En muista milloin olisin päässyt asiallisesti juttelemaan noin kolmkymppisen naisen kanssa, tietenkin kaverit ovat asia erikseen. Olen aina silloin tällöin baarissa rohkaistunut aloittamaan keskustelua, ja lähes poikkeuksetta vastaus on tyly. Ei tietenkään enään sitä mitä sai parikymppisenä, eli tapa ittes, hyppää järveen yms. Enemmänkin sellaista samantien selän kääntämistä ja ignooraamista. En pahalla katsois, jos sanoisi kohteliaasti, että ei kiinosta alkaa keskustelemaan.
Sen olen huomannut nyt, että parikymppiset naiset ovat usein hyvin valmiita keskustelemaan, ja muutaman jopa tullut oma aloitteisesti juttelemaan. Valitettavasti ikäero on jo liikaa, kun olen lähempänä kolmea kymppiä. Ajatusmaailmat eivät vain kohtaa siten, että voisi jotain muutakin kehittyä kuin yhen yön seikkailu. Tänäänkin kieltäydyin sellaisesta, mutta tein sen mielestäni kohteliaasti.
Sen olen huomannut nyt, että parikymppiset naiset ovat usein hyvin valmiita keskustelemaan, ja muutaman jopa tullut oma aloitteisesti juttelemaan. Valitettavasti ikäero on jo liikaa, kun olen lähempänä kolmea kymppiä. Ajatusmaailmat eivät vain kohtaa siten, että voisi jotain muutakin kehittyä kuin yhen yön seikkailu. Tänäänkin kieltäydyin sellaisesta, mutta tein sen mielestäni kohteliaasti.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Pane vaan armotta niitä parikymppisiä, jos tilanne tulee, ja nainen on haluttava.
Kurja kuulla että olet tylyihin naisiin törmännyt, ihan järkyttäviä nuo mainitsemasi ”tapa ittes” tms. kommentit – en tajua mitä sellaista sanovan ihmisen päässä liikkuu. En myöskään tajua miksi joku vain totaali-ignooraa, kun asiallinen vastaus ei ”maksa” mitään.
Olen kiinnittänyt huomiota asiallisiin kirjoituksiisi ja minua kummastuttaa miksi noin täysipäisen oloisella kaverilla on vaikeuksia löytää muuta kuin yhden yön suhteita. Toisessa ketjussa asiaa mietit, enkä osannut oikeastaan spekuloida mitään – mainitsit, että sinulla on naiskavereita, oletko kysynyt heidän mielipidettään?
Yksi juttu on, että tuo baarielämä on omanlaistaan, toki moni on kumppanin baarista löytänyt, mutta omalta kohdaltani on pakko sanoa, että yllätyn jos tulen kumppanin baarista löytämään. Liikaa alkoholia, pelkän seksin vonkaajia ja tuota huonoa käytöstä – ainakin kärjistetysti. Joskus siellä on toki ihan hauska käydä ystävien kanssa. Oletko itse muualta(kin) seuraa hakenut?
Toinen juttu on tuo mainitsemasi ikäero; ehkei ikään kannata alussa kiinnittää hurjasti huomiota vaan enemmän naisen juttuihin – joku kaksikymppinen voi olla ikäistään kypsempikin. Mutta tokihan sen yleensä aika nopeasti huomaa, onko yhtään samalla aaltopituudella – tarkoitan lähinnä sitä, ettei pelkän iän perusteella kannata ketään suoraan rankata pois.
Mutta toivon että jaksat uskoa siihen, että asiallisiakin naisia löytyy – on meitä. Iso hatunnosto muuten toisaalla mainitsemastasi elämäntaparemontistasi!
Ensinnäkin kiitoksia ystävällisistä sanoistasi. Viestin otsikosta / ajatuksesta tuli hieman liian provosoiva, syytän tästä väsymystä ja jokusta alkoholiannosta. En todellakaan yleistä, että kaikki naiset toimisivat samalla tavalla. Tunnen mukavia kolmekymppisiä naisia, pääasiassa seurustelevia, mutta muutaman myös sinkunkin. Välillä vain tympäisee, kun suurin osa joihin törmään tuntuu olevan töykeitä. Tämä tietenkin voi osaltaan johtua baariympäristöstä.
Minulla on jonkin verran naispuoleisia ystäviä ja olen parilta joskus kysynytkin asiaa sivuten, että mikä heidän mielestään minussa on niin vastenmielistä, ettei kukaan voi edes harkita parisuhdetta kanssani. Mitään kunnon vastausta en ole saanut. Vain vakuutteluja siitä, että olen ihan ok tyyppi, ja auttaisivat jos tietäisivät miten. He asuvat nykyään eri paikkakunnalla kuin minä.
Tietenkin pyrin pitämään silmät auki muuallakin, mutta valitettavasti baari on niitä harvoja paikkoja, jossa uusiin naispuoleisiin ihmisiin voin tällä hetkellä törmätä (varsinkaan sinkkuihin). Työskentelen hyvin miesvaltaisella alalla, ainoa nainen on viiskymppinen sihteeri. Muutenkin työkaverit ovat pääsääntöisesti huomattavasti vanhempia, muutama oman ikäinen löytyy, mutta heillä on kiireensä arjen pyörittämisessä pienten lasten kanssa, joten he eivät juuri juhlia järjestele.
Harrastuksissakaan ei juuri naisiin törmää; uinti, pyöräily ja kuntosali sillointällöin. Kaupoissa olen huomannut, että nykyään tulee usein vaihdettua myyjien kanssa muutaman sananen enemmänkin kuin asioinnin kannalta välttämätöntä, mutta empä heitä kehtaa alkaa työpaikalla sen enempää ahdistelemaan.
Netttideittailua olen joskus kokeillut, mutta siitä ei kyllä juurikaan hyvää sanottavaa ole. En juurikaan saanut vastauksia. Itseasiassa yksi naispuoleinen kaverini kritisoi kerran aika kovasti sitä, että olin laittanut ruumiinrakenne kohtaan ylipainoinen. Mielestäni profiilin pitää kuitenkin olla rehellinen.
En mitään äärettömän tiukkaa rajaa pidä ikäerossakaan, mutta kahdeksan vuoden ikäero tuntuu vain suurelta. Ei se tietenkään esteeksi muodosti. jos henkisesti ollaan samalla aaltopituudella.
En ole luopunut toivosta, että asiallisiakin naisia on. Tiedän niitä olevan. Välillä vain usko hiipuu siihen, että kohtaisin sellaisen, joka olisi kiinnostunut myös minusta. En tästä kuitenkaan mitään paniikkia ota, onhan tämä elämä sinkkuna ainakin helppoa, jos ei mitään muuta.
vittu mikä luuseri! ei tietenkään naiset kerro totuutta. heille pitää näyttä et on mies. muuten oot pelkkää ilmaa.taidat olla marjanpoimija etkä mies
Ole hyvä vaan :) Eikä tarpeen oikeastaan ”lieventää” aloitusta; ymmärrän täysin jos tylytys kyrsii, miksei kyrsisi (saa kyrsiä, oikeastaan pitääkin kyrsiä, minun mielestäni huonoa käytöstä ei tarvitse sietää). Mukava kuulla kuitenkin että tiedät mukaviakin naisia olevan.
En oikeastaan osaa sanoa enempää kuin että kannattaa yrittää hakeutua sellaisiin paikkoihin joissa oman ikäisiin sinkkunaisiin on mahdollista törmätä (sen baarin lisäksi) – pienellä paikkakunnalla tämä on varmastikin hankalampaa kuin suurella. Harrastuksesi ovat aika lailla yksilölajeja, oletko miettinyt mitään harrastusta/urheilulajia jossa olisi muitakin (saisit ehkä samalla uusia tuttuja uudella paikkakunnalla)? Tuli mieleen yksi kaverini joka aloitti viime kesänä aikuisten ”yleisurheilukoulussa” koska halusi kokeilla eri lajeja (osittain myös ihan huvittelumielessä) ja sattuikin löytämään myös puolison uuden harrastuksen myötä.
Toisaalta nuo arjen tilanteetkin (kaupassa tms.) on mahdollisia, vaikka niitä tällä palstalla kyseenalaistetaankin; itse olen lähtenyt treffeille tuommoisten kauppajutustelujen pohjalta. Töissä olevaa ei tietenkään kannata kovin pitkään häiritä mutta mikseipä viehättävältä ihmiseltä voi pyytää puhelinnumeroa ja lupaa soittaa kun toinen vapaalla?
Olen kanssasi samaa mieltä, että kannattaa olla rehellinen, mutta toisaalta ymmärrän kaveriesi kommentit ja olen heidän kanssaan ainakin osittain samaa mieltä. Tarkoitan tällä seuraavaa: muualla (muistaakseni) mainitsit että sinulla on ylipainoa noin 10kg. Väittäisin että suurelle osalle naisia tämä ei ole missään määrin merkittävä asia, päinvastoin moni saattaa olla sitä mieltä että mieluummin hieman ylipainoa kuin todella hoikka – toki makuja on monia ja hoikkien kannattajiakin on. Mutta esim. itse en 10 kg (normaalipainosta laskettuna) pitäisi miehellä ylipainona – ts. termistä ylipainoinen tulee (ainakin minulle) mieleen suuremmat kilomäärät.
Uskon myös että monelle naiselle miehen 10kg ei ole merkitystä jos mies on muutoin ”kelpo”. Ts. koska nettideittailussa mielikuvat / ensivaikutelmat perustuvat sanoihin, niin sanamuotoja kannattaa miettiä (jos harkitsisit uudelleen nettideittailua). Ehkä kannattaa enemmin kirjoittaa ”lievä ylipaino” tai ”ihan jees, mutta vielä parempi kun saan 10kg pois” tms. Ja vaikket enää nettideittailua harkitsisikaan, niin tämä esimerkki saattaa olla muutoinkin valaiseva – jos sinulla on siis taipumusta kuvata itseäsi rehellisesti ja ehkäpä samalla turhankin kriittisesti?
Muttei todellakaan aihetta paniikkiin, niin kuin jossain toisessa ketjussa kirjoititkin, kannattaa keskittyä positiivisiin asioihin ja tehdä niitä asioita, joista itselle tulee hyvä olo.
Varmaan se 10kg ei ole monellekaan mikään tietoinen kynnyskysymys. Mutta jos sattuu olemaan sitä ihmistyyppiä, jolla läski näkyy naamasta eli sen 10kg kevyempänä olisivat kasvonpiirteet esillä, kun taas 10kg painavampana pullaposket ja kaksoisleuka, niin kyllähän se jonkun verran vaikuttaa. Siis tuskin on kaikkein ratkaisevinta, mutta yksi tekijä muiden muassa.
Lisäksi vähän riippuu siitä, että onko se 10kg päälle normaalipainon ylärajan vai jonkun kuivan rasvattoman painon päälle? Entä mikä olisi kuiva rasvaton (alle 10% rasvat) paino? Jos kuivana painoindeksi olisi vaikka vain 20, niin käytännössä jo bmi 25:een mahtuu aikalailla ylimääräistä. Siihen vielä sitten se 10kg päälle, niin kyllä se jo on häiriöksi ulkonäölle ja vaikuttaa jonkun verran alentavasti pariutumismahdollisuuksiin.
No ehkä tämä kuitenkin saivartelua siinä mielessä, että harva meistä on täydellinen ja silti saa seuraa. Mutta täydellisyyttä kohti voi aina pyrkiä ja jos matka edistyy, niin myös seuransaantitulokset hiljalleen paranevat.
Kävinpä tarkastamassa itseltäni painoindeksit: normaalin 20-25 rajoihin mahtuu n. 20kg vaihteluväli. Eli jos se kuiva, hoikka paino olisi bmi 20, niin bmi 25 sisältäisi jo 20kg läskiä. Siihen vielä sitten se 10kg , niin 30kg ylimääräistä mukana. Kyllähän se jo näkyisi ja kuuluisi.
Mä en uskaltais kolmekymppisiä lähestyä ollenkaan. Just sellaset parikymppiset on mukavia ja rentoja. Eivätkä ole vailla mitään suurta statusta. Yks pienesti positiivinen kokemus jäi eilen, mutta pitää yrittää parantaa noita asioiden eteenpäin viemisiä.
On hankala tietää, kun ei ole nähnyt noita tilanteita.
Itse olen aina ollut valmis juttelemaan minua lähestyneen miehen kanssa.
Joskus ystävät ovat kysyneet "Miks sä tonkin kans juttelit?".
Minusta on arvokas asia, että miehet lähestyvät naisia. Naisella pitää olla sen verran käytöstapoja, että juttelee miehen kanssa pienen hetken edes. Esim. viisi minuuttia ei ole mikään pitkä aika.
Alloittaja olet vain lähestynyt vääriä naisia. Nettideitissä kaikki ovat hakemassa seuraa, joten siellä ei pitäisi olla kynnstä lähestymiselle. Tarkista vaan ne ihannemiehen kriteerit ja lähesty sen mukaan.
Joskus olen ollut sellaisenkin naisen kanssa samassa seurueessa, joka vähän liiankin iloisena jäi juttelemaan jokaisen häntä lähestyneen miehen kanssa. Siis joidenkin alkoholisti-narkkienkin kanssa. Vaikka tytöllä oli kotona mies. Ei tämä kai tytön osalta ollut mitään flirttiä, eikä seksuaalista, mutta naisten toivoisi ymmärtävän, että baarissa pikkutunneilla se miehenreppana hyvin todennäköisesti näkee tilanteen toisin. Josta taas voi seurata tilanteen edetessä ongelmia, kun mies kuvittelee näkevänsä vihreää valoa ja sielujen sympatiaa. No lähinnä ongelmia yleensä tulee siis sille miehelle, joka sitten pilkun aikaan pettyy, kun jääkin tyhjin käsin. Mutta ikäviä konfliktitilanteita voi tulla naisellekin. Ja meille muille seurueen jäsenille kiusallisia tilanteita, kun pitää sitä samaan pöytään horjuvaa sössöttävää ja haisevaa urpoa yrittää kestää.
Eli ei ole hyvä jos ei juttele - eikä ole hyvä jos juttelee?
Jaa. Täytyy varmaan edelleenkin räplätä kännykkää kun istuu jossain baaripöydässä, niin näyttää kiireiseltä eikä kukaan edes tule puhumaan.
Kyllä mulla sen verran tilannetajua on että lähden aika nopsaa karkuun niitä vaarallisen oloisia. Niille ei kiinnostaville sanotaan aika suoraan, että on jo oma kulta vaikka ei olisikaan. Silloin ei pitäisi tulla pettymyksiä.
Voi sitä jutella muussakin mielessä kuin seuranhakumielessä. Ja minusta on kohteliasta tosiaan jutella niille miehille jotka rohkenevat lähestyä.
"Kohtele muita kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan." on mielestäni yksi hyvä elämän ohjenuora.
Kyllä ne taitaa olla. Ei pääse edes juttelee kun ne alkaa jo haukkumaan ulkonäköö tai muuta.
Kurjaa kuulla, että olet saanut töykeää kohtelua osaksesi. Itse en kolmekymppisenä naisena ymmärrä lainkaan moista käytöstä. Jollei kiinnosta, niin silti voi olla kohtelias. Itse juttelen mielelläni minua lähestyvien ihmisten kanssa, ja olen aidosti iloinen saamastani huomiosta vaikka siitä ei sen enempää syntyisikään. Toki täytyy muistaa ettei johdata toista harhaan, ja se voi joskus olla hieman haastavaa...
Jos jotain hyvää, niin ainakin sinulle on selvinnyt nopeasti ettet paljoakaan ole noissa naisissa menettänyt. Kunpa osaisin antaa jotain parempia vinkkejä, mutta näkemättä tilanteita ja tuntematta sinua on vaikea kommentoida tarkemmin. Älä kuitenkaan lannistu, pidä mielesi avoinna ja joku taisi jo mainita siitä, että älä liian tiukkaan pidä kiinni ikävaatimuksista. Parikymppisistä naisista löytyy paljon upeita, kypsiä ja varteenotettavia ehdokkaita.
Naisilla on asenne ongelma.
Itse olin yhtenä uuden vuoden aattona ihan huvin vuoksi baarissa käymässä kun ei ollut muutakaan tekemistä. Yhden siinä otin ja puoltoistatuntia siinä ajattelin istuskella että voi taas ajaa. No sitten sinne alkoi jonkin ajan kuluttua tulla porukkaa ja yhdessä vaiheessa joku 20v. tyttö siinä tuli mulle juttelee. Ilmeisesti järkytyin siitä niin että en oikein osannut jutella takaisin juuri mitään. Tämän episodin jälkeen sitten pöytääni tuli naisporukka iältään jotain 30v. Sitä ja tätä ne siinä multa kyseli mutta taaskaan en osannut oikein jutella takaisin. Lopulta lähdin pois koska tilanne "pelotti" minua.
Onne kauheita ne naiset. Ihan jutteli sinulle, vieraalle miehelle. Kauhistuttaa tuollainen käytös.
No kun ei ole tottunut siihen että naiset juttelisi minulle omasta tahdostaan plus se että olen ujo arka. Sitten kun nämä vielä olivat tällaisia yllättäviä tilanteita mihin ei ollut varautunut.
No voi kyllä olla haastavaa löytää naista, jos ei uskalla edes puhua heille. Eipä siinä auta vaikka joku söpö nainen tulisi iskemään, jos ei osaa käyttää tilaisuutta hyväkseen vaan istuu tuppisuuna. Sille lähestyjällekin tulee sellainen kuva että et ole kiinnostunut, jos et puhu mitään ja mumiset jotain epämääräistä vastaukseksi.
Ei voi mitään. Joku täytyy kaivaa itsestään sitä rohkeutta, tai sitten hakea jotain apua liialliseen arkuuteen, jos joskus naisen haluaa.
Suomessa ei ole keskustelu-, flirtti- eikä oikein mitään muutakaan kuin alkoholikulttuuria. Jos aikuinen mies ja nainen juttelee, niin perusoletus on että agendana "pannaanko vai mennäänkö naimisiin". Vähän kehittyneimmissä maissa jutellaan koska A) ihmiset tekevät niin B) vastakkaisille sukupuolelle juttelu on virkistävää C) halutaan aidosti tutustua toisiin.
Kolmekymppisenä miehenä allekirjoitan kaiken mitä kirjoitit. Kolmekymppiset naiset ovat nirppanokkaisia, halveksuvia, silmiäpyöritteleviä huonokäytöksisiä.. Jos sallisin heidän asenteensa saisi minut tuntemaan oloni roskaksi. Nykyään ymmärrän, että vika ei ole minussa, kun tietää että sekä kaksikymppiset, että ulkomaalaiset naiset ovat miellyttävää seuraa.
Huoh.. Kirjoitan vain kokemuksesta. Voisiko joku nainen vähän raottaa omaa ajatuksen juoksua. Mitä ajattelet jos oman ikäisesi mies tulee sinulle juttelemaan?
Jos minun itse pitäisi arvailla, se johtuu omasta ulkoisesta habituksestani. Syön hyvin, harrastan paljon liikuntaa, mutta näytän silti usein hyvin väsyneeltä. En siksi että juhlisin ja käyttäisin alkoholia (mitä en tee), vaan siksi että pyöritän omaa yritystoimintaa kovasti stressaavalla alalla. Olen tuonut tähän maahan valtavasti verorahoja, ja siitä rangaistaan..
Noh, teen irtioton kohta.. työstä ja suomesta..
nim. kuluneita ja väsyneitä ajatuksia
Itsehän sinä olet yrittäjäksi päättänyt ryhtyä ja itse määrittelet työaikasi. Ei sinua kukaan rankaise. Odotitko sitten että työnarkoomaaniksi ryhtymällä saa naisen jonkinlaiseksi palkinnoksi? Kyllä minä ainakin näen päivittäin naisten ja miesten juttelevan keskenään ihan muutenkin kuin panoa etsimässä ja kännissä. Minäkin juttelen aina välillä vieraille naisille, vaikka en mikään huuliveikko olekaan. Ehkä vika on pääasiassa omassa "kulttuurissasi"?
Naisten kusipäinen käytös ei ole ikään sidottu juttu. Ihan samanlaisia, nirppanokkaisia prinsessaa leikkiviä kusipäitä löytyy kaikenikäisistä naisista. Ei se ikä ihmistä niin paljon kuitenkaan muuta.
Olen 32 v nainen, eikä oman ikäiset miehet IKINÄ tule juttelemaan, eikä laita viestiä tuolla treffipuolella. Ei pitäsi ulkonäössäkään olla kauheesti vikaa, kun parikymppiset ja sit toisaalta viisikymppiset kuitenkin on kiinnostuneita.
On tainneet nämä huonokäytöksiset kanssasisaret jo koulia teidät 30 miehet siihen kuntoon, että välttelette kaikkia sopivan ikäisiä naisia. :(
hmm. Valitettavaa, ettei kukaan oikean ikäinen ole sinua lähestynyt. Kyllä minä tulen vielä jatkossakin yrittämään lähestyä kolmenkympin pinnassa olevia naisia, luultavasti vain harvemmin.
Nettitreffejäkin olen joskus yrittänyt mutta ainakaan nykyisellä paikkakunnalla ei ole omassa ikäluokassa montakaan naista, ja heidänkin vaatimukset ovat sellaisia, etten niihin sovi. Yhden kriteereihin mahduin, ja lähetin viestiä. Eii tullut vastausta. Nyttemmin olen kyllä poistanut profiilin, mitäpä sitä turhaan roikuttamaan.
Mulle kans on vanhemmat miehet kohteliaita, sellaiset 15 - 20 v vanhemmat. Mutkun ei nappaa se ikä :-[
Kahden ihmisen välisessä kohtaamisessa on aina kaksi osapuolta. Itse kohtelen ihmisiä sukupuolesta, iästä jne riippumatta aina asiallisesti, mutta myönnän kyllä, että joskus harvoin kun olen baarissa ollut ja ystävällisesti sanonut, että ei kiitos, en halua drinkkiä, en halua tanssimaan enkä halua nyt jutella, niin joku liian humalassa oleva mies ei millään usko kieltävää vastausta. Pari kertaa olen joutunut tarkoituksella olemaan ilkeä ja sanomaan tosi tylysti, että mies tajuaisi lähteä pois eikä jää jankuttamaan ja roikkumaan kaulaani. Näin käy kuitenkin äärimmäisen harvoin ja kyseessä on aina ollut liian humalainen mies, joka haluaa väkisin itselleen seuraa.
En käy paljon baareissa, mutta sen mitä olen käynyt, niin huonokäytöksisiä löytyy kummastakin sukupuolesta. Miehistäkin löytyy huorittelijoita ja kourijoita. Sen vuoksi en käy baareissa ollenkaan, jollei ole pakko. Kannattaisi suunnata energia naisen etsimiseen muista paikoista.
baareissa minäkin kävin ennen harvoin, nyt on tullut käytyä tiuhempaan kun olen vasta muuttanut kylän keskustaan. Eiköhän sekin tässä nyt lopu, kun on tullut muutama viikonloppu rampattua ja muistaa taas mitä se on. Ymmättän täysin, ettet halua niissä paljoa liikkua.
Mitäs sinulla olisi ehdotuksia paikoista joissa naisiin kannattaisi yrittää tutustua? Työssä en tapaa, harrastuksissa en tapaa. Kirjastossakaan en ole törmännyt kehenkään oman ikäiseen. Kaveripiirikin on tällä paikkakunnalla hieman rajoittunutta. Pääasiassa perheellisiä, joilla on pieniä lapsia. Joten hekään eivät juhlia järjestele, joissa voisi tavata. Toinen puoli kavereista on sitten melko lailla alkoon meneviä joka viikonloppu baarissa ramppaavia.
Ei naisille uskalla nykyään edes jutella mitään. Sieltä voi tulla ihan mitä vaan päin naamaa.
''Olen 32 v nainen, eikä oman ikäiset miehet IKINÄ tule juttelemaan''
Millä nimimerkillä esiinnyt siellä trehvipuolella?
Me pistetään paska kiertämään!
Huomioitte vain YTMit, saatte heiltä paskaa niskaan ku he pyörittävät hirveitä määriä naisia. Kaadatte paskan ja kaiken muun turhautumisen ATMien niskaan. Seurausta: ATMit eivät enää lähesty naisia ollenkaan kun tietää että tulee vain paskaa niskaan. YTMeillä on entistä enemmän pyörittettävää, joten naiset saavat enemmän paskaa niskaan. Voittajina vain YTMit.
Juurikin näin se menee. Kaikki valuu ATMin niskaan.
ei ne miehet edes lähesty koskaan oikein missään, vain TODELLA vanhukset tai nuoret lähestyy hyvin harvoin ja sekavalla tavalla että sitä ei voi ottaa tosissaan:D
Siis kuka ihme sitä nyt viitsii ottaa jakuvasti paskaa vastaan?
Parempi kun antaa naisten hautua omissa liemissään, kaikki ovat onnellisempia.
Sen ikäisillä on varmaan vaatimukset kaikista korkeimmillaan, kun iän takia haetaan tosissaan isää lapsille ja asuntolainan jakajaa (sellaisesta ei voi erota yhtä helposti). Nuoremmat voivat ajatella vielä lähinnä itseään eli jännitystä ja hauskuutta, tai ihan vaan sitä että kunhan saa jonkun (opiskelijaikäisissä on paljon heitä, joilla on oikeasti vain 0-1 kumppania ja hirveä stressi siitä). Keski-ikäisillä taas on lapset tehtynä tai niitä ei tullutkaan.
Miksi kiinnität huomiota kolmekymppiseen paras päiväys jo mennyt tapauksiin?
Kolmekymppisenä miehenä kuten minä tuleekin keskittyä kaksikymppisiin.
Seitsemän vuoden ikäero ja naiset ovat kypsempiä jne. :D