Nyt tarvittais fiksujen ja itsevarmojen ihmisten apuja..
Olen siis 22-vuotias nainen, mies pari vuotta vanhempi.
Eli olen seurustellut kohta vuoden nykyisen kumppanini kanssa, ja olemme noin kuukauden asuneet yhdessä. Olemme rakastuneita, ja todella todella onnellisia yhdessä, ja uskon että oon löytänyt sen oikean.
Kuitenkin mun huono itsetunto on alkanut muodostua ongelmaksi.. Oon ihan normaalipainoinen, hoikkakin ja nätti tyttö, ja ulospäin näytänkin varmasti siltä et olisin tosi itsevarma. Kärsin nuorempana pahasta syömishäiriöstä, ja se silloin tällöin kummittelee mielessä vaikka koen olevani jo terve. Suhtautuminen omaan kroppaan on silti vähän niin ja näin, ja en oikein osaa nähdä itseäni kauniina, varsinkaan alasti.
Mulla ei ole ollut kovinkaan montaa seksikumppania, ja aikasemmissa suhteissa seksi on ollut vähän yksitoikkoista, sillä ne miehet on ollut aika kokemattomia myös.. Nyt sitten kuitenkin nykyinen on ollut aikamoinen pelimies ennen mua, ja muutenkin suhtautuu seksiin kuin "leikkiin" ja tykkää kokeilla kaikenlaista. Mä oon tuntenu suhteen alkuajoista asti et oon jotenkin huono sängyssä, ja olenkin varmasti kun häpeilen kroppaani niin paljon etten "uskalla" olla joissain asennoissa tai kunnolla heittäytyä. En ennen tätä suhdetta ollu saanut edes orgasmia, mut tässä suhteessa oon pari kertaa sen onnistunut saamaan. Seksin aikana mä haluaisin pysyä peiton alla ettei mies näkis mun makkaroita tai selluliitteja, enkä osaa ottaa tosissani mieheni kehuja. Seksi on mun puolelta enemmänkin vaivaantunutta, vaikka nautinkin siitä, ja haluaisinkin usein..
Mies on ite tosi hyvässä kunnossa eikä oikein ymmärrä et miks mä koen itteni niin rumana. Ollaan puhuttu ja tapeltukin tästä asiasta monesti. Mies vaan sanoo että vika on mun pään sisällä, ja että häntä turhauttaa kehua mua kun tyrmään kaiken. Myös hän on vähän kyllästynyt seksielämäänne kun hän näkee etten osaa nauttia kunnolla, enkä kehtaa esimerkiksi ikinä olla päällä.
Mikäköhän nyt avuksi? Tiedän, että ongelma on mussa, mutta kun yritän olla seksikäs, niin tunnen vain itteni niin hölmöksi ja kömpelöksi. Oon myös nyt vuoden alusta harrastanut ahkerasti liikuntaa, ajattelin että se vaikuttaisi positiivisesti mielialaan, mutta tunnen että se on enemmänkin haitannut kuin tehnyt hyvää, kun nyt olen vielä tietoisempi vartalostani ja siitä miten "huonossa" kunnossa olen.
Onks teillä mitään vinkkejä miten opetella eroon näistä ajatuksista? Pelkään että menetän koko seksielämäni tälle kun en uskalla heittäytyä.
Olen siis 22-vuotias nainen, mies pari vuotta vanhempi.
Eli olen seurustellut kohta vuoden nykyisen kumppanini kanssa, ja olemme noin kuukauden asuneet yhdessä. Olemme rakastuneita, ja todella todella onnellisia yhdessä, ja uskon että oon löytänyt sen oikean.
Kuitenkin mun huono itsetunto on alkanut muodostua ongelmaksi.. Oon ihan normaalipainoinen, hoikkakin ja nätti tyttö, ja ulospäin näytänkin varmasti siltä et olisin tosi itsevarma. Kärsin nuorempana pahasta syömishäiriöstä, ja se silloin tällöin kummittelee mielessä vaikka koen olevani jo terve. Suhtautuminen omaan kroppaan on silti vähän niin ja näin, ja en oikein osaa nähdä itseäni kauniina, varsinkaan alasti.
Mulla ei ole ollut kovinkaan montaa seksikumppania, ja aikasemmissa suhteissa seksi on ollut vähän yksitoikkoista, sillä ne miehet on ollut aika kokemattomia myös.. Nyt sitten kuitenkin nykyinen on ollut aikamoinen pelimies ennen mua, ja muutenkin suhtautuu seksiin kuin "leikkiin" ja tykkää kokeilla kaikenlaista. Mä oon tuntenu suhteen alkuajoista asti et oon jotenkin huono sängyssä, ja olenkin varmasti kun häpeilen kroppaani niin paljon etten "uskalla" olla joissain asennoissa tai kunnolla heittäytyä. En ennen tätä suhdetta ollu saanut edes orgasmia, mut tässä suhteessa oon pari kertaa sen onnistunut saamaan. Seksin aikana mä haluaisin pysyä peiton alla ettei mies näkis mun makkaroita tai selluliitteja, enkä osaa ottaa tosissani mieheni kehuja. Seksi on mun puolelta enemmänkin vaivaantunutta, vaikka nautinkin siitä, ja haluaisinkin usein..
Mies on ite tosi hyvässä kunnossa eikä oikein ymmärrä et miks mä koen itteni niin rumana. Ollaan puhuttu ja tapeltukin tästä asiasta monesti. Mies vaan sanoo että vika on mun pään sisällä, ja että häntä turhauttaa kehua mua kun tyrmään kaiken. Myös hän on vähän kyllästynyt seksielämäänne kun hän näkee etten osaa nauttia kunnolla, enkä kehtaa esimerkiksi ikinä olla päällä.
Mikäköhän nyt avuksi? Tiedän, että ongelma on mussa, mutta kun yritän olla seksikäs, niin tunnen vain itteni niin hölmöksi ja kömpelöksi. Oon myös nyt vuoden alusta harrastanut ahkerasti liikuntaa, ajattelin että se vaikuttaisi positiivisesti mielialaan, mutta tunnen että se on enemmänkin haitannut kuin tehnyt hyvää, kun nyt olen vielä tietoisempi vartalostani ja siitä miten "huonossa" kunnossa olen.
Onks teillä mitään vinkkejä miten opetella eroon näistä ajatuksista? Pelkään että menetän koko seksielämäni tälle kun en uskalla heittäytyä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Menetät sekä seksielämän että miehesi ellet opi pitämään itsestäsi.
Oman elämäni karmein suhde oli suhde naiseen, jolla oli huono itsetunto. Hän oli ja on edelleen kaunis, upea ja haluttava. Hän on kaikkea, mitä haluan.
En vain yksinkertaisesti jaksanut sitä riitelyä. Jos sanoin häntä kauniiksi, se vääntyi hänen päässään arvosteluksi. Jokusen vuoden kestin.
Nykyään minulla menee hyvin. Sain ulkoisesti paljon vähemmän viehättävän, mutta paremmalla itsetunnolla varustetun naisen. Rinnat riippuu ja kiloja on liikaa, mutta luonne tekee hänestä kuuman!
eli neuvoni - millä tahansa keinolla - hanki varmuus siitä, että olet upea!
Sen jälkeen taivas on avoinna.
Jollet tykkää kopastas niin ala käymään kuntosalilla ja nostelee painoja niin saat kroppaasi kiinteyttä ja parempaan kuosiin. Saat myös itseluottamusta kun näät että muillakaan ei ole täydellinen kroppa. Kauniin kropan eteen pitää vuodattaa hikeä. Sanoisin et puoli vuotta kun treenaat 4 ketaa viikossa niin kroppasi olisi aivan kuin uusi.
Sun pitää rakastaa itseäsi sellaisena kuin olet ja kroppaa voi aina treenata tiukemmaksi. Itse käyn kans salilla ja nyt mulla on jopa vatsalihaksia kun ennen ei ollut. Pelkkä' juokseminen ei kiinteytä kroppaa tarpeeksi vaan pitää nostella niitä painoja ahkerasti jos haluaa tuloksia.
Emme tiedä, minkälainen kroppa aloittajalla on.
Veikkaan, että siinä ei ole yhtään makkaraa tai selluliittia, mutta hän itse kuvittelee niin. Silloin treenaus ei auta.
Television "nätti nakuna" -sarja on hauskaa katsottavaa. Siinä ravistellaan naisia irti kuvitelmista, että muka olisi jotenkin ruma.
Kaikkein kauneinkin voi kuvitella itseään rumaksi. Meillä oli joskus lastenhoitajana tyttö, jonka silmät olivat ylimaallisen kauniit. Hän häpesi silmiään, koska joku oli joskus hänelle sanonut pienenä - tytöllä on silmät kuin teevadit.
Joo, tätä asiaa mulle on tolkutettu teinistä asti, olen aina ollut ennemminkin liian laiha kuin ylipainoinen.
Juuri kuntosalitreeniä harrastankin, mutta olen ajatellut ettei se ehkä ole minulle se sopivin liikuntamuoto. Salilla, jolla käy, käy paljon oikeasti helvetin hyväkroppaisia mimmejä ja sali on täynnä peilejä - huonoitsetuntoisen pahin painajainen. Parempi fiilis tulee vaikka juoksemisesta, tai jostain muusta, missä kehoaan käyttää mutta sitä ei tarvitse koko ajan "katsoa" joko peileistä tai muuten vaan.
Pitää muistaa tuo Nätti nakuna.
Hmm hmm. Olen sinua itse muutaman vuoden vanhempi ja vasta hiljalleen olen alkanut nähdä vartaloni sillä silmin, miten mieheni sen näkee. Minulla taas arvet ulkonäöstä juontuu koulukiusaamiseen, joka alkoi ala-asteella ja loppui vasta työelämään päästyäni.
Omalla kohdalla isoin herätys tuli siinä vaiheessa, kun uskaltauduin lähteä ammattikuvaajalle kuvattavaksi. Muutama nätti asu ja rento fiilis studiossa ja pian huomasin, että olin pelkkä huivi peittona kuvauksissa - muuten täysin alasti. Kun sain sitten kuvat itselleni katsottavaksi ja valittavaksi muokkauksiin / tulostuksiin, olin aivan järkyttynyt - positiivisella tavalla. Kuvan nainen oli todella itsevarma ja se kumpusi sisältä, eikä ollut vain pinnallinen tuotos. Vartaloni näytti ihan erilaiselta, mitä se peilistä minulle irvisteli. Jos naamani olisi leikattu kuvista pois olisin väittänyt, että vartalo oli jonkun muun.
Tuon jälkeen aloin tekemään joka aamu pientä aivopesua itselle. Ensimmäisen kerran kun aamulla katsoin peiliin hymyilin itselleni ja toivotibn hyvät huomenet kauniille/söpölle/ihanalle/kultaiselle naiselle ja keksin kolme positiivista asiaa itsestäni, joista yhden piti olla vähintään ulkonäköön liittyvä. (tai jos kaksi oli ulkonäköön liittyviä, piti yksi liittyä luonteeseeni) Tämä alkoi sitten jossain vaiheessa näkyä, kun aamulla ei ollutkaan niin hankala keksiä itsestään positiivisia puolia ja pystyin hymyilemään oikeasti.
Nyt alkaa hiljalleen olla minäkuva kunnossa ja osaan ottaa kehuja vastaan. Edelleen nuo vanhat sanat mitä minulle on huudeltu kummittelee pahoina päivinä, mutta niitä pahoja päiviä on kaikilla. 90% minulla on hyviä päiviä, mutta se vaatii kyllä itseltäkin paljon, että pääsee kehittymään eteenpäin ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.
Ja myös vinkkinä, ettei kannata verrata itseään lehdissä näkyviin naisiin. Olen itse ammatiltani graafikko ja muokkaan kuvia päivittäin, ne kuvat mitä lehdessä näkyvät, ovat vain taitavaa kuvamanipulaatiota eivätkä vastaa realiteetteja millään lailla. Mm. muotilehtien kuvia muokataan todella rajulla kädellä ennen lehteen pääsyä - ihoa, silmiä, verisuonia, kurveja, alleja, ihon epätasaisuuksia, ryppyjä, pigmenttiä ....
Tsemppiä, toivottavasti saat itsesi kuntoon!
Hienoa kuulla, että olet päässyt yli huonosta itsetunnostasi, varmasti ollut iso duuni, ja nyt se on sinut palkinnut!
Oon myös itse yrittänyt tuota "aivopesua" kirjoittamalla paperillle asioita, joista pidän itsessäni. Se vain tuntuu jotenkin niin nololta, että ei varmasti kenenenkään muun mielestä ole mulla nätit silmät tai hyvä iho. Tiedätkö mitä tarkoitan? Tuntuu nöyryyttävältä, ihankuin itsekehussa olisi jotain väärää.
Jotenkin oon päässyt eroon tuosta lehtien sivuilla olevien mallien vertailusta itseeni, mut ahdistusta aiheuttaa kauniit tytöt ihan livenäkin. Pelkään jatkuvasti, että mies tekee samaa vertailua päässään kuin minä, jos jossain meitä vastaan kävelee kaunis/hoikka nainen.
Toivon totisesti, että joskus pääsen samaan kuin sinä! Kuulostaa lohduttavalta, että toivoa on. Tsemppiä paljon sullekkin ja kiitos tosi avuliaasta viestistä!
Ymmärtäisin näin tekstisi perusteella, että ongelma ei ole nykyinen miehesi jonka takia sinusta tuntuu että itseluottamuksesi on vähissä? Eli teillä on luottamus kunnossa ja miehesi pelimies menneisyys ei haittaa sinua ja siltä osin laita ikäviä ajatuksia mieleesi? Jos näin on niin kyse on vain sinusta itsestäsi ja asioiden selvittelystä omassa päässäsi. Ainakin mainitsit että menneisyydessäsikin on ollut tuota huonoa itseluottamusta joten nykyisen suhteen setviminen ei siis auta.
Ihan ensiksi yritä lopettaa kaikenlainen vertailu. Ei ole mitään järkeä vertailla itseäsi muihin naisiin. Se pahentaa tilannetta jos aina kun näkee tietyn näköisen naisen ajattelee "minä olen vain tämän näköinen.. olisipa minulla yhtä kauniit jalat kuin hänellä" jne. näin esimerkkinä. Kokeile siis sitä, että et kiinnitä huomiota naisten ulkonäköön... yritä ajatella vain kaikkien luonnetta. Yritä opetella pinnallisuudesta joka kohdistuu myös muihin ihmisiin. Näe kaunista myös erilaisuudessa. Älä ajattele että sinun pitäisi olla samanlainen kuin se näkemäsi nainen, luultavasti hänelläkin saattaa olla huonoa itseluottamusta ja hän ajattelee jostakusta muusta kauniisti... vaikkapa sinusta. Hän myös tietää kaikista tarkimmin on vartalonsa "virheet" mitä muut eivät noin vain näe.
Suurimmalla osalla jotka treenailee paljon ja omaa "unelmavartalon" (siis yleisen mielipiteen unelmavartalon)
omaa myös huonon itseluottamuksen. Ainot tapa heillä sitä itseluottamusta pitää yllä on pitää kroppa kunnossa... se on aikamoinen kierre loppujen lopuksi ja päätyy kuitenkin vanhemmalla iällä pakolliseen hyväksyntään oman kroppansa vanhenemisesta. Se on auttamatta kaikilla edessä. Haluatko hyväksyä oman vartalosi nyt vai sitten 50- vuotiaana? Voit olla onnellinen jo tänä päivänä eikä tarvitse odottaa siihen kun mitään ei ole enää tehtävissä pitääksesi paria makkaraa tai selluliittia poissa... saati roikkuvaa ihoa ja ryppyjä.
Ikuista nuoruutta on mahdotonta saavuttaa edes nykyisellä kirurgialla. Haluatko omistaa elämäsi yleisen kauneuden saavuttamiseen? Voisit vain luovuttaa ja päättää keskittyä niihin asioihin jotka tuovat sinulle onnellisuutta ja jossa ei ole niitä negatiivisia puolia ja ikuista kamppailua vanhenemista vastaan kuten kauneuden tavoittelussa.
Olet kaunis jo syntyessäsi... niinkuin meistä kaikki on. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä kaikille samaa tarkoittavaa "kaunista". Jos vain päätät niin sinä olet kaunis siinä missä ihan kuka tahansa muukin. Miehesikin sen näkee ja sanoo siitä sinulle. Tuskin hän sinua haluaisi itsellään pitää jos et miellyttäisi häntä ihan omana itsenäsi. Luota mieheesi jos hän vain on luottamuksesi arvoinen. Hyväksy se että joku näkee juuri sinut kauniina ja niin että kaikki kuuluu sinuun kokonaisuutena. Tuskin miehesi tarkoittaa sinussa kauniina vain yhtä ominaisuutta ja muita epäseksikkäinä.. olet kokonaisuudessaan hänelle kaunis. Myös rakkaus sinun sisimpääsi tekee sinusta jo kauniin hänelle.
Anna vaan mennä ja harjoittele. Älä kiinnitä muiden naisten ulkoisiin ominaisuuksiin huomiota, anna kaiken näkyä seuraavilla kerroilla kun rakastelette. Älä piilottele yhtään mitään... vaan keskity vain mieheesi ja miten hän sinua haluaa. Voit tehdä alussa niin ettet katsele itseäsi ja kiinnitä huomiota negatiivisiin asioihin. Vain positiivisiin. Aina kun jotain negatiivita meinaa tulla mieleesi päätä että ajattelet sen läpi vasta seksin jälkeen. Sitten on aikaa miettiä ja pohtia.. kehittyä. Huomaat ajan kanssa että mies ei "pelästy" että mitä sieltä piilottelun takaa paljastuukaan ja hän nauttii ihan samalla tavalla. ja jos näin ei ole ei miehesi todellakaan ole sinun arvoisesi. En kuitenkaan usko tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Pikkuhiljaa alat tottua siihen että miehesi näkee sinut aina ja sitten uskallat itsekin katsella itseäsi.. ehkä jopa innostua omasta vartalostasi ja siitä miten se reagoi miehesi kosketukseen. Mitään pelättävää ei siis ollutkaan. Hän on vielä siinä ja haluaa sinua vähintään yhtä paljon.
Kuinka sinä näet miehesi? Sanoit että hän on hyvässä kunnossa... jos hänellä olisi vatsamakkara olisiko se niin kauheaa? Onko kaikki hänessä yleisen kauneuden mukaan "unelmamiestä"? Epäilen, mutta se ei vaikutakkaan sinun haluusi häntä kohtaan ja kuinka kauniina sinä hänet näet. Asia on luultavasti ihan samoin miehesikin puolella.
"Tiedän, että ongelma on mussa, mutta kun yritän olla seksikäs, niin tunnen vain itteni niin hölmöksi ja kömpelöksi."
Puhu miehesi kanssa mistä hän tykkää rakastelussanne ja kuinka hän tykkäisi tulla vietellyksi. Kerro myös omat mieltymyksesi. Olkaa avoimia toisillenne. Jos jokin miehesi toive tuntuu hankalalle toteuttaa niin kerro sekin miehellesi. Sano, että haluat yrittää siinä parhaasi ja ihan oikeasti haluat tehdä sen miehesi vuoksi. Pyydä häneltä että saat harjoitella sitä ja että mies voisi samalla tukea sinua siinä... rohkaista ja kertoa ohjeita. Jossain vaiheessa se käykin jo paljon luontevammin. Älkää tehkö seksistä suorittamista. Sopikaa että kumpikaan ei aseta paineita toiselle vaan neuvotte toista mistä tykkäätte ja kuinka haluatte "tulla otetuksi". Ei heti tarvitse kaikessa onnistua eikä edes sen jälkeenkään. Kivaa on kun jo harjoittelee. Voisiko sinua helpottaa jossain vaiheessa sellainen että sinun silmät sidotaan ja miehesi saisi tehdä sinulle ihan mitä haluaa? Et voisi kiinnittää huomiota itseesi ja sinun vain pitäisi luottaa mieheesi ja siihen miten hän sinua haluaa. Saman voitte toteuttaa toisinkin päin. Saatte tutkia toistenne reaktioita ja tuntemuksia ihan vapaasti.. jokaista kohtaa toisen vartalossa. Siinä vaiheessa pitää luovuttaa ja luottaa. Hän on siinä vielä huomennakin ja ihan yhtä innoissaan :)
Vielä lopuksi annan ohjeen, että jos jokin asia vain jää vaivaamaan mieltäsi. Ja tuntuu ettet pääse siitä ajattelemalla yli niin pyydä miestäsi apuun. Puhukaa vaan uudelleen ja uudelleen ja kun teet sitä asiallisesti ja nätisti kertoen syvistä tuntemuksistasi ja halustasi kehittyä asiassa niin luulisi miehesi sinua ymmärtävän. Hän rakastaa sinua ja sinä häntä. Selviätte kyllä kaikesta toisianne tukien. Sinä voit auttaa häntä ja hän sinua kunhan muistat ettei oma huono itseluottamuksesi ole miehen syy. Hän ei ole osoittanut asiaa koskaan niin ettet olisi oikein kaunis omana itsenäsi.. eihän?
liikunta ja terveellinen ruokavalio ei ole pahasta, mutta siinäkin pitää pitää rajansa ettei siitä tule pakkomiellettä ja sotke elämäsi onnellisuutta. Ei ole kiva olla aina ajattelemassa mitä saa syödä ja mitä ei. On pakko käydä lenkillä ja jumpata. Tärkeintä on onnellisuutesi eikä se että elätkö muutaman vuoden pidempään tai saatko "unelmiesi vartalon" joka kuitenkin ikääntyessä katoaa. Kohtaa se tosiasia jo nyt niin pystyt nauttimaan elämästäsi johon sinulla on oikeus.
Ensinnäkin suurkiitos ihanista viesteistä, en olisi kuvitellut että joku jaksaa noin tyhjentävästi minua avustaa. Olet tosi kiltti!
Kysymykseesi, että luotanko mieheen, niin kyllä, sataprosenttisesti. Enemmänkin pelkään sitä että huono itsetuntoni paistaa minusta niin suuresti läpi että hän jonakin päivänä alkaa näkemään minut samalla tavalla ja vaihtaa tyttöön jolla ei ole tällaisia ongelmia.
Mies on tosiaan itse entinen ammattiurheilija (lopetti noin vuosi sitten), ja edelleenkin kroppa siinä kunnossa, pitää hyvin huolta itsestään. Ei ehkä jokanaisen unelmamies, mutta uskon että aika monen. En ikinä olisi uskonut että olisin saanut itselleni tuollaisen miehen. Kehun häntä itse päivittäin, samoin kun hän minua ja hän tietää että olen todella ylpeä hänestä.
Mun täytyy vaan alkaa keskittymään tunteisiini enemmän kuin siltä miltä näytän. Nykymaailmassa on kuitenkin (mielestäni) niin törkeät odotukset naisilta, kun jokapuolelta pusketaan Viidakon Tähtöset-kaltaisia blondeja silikonibeibejä ynnä muuta. Haluaisin uskoa, että voin vielä jonain päivänä tuntea oloni kauniiksi ja seksikkääksi ilman mitään ekstra-avuja, kuten silkkareita tai 20h/viikossa kuntosalilla rehkimistä.
Niin moni aina sanoo, että mene salille jos et ole tyytyväinen. Mutta jos ongelma on pään sisällä niin onko sitä silloinkaan tyytyväinen kun on ihan timmissä kunnossa? Unelmani olisi olla tyytyväinen juuri nyt, normaalipainoisena, kuin vaikka muutaman vuoden päästä kun olen esim raskaana ja lihonut vähän, kuin 30 vuoden päästä kun alkaa tulla ryppyjä ja muuta.
Kiitos vielä tosi paljon ihanasta viestistä, sain tästä paljon mietittävää.
Onko ikinä tullut mieleesi oll kiitollinen siitä että Sinulla on terve keho? Että Sinulla on terveet jalat, kädet, selkä, vatsa. Näkevät silmä ja kuulevat korvat, tuntoaistisi toimii.
Kokeileppa pari päivää tai viikon kulkea silmäsi peitossa, siten että et pysty näkemään, kuitenkin vähintään 48 tuntia.
Taivuta polvesi siten että nilkkasi on takareidessä. Kiinnitä se tuohon asentoon ja kulje kainalosauvoilla viikon.
Sulje korvasi täydellisillä korvatulpilla jotka estävät kuulemasta kaikki äänet. Pidä niitä vähintään 1 viikko.
Ehkä tuo herättää Sinut kunnioittamaan ja arvostamaan kaikkea sitä tädellisyyttä jonka Sinä olet saanut lahjaksi. Sen sijaan että Sinä halveksit ja olet tyytymäton kaikkeen hyvyyten ja täydellisesti toimivan kehosi.
Sinulla on kaikki aivan liian hyvin tajutaksesi arvostaa sitä!!!!
Näet miehen mielipiteen kehostasi seksin aikana. Jos miehen kalu seisoo rakastellessanne, niin miehen mielestä olet seksikäs. Samoin jos mies koskettaa rintaasi tai katselee sinua ja hänen alkaa tehdä mieli, hän pitää sinua seksikkäänä. Mies on näissä asioissa hyvin yksinkertainen ja miehen "mittari" on kuin lämpömittari, joka automaattisesti osoittaa, onko mies kuumana vai ei.
Moni nuori nainen on tosi epävarma oman kehonsa kanssa. Älä anna miehen painostaa, jollet ole valmis. Voit kokeilla käyttää hieman peittäviä alusvaatteita tai kokeilla pimeässä niitä asentoja, jotka ovat sinulle vaikeita. Ongelmana voi sinulla olla se, että tahtomattasi vertaat itseäsi joihinkin Photoshopilla käsiteltyjen naisten kuviin.
Sun pitäis hokea itsellesi, että sulla on terve kroppa, jollaiseksi luoja on sen luonut. Sinulla ei ole kenenkään muun kroppaa, vaan tuo ainutlaatuinen juuri sinun vartalosi. Ala hokea itsellesi, että olet kaunis. On turhaa muiden hokea sitä, jollet itse siihen usko. Jos mies sanoo, että olet kaunis, niin silloin olet. Ei kai sinun mikään Miss Maailma tarvitsekaan olla, eikö niin?
Oletko keskustellut asiasta vaikkapa äitisi tai jonkun muun naispuolisen vanhemman ihmisen kanssa? Ajatteletko heistäkin, että he eivät voi nauttia seksistä ja kehostaan, koska kroppa ei ole enää yhtä kaunis kuin 20-vuotiaana? Jos nainen on oikeasti ruma esim. lihava, karvainen ja todella täynnä selluliittia, niin ajatteletko sellaisesta naisesta, että hän ei ainakaan voi koskaan nauttia seksistä? Ei kai sinun tarvitsekaan olla kaunis kaikkien maailman miesten mielestä, vaan eikö se riitä, että oma miehesi pitää sinua kauniina?
Jos sinulla olisi joskus oma lapsi, niin hokisitko lapsellekin, että kun hän on niin ruma, koska sinäkin olet niin ruma? Uskoakseni sinä et osaa vielä olla kiitollinen siitä, mitä sinulla on ja että terveys on tärkeämpää kuin kauneus. Seksistä nauttiminenkaan ei ole siitä kauneudesta kiinni. rakastelussa ei ole kiinni täydellisten vartaloiden nautinnosta, vaan kahden toisiaan rakastavan ihmisen halusta tuottaa toiselle nautintoa. Siihen pystyy rumatkin.
Kärsit edelleen syömishäiriöstä, sen yltävistä lonkeroista. Terapeutti osaa jäsentää sinun kanssa sun vääristyneet ajatukset terveiksi.
Täällä vastauksissa on hyviä pointteja. Muista, että ajatuksen muutos lähtee juuri sinusta, ei muiden kehuista, ei terapiasta. Vain omista ajatuksistasi on apua. Ensin voisit ruveta muuttamaan omaa käsitystäsi kauneudesta. Eivätkö monet asiat ole kauniita tässä maailmassa? Monenlaiset ihmiset ovat kauniita, kauneus on monen asian summa ja vieläpä subjektiivista. Yhteiskunta ei luo sinun käsitystäsi kauneudesta, sinä luot sen itse.
Sinun pitää aloittaa katsomalla peiliin. Älä kiinnitä siihen selluliittiin huomiota, vaan katso rehellisesti yksi kaunis asia omasta kropastasi. Se voi olla todellakin vaikka kauniit varpaat! Seuraavana päivänä löydät toisen. Sitten kolmannen. Ja jos jonain päivänä et löydä sitä fyysisestä itsestäsi, laajenna kuvausta henkiseen puoleesi, vaikka että "olen hyvä ystävä". Joku jo mainitsikin, ettei kannata verrata itseään muihin, sillä jollain on takuulla ne kauniimmat varpaatkin. Mikä kuitenkaan estä sinun varpaiden kauneuden???
Itsetunnon pelastus on pitkä prosessi, mutta sen parantaminen kannattaa. Seksin aikana voit alkuhätään vaikka ajatella olevasi joku muu, sellainen, jolla ei ole selluliittiä, roikkutisuja ... (enhän edes tiedä onko sulla näitä!) Kuvittele itsesi kiihkossa, ole omassa maailmassa ja keskity ainoastaan tuntemuksiin. Tämmöiset ajatukset saattavat vapauttaa sinua, sillä seksi todellakin on LEIKKIÄ. Voit miettiä ihan mitä huvittaa, mutta riisu itsesi ja keskity olemaan seksipommi, mene leikkiin mukaan.
Nämä on ihan oikeita kokeiltuja juttuja, mitä kerron. Mulla on ollut lapsena vahvoja hylkäämiskokemuksia ja itsetunto on ollut heikohko. Oma sisäinen ajattelu vaikuttaa paljon ja toisto luo mielikuvaa itsestä. Mulla on ollut kompleksi esimerkiksi isosta takamuksesta. Inhosin sen aiheuttamaa huomiota, jota sain varsinkin miesten osalta. En edelleenkään pidä huomiosta, mutta koska se on positiivista ja tiedän, että miehet eivät tarkoita pahaa tuijotuksellaan, annan asian olla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että käytän vaatteita, joista pidän. En välitä, peittyykö takamus vai ei niinkuin teininä. Ja joo, liikunta auttaa siksi, että tunnet itsesi energiseksi ja voimakkaammaksi sen aiheuttamissa endorfiinihöyryissä. Liikunta ei auta sinua parantamaan ulkonäköä oleellisesti, sillä olet valmiiksi hoikka ja sinulla on ruuminrakenne -on mikä on. Ymmärrä myös se.
Toivottavasti nämä auttoivat edes alkuun :) jatka positiivisella mielellä ja upeaa, että olet tekemässä muutosta itsessäsi. Tänne kirjoittaminenkin on riski (pölkkypäät saattavat kommentoida tyhmiä) ja uskalsit sen ottaa, hienoa!
Ensinäkin jos miehesi kehuu sinua sano kiitos kulta. Älä ala väitellä vastaan vaikka olisit eri mieltä. Mies ei ole henkilökohtainen terapeuttisi eikä life coachi. Jos sinulla on vääristynyt minäkuva mene ammattiauttajalle.
Voit kokeilla ottaa lasillisen viiniä ennen aktia jos sillä rentoutuisit. Itse harrastan tankotanssia. Se on erittäin hyvä tapa vahvistaa kehoa ja oppia kontrolloimaan sitä. Vaikka salissa on peilit treeni on niin rankkaa ettei siinä jaksa murehtia kokoaikaa miltä näyttää.
Ala säki paneen monien miesten kanssa niin tulee kokemusta. Sitten et oo enään epävarma.