Olen miettinyt miksi monet haluavat tuoda esiin ilmoituksessaan tämän että tietävät mitä haluavat eivät halua tyytyä ihan kivaa Ja että viihtyvät ihan mainiosti yksin sinkkuna.
Mielestäni tämän kertominen ei ole mitään oleellista vaan ihan täyttä paskanjauhantaa. Mikä informaatioarvo sillä muka on? Että jos on ihan kiva, ei kannata vastata? Mistä vitusta kukaan tietää mikä on ihan kiva juuri sinulle. Tietävät mitä haluavat? No jos kerran ovat etukäteen päättäneet päässään täsmällisesti millaisen kumppanin haluavat, mikseivät vittu kirjoita sitä siihen ilmoitukseen ranskalaisilla viivoilla?
Ja jos he kerran viihtyvät hyvin yksin, niin mitä vittua ne seuraa sitten hakevat? Ehkä totuus onkin jotain muuta, mutta itsetunto ei kestä myöntää sitä että ovat säälittäviä ja epätoivoisia.
99,9% ilmoituksista voisi vaan olla: Yritän epätoivoisesti esittää hyvää saalista vaikka todellisuudessa olen vain tyhjäpää lammas jota kukaan ei huoli kun korkeintaan yhdeksi yöksi.
Mielestäni tämän kertominen ei ole mitään oleellista vaan ihan täyttä paskanjauhantaa. Mikä informaatioarvo sillä muka on? Että jos on ihan kiva, ei kannata vastata? Mistä vitusta kukaan tietää mikä on ihan kiva juuri sinulle. Tietävät mitä haluavat? No jos kerran ovat etukäteen päättäneet päässään täsmällisesti millaisen kumppanin haluavat, mikseivät vittu kirjoita sitä siihen ilmoitukseen ranskalaisilla viivoilla?
Ja jos he kerran viihtyvät hyvin yksin, niin mitä vittua ne seuraa sitten hakevat? Ehkä totuus onkin jotain muuta, mutta itsetunto ei kestä myöntää sitä että ovat säälittäviä ja epätoivoisia.
99,9% ilmoituksista voisi vaan olla: Yritän epätoivoisesti esittää hyvää saalista vaikka todellisuudessa olen vain tyhjäpää lammas jota kukaan ei huoli kun korkeintaan yhdeksi yöksi.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Älä riehu. Ei tuollainen seikka ilmoituksessa tarkoita mitään muuta kuin sitä että toinen osapuoli ei halua että toinen alkaa rähisemään ja kyseenalaistamaan toisen osapuolen päätöksen siitä että ekat treffit olivat myös ne vikat.
Joistakin ihmisistä ei milään tavalla tavatessa käy eikä näy päällepäin että ovatko he oikeasti kiinnostuneita vai eivät. Jotkut meidät on kasvatettu niin hyvätapaisiksi että vaikka olisi miten turn off ihminen toisena osapuolena treffeillä, niin ollaan silti kohteliaita ja mukavia. Toinen voi silloin jäädä käsitykseen että meillähän olikin ihan kivaa.
Kun sanoo etukäteen että ihan kiva ei riitä, niin pyrkii siihen että toinen ei suutahtaisi.
Itse en tuollaista termiä ilmoituksessa tai muuten käytä, mutta olettaisin näin!
"Jotkut meidät on kasvatettu niin hyvätapaisiksi että vaikka olisi miten turn off ihminen toisena osapuolena treffeillä, niin ollaan silti kohteliaita ja mukavia."
sulla on kummallinen käsitys hyvätapaisuudesta. eikö oikeasti mukavampi ja kohteliaampi olisi sanoa suoraan eikä esittää jotain muuta ja valehdella?
Siis millä tavalla esittää jotain muuta ja valehdella? Tarkoitan kohteeliaana ja mukavana olemisella sitä että juttelee ihan normaalisti niitä näitä toisen kanssa, kuten vaikkapa naapurin tai tuttavan kanssa tehdään. Eikä niin että on ihmeellisen vaiti tai päästää jotain ihme töksähtäviä vastauksia suustaan sen takia että heti tapaamisen ensisekunneilla toteaa että tämä ihminen ei ole tyyppiäni.
Minulle kävi tässä jokin aika sitten sillä tavalla että toinen osapuoli oli vähän vaisun oloinen ja alkoi keksimään tikusta asiaa että pääsisi lähtemään, kuitenkin vielä lähtiessään sanoi että soittaa - ei soittanut. Itselleni ei tulisi mieleenkään valehdella että aion pitää yhteyttä, jos en aio. Tällä viikolla olin taas treffeillä ja toinen kysyi että tavataanko vielä toistekin, johon totesin että en koe meistä tulevan paria. Osaan siis kyllä olla rehellinen, ei siinä mitään.
Mutta niin lapsellinen ei tarvitse olla että kokoajan mielenosoituksellisesti tuo esiin tapaamisen aikana ettei ole näkemäänsä eikä kuulemaansa tyytyväinen. Jos on tuollainen tyyppi ettei osaa edes muodon vuoksi jutella toisen kanssa, niin sittenhän on tietenkin parempi että heti kättelyn jälkeen ilmoittaa että ei koe tapaamisen hyödyttävän, ja poistuu. Siitä vain ja tervemenoa. Ei väkisin mitään tarvitse. Mutta jos jää, niin sitten ollaan IHMISIKSI.
En ymmärrä että miten tämäkin asia on joillekuille niin kauhean vaikea tajuta, ladossako sitä ollaan kasvettu vai mikä on ongelma.
Sitten on tietysti nämä jotka kuvittelevat että treffit on yhtä kuin seksiä. Jos on jotenkin vaikeaa tajuta sekin että ne eivät sitä kaikille ole, niin ehkä olisi parempi sekin selvittää jo ennen tapaamista, ettei sitten tarvitse kiroillen poistua kun "ei se tajunnut edes antaa".
Huono itsetunto ja yritys pönkittää sitä, kun minäkuvaa rakennetaan "hyvänä saaliina". Itse kierrän nämä "vakuuttelijat" hyvin kaukaa.
"99,9% ilmoituksista voisi vaan olla: Yritän epätoivoisesti esittää hyvää saalista vaikka todellisuudessa olen vain tyhjäpää lammas jota kukaan ei huoli kun korkeintaan yhdeksi yöksi."
Linkitäppä sun profiili tänne ja voidaan sitten arvioida se mihin kategoriaan itse kuulut.
Joopajoo. Oon tavannut aika paljon naisia tätä kautta.
Yleisenä totuutena on ollut se, että mitä enemmän olettavat mieheltä, sitä enemmän heillä itsellään on annettavaa. Sitten valittavat, kun ei suhteet toimi ja kumppania ei löydy.
Nuo naiset jotka "tyytyy" vähempään on usein huomattavasti onnellisempia ja iloisempia ihmisiä muutenkin. Ymmärtävät enemmän elämästä ja siitä, että toiselta ei kannata kovin nopeasti odottaa ihmeitä. Pikkuhiljaa hyvä tulee.
Saahan sitä vaatia ja olettaa ihan mitä haluaa, mutta jossain vaiheessa kannattaa alkaa katsomaan peiliin, jos jokainen vastaantuleva mies on jollain tapaa "huono".
Harva meistä on niin tajunnanräjäyttäviä persoonallisuuksia, että heti pyörii sukat jalassa. Tai jos pyöriikin, niin sitten saattaa olla kyse laskelmoivasta ja epäinhimillisestä hyvin tilanteet pelaavasta kokeneesta miehestä (lue: luultavasti pettää tai jättää sut jossain vaiheessa, kun löytää uuden mielenkiinnon).
Tavalliset "kunnolliset" miehet on monta kertaa epävarmempia ja inhimillisempiä. Tekevät virheitä, ujostelevat ja töksäyttelevät vääriä asioita. Se on sitten naisen asia nähdä metsä puilta tai olla näkemättä.
Ootko 30 vee mies?
Minä en ainakaan tyydy ihan kivaan, ja vaikka en omassa profiilissani asiaa näin ilmaisekaan, voisin hyvin seistä näiden sanojen takana. Miksikö?
Ensinnäkin: ihan kivoja miehiä on elämässäni jo tällä hetkellä. En ole laittanut nettideittiprofiilia tavatakseni mukiinmeneviä tyyppejä vaan löytääkseni nimenomaan sen oikean, ihmisen, jollaista omassa lähipiirissäni ei tällä hetkellä ole.
Toisekseni tiedän itse, että "ihan kivan" pohjalta ei synny hyvää suhdetta, ei ainakaan omalla kohdallani. Saatetaan toki käydä treffeillä, yhdessä voi olla kiva laittaa ruokaa ja viettää öitäkin, mutta siihen se jää. Ei yön yli kestäviä kiihkeitä keskusteluja, ei ylitsevuotavaa onnellisuutta kun toinen hipaisee olkapäätä. On vaara, että juttu laimenee helposti kaveruudeksi - ja että joskus eteen tulee tyyppi, joka on oikeastikin enemmän kuin "ihan kiva".
On itseäni ja ennen kaikkea toista kohtaa väärin uskotella, että juttu etenee, jos itse tietää syvällä sisimmässään kaiken aikaa, että tämä ei ole ihminen, jonka kanssa haluan loppuelämäni jakaa.
Plus että tuo on väärin sitä toista osapuolta kohtaan, koska siinä vaiheessa jos/kun se "jalat alta vievä ihminen" osuu kohdalle niin "ihan kiva" joutuu pettymään. On kaikille reilumpaa todeta heti alkuunsa, jos ei tunnu siltä että tähän suhteeseen haluaa aidosti heittäytyä.
Nennia, tämä on itsestäänselvyys, miksi sitten jotkut asian haluavat profiilissaan ilmaista, sitä ihmettelen.
Nämä ilmoittajat haluavat varmaan erottautua sinun kaltaisistasi nettideittailijoista.
Veikkaan, että itse ajattelet niin, että kunhan löytyy joku, joka täyttää kriteerisi, niin se riittää suhteen pohjaksi. Kuitenkin jokainen, jolla on kokemusta seurustelusta ja nettideittailusta, tietää että ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan paljon enemmän kuin se, että täyttää jotkut kriteerit.
Vastata kannattaa aina, jos on kiinnostunut ja jos sopii kohteen kriteereihin. Livetapaamisessa selviää, kohtaavatko kemiat eli onko kyseessä jotain muutakin kuin "ihan kiva ihminen".
Sepä se että kun kaikilla ei ole kokemusta ihastumisesta. Se on sitten kuin sokealle yrittäisi selittää millainen on punainen väri. He olettavat että suhteen voi aloittaa heti kun löytyy joku jonka kanssa pystyy sanomaan enemmän kuin hyvää päivää.
Olen itse aloitellut suhteita ilman ihastumisen tunnetta, ja eihän ne kestä. Olen myös ihastunut jokusen kerran ja kun mies suostui suhteeseen, se kestikin yli vuosikymmenen. Pari muuta ei suostunut, joten ihastuminen meni täysin hukkaan. Mutta onpahan oppinut miltä se tuntuu.
Kemia=Ulkonäkö. Kemioilla on turha puhua mistään muista seikoista. "Oot ihan kiva mut ei oo kemiaa" Tarkoittaa että naamasi ei kelpaa minulle vaikka sisin on kultaa. Heittäkää helvettiin tuo kiertoilmaus ihmisen rumuudesta ja unohtakaa fysiikkanne ja kemianne sinne yläasteelle ellette kyseisen alan ammatissa satu olemaan!!!
Kuinkahan monikin henkilö ihastuu minuun valtavasti kun kirjoitellaan ja kehuu maasta taivaaseen "oi ku oot ihana, niin suloinen, olisit mahtava kumppani, sinunlaistasi olen aina hakenu" Mut treffeillä naama norsunvitulle ja sen jälkeen se innokkaampaakin innokkaampi viestittely loppuu kun seinään. Joten mitähän se ..tun kemianne onkaan!!!
Lukekaa nyt oikeasti siitä mun profiilista kun siinä isolla ilmoitan että "Kemian hakijat=ulkonäön voivat skipata mut samantien. Kukaan ei ole koskaan rumaksi haukkunut mutta pinnalliset idiootit voivat vaihtaa heti profiilia" Mutta kun ei mene jakeluun. Ettekö helvetti osaa edes lukea!!!
Ainiin onhan siinä musta ihan mukava kuva jota ilmeisesti tapitetaan lukematta mitä todellisuudessa haetaan. Ja ennenkun joku keksii että laita todenmukainen kuva itsestäsi niin juuri sellainen se onkin ilman mitää votosoppia sunmuita trikkikuvauksia. Enkä hae pinnan tuijottajaa vaan elämänkumppania loppuiän kestävälle matkalle.
veikkaisin, että sussa se turn off on tuo katkera asenne.
Ja mitä kemiaan tulee, niin kyllä se mun kohdalla ainakin tarkottaa kokonaisuutta eli tietenkin myös ulkonäköä. Mun mielestä on tekopyhää väittää, ettei seurustelukumppanin ulkonäöllä olisi mitään väliä, mutta ei se pelkkä ulkonäkö mihinkään riitä. Kokonaisuus ratkaisee.
Kukaan ei ole ikinä rumaksi haukkunut ja kyllä olen kelvannut todella kauniille naisille myös parisuhteeseen mutta heissä on ulkonäkönsä lisäksi sydän kultaa ja aivot realistisella ajatuksella varustettuna.
Lähinnä itseäni ärsyttää se että ollaan niin hemmetin kiinnostuneita niin viesteissä kuin puhelimessakin mutta tavatessa muuttuu ääni kellossa. Olenhan mä yhä edelleen se sama mies livenäkin. Joo olen tumma hiuksinen, suht pitkä, sopusuhteinen ja normaali suomalainen mies mutta jos hakee sitä blondia, kaljua, hormoonihirviötä, skandinavian hunksia niin miksi vaivautua mun kanssa treffeille kun se selvästi on kerrottu mun profiilissa kuvan kera minkälainen olen.
Tällaiset pintaliiturit saa todellakin mun sapen kiehumaan koska he vievät aikaa turhilla viesteillään niiltä oikeasti kiinnostuneilta naisilta.
Eräskin sanoi mulle taannoin puhelimessa että "vaikka sulla kasvais kolmas käsi takaraivossa niin sä olet silti tavatessamme se ihana sama ihminen"
Ja niin alkoi parisuhde niistä ensi treffeistä.
Ne turn offit ovat siellä pintaliidokki naisten päissä eikä minussa missä aiheuttavat ärsytystä heitä kohtaan.
Miehet joihin olen ihastunut:
- kaljuuntumassa ollut lyhyt mies, "kemia" syntyi siitä että hänen kanssaan pystyi nauramaan yhdessä samoille asioille ja oli samankaltaisia mielenkiinnonkohteita
- lyhyt mies, tämän kanssa vuosien parisuhde ja samoilla kriteereillä kuin edellä
- kalju mies (en erikoisemmin välitä kaljuista), jälleen kerran sama juttu että oli yhteisiä mielenkiinnonkohteita, oli hauskaa yhdessä
Kaikilla em. miehillä oli kyllä kaikenlaista naristavaa elämästä ja naisista, mutta silti he kykenivät suhtautumaan elämään sen verran myönteisesti että heidän seurassaan oli kiva olla.
Tietenkin ensin oli tärkeää että silmä ei sairasta. Mutta sitten kun oltiin pidemmän aikaa yhdessä, sai viehättyä toisen persoonasta.
Minun mielestäni ei kannata väkisin yrittää sellaisen kanssa jonka olemusta ei voi sietää lainkaan, mutta se "lopullinen kemia" jonka perusteella suhde voi syntyä tulee kahden persoonan välisestä vuorovaikutuksesta.
Eihän mistään vuorovaikutus kemioista voi edes haaveilla jos se kemia lopahtaa siihen ekaan tuntiin kun istuu kahvilla. Siinäkö sen ihmisen koko elämänkaaren oppii? Ei todellakaan ja sellaiset treffaajat jotka jättää koko touhun siihen eka kertaan niin tietää todellakin että he eivät hae kumppania sanan varsinaisessa merkityksessä vaan näyttelyesinettä.
Miksi se kemia lopahtaisi ekaan tuntiin jos sitä on tullut? Itse en kemian kuvittele olevan mikään mielenoikku joka tulee ja menee, vaan se on alustava tunne ja tietoisuus siitä että TÄMÄ, juuri tämä, ihminen kiinnostaa minua niin että en saa hänen seurastaan tarpeekseni.
Jos tapaamisen jälkeen on ihan yksi hailea että tavataanko toistekin, niin silloin ei ole tullut mitään tunnetta toista ihmistä kohtaan. Tottakai sitä voi lähteä toiseen tapaamiseen, tai vaikka kolmanteen tai tapailla vaikka kuinka monta kertaa jos haluaa tutkia että tuleeko sellainen tunne että haluan tämän ihmisen seuraa lisää ja lisää. Siitä vain. Tuon esimerkkini ekan ihmisen kanssa olin 2 - 3 vrk tekemisissä ennen kuin ihastuin häneen. Se aika voi vaihdella suuntaan ja toiseen, mutta omalla kohdallani en jaksa uskoa että jos on tavannut 3 kertaa tai ollut 3 vrk yhdessä ja ei tunnu miltään, että se siitä miksikään muuttuisi.
Harmillisen moneen ehtii tosissaan ärtyä jo parinkin tunnin aikana. En nipota ihan kaikesta, mutta jos toinen onnistuu tölvimään minua useampaan kertaan keskustelun lomassa, niin en todellakaan halua mitään suhdetta tällaisen kanssa. Miten se loukkaamistaipumus siitä mihinkään katoaisi?
Onko tiedettävä koko ihmisen elinkaari pitääkseen hänestä? Ei omasta mielestäni. Tietysti jos joskus vuoden päästä vasta saa kuulla että toinen on istunut vankilassa pahoinpitelijän ominaisuudessa, niin siinä tietysti miettisi että tulikohan valittua väärin.
On kamalan vaikea yrittää saada ihmiset jotka eivät ole eläissään ihastuneet ymmärtämään että sitten kun ihastuu johonkuhun, on herttaisen yhdentekevää mitä ympäristö hänestä ajattelee. Minun puolestani kaikki inisijät saavat suksia kuuseen jos satun valitsemaan sellaisen ihmisen kumppanikseni jota ympäristö ei jostain syystä hyväksy. Itselleni minä ihmisen haluan, enkä toisia varten!!!
Tietävät että viestejä satelee kunhan profiilissa lukee "nainen", aivan sama mitä muuta siellä lukee.
Sananlaskujen käyttäminen on myös vähän sellasta myötähäpeää aiheuttavaa touhua.
Lihava ihminen kirjoittaa "en ole mikään pakkasen raiskaama pulkannaru" tai "ladon viimeinen lauta". Miksei voi vain kirjoittaa olevansa lihava?
Ei se laihojen ihmisten haukkuminen sitä miksikään muuta eikä viestistä tule persoonallisempi kliseitä lisäämällä.
Ne haluaa nostaa omaa tasoaan mieslukijoiden silmissä, koska tuollainen teksti mieheltä ilmeisesti toimisi heille.
Myös kaikki itsekehut kuten "olen katseenkestävä" tai sitten nämä "yksinkin hyvä olla"
liirumit on todellakin tyhjäpäiden p-jauhantaa ja saavat etsiä rauhassa kaltaisiaan.
Tälläiset seikat suorastaan hyökkää silmille ja on betoniporsaita profiilissa...
Niin ja jonkintason kivoja kyllä on maa pullollaan, mutta jos muuten ei ole mitään
yhdistävää, niin mitä siitäkin tulisi, no ei lasta, ei pas-kaa.