Seurusteltiin puolisen vuotta. Hän vanha tuttu ja olin aivan totaalisen rakastunut!! Hänestä näki saman. Sen sanoikin.
Sitten erinäisitä ulkopuolisista syistä johtuen - eivät varsinaisesti liity asiaan, mukaan tuli epäluottamusta ja ne hyvät asiat jäivät taka-alalle. Aina oli negatiivista puitavana. Voin katsoa peiliin ihan itsekin.
Kommunikaatio ei vaan toiminut. Kaiken lopputuloksena erottiin. Olin ihan rikki ja YRitin päästä eroon ikävästä. Hän oli vain vihainen. Tapailin hetken toistakin, mutta eihän siitä mitään tullut. Ei kiinnostanut.
Eron jälkeen ei ollut juurikaan yhteyttä meidän välillä, kaikki vaan loppui kuin seinään. Hän ei edes voinut suoraan sanoa, että haluaa erota. Ei vastannut puhelimeen.
Sitten yhteys hieman palasi ja olemme viestitelleet. Hän sanoo ettei halua enää mitään. Mutta sitten kuitenkin on kovasti puimassa asiaa, syyttelee minua. Ja oli mm. vihainen siitä että kävin toisen kanssa ulkona. Vaikka on ilmeisesti itsekin käynyt. Normaalia eron jälkeen.
Sen pystyi sanomaan että rakastaa edelleen, mutta yleensä kun nyt tunteista tulee puhe, menee ihan lukkoon. Hän on todella ristiriitainen.
Kun muistelin meidän suhteen ihanaa alkua, hän kirjoitti, että ei pysty kenenkään kanssa olemaan kun ei pysty tietylle henkilölle tunteitaan ilmaisemaan. Viestistä saattoi käsittää että minä.. Mutta sitten heti perään suunnilleen raivoaa että meidän jutusta ei tule enää mitään.
Pyysin että tavattaisiin, jotta vihdoin pääsisin eteenpäin. Kun hän kerta nyt varmasti haluaa eron. Ettei kaikki jää auki kuten on jäänyt. Sitäkin hänen pitää miettiä haluaako tavata. Aivan kuin ei haluaisi kohdata sitä että suhde on sen jälkeen loppu.
Rakastan häntä ja haluaisin vielä jatkaa. Toista vastaavaa henkilöä ei ole eikä tule. Mutta mikä tätä henkilöä vaivaa?? Kaikki on nyt solmussa sen tiedän. Mutta viha ja katkeruus ei asiaa auta. En osaa yhtään käsitellä ihmistä joka on tuollainen.
Sitten erinäisitä ulkopuolisista syistä johtuen - eivät varsinaisesti liity asiaan, mukaan tuli epäluottamusta ja ne hyvät asiat jäivät taka-alalle. Aina oli negatiivista puitavana. Voin katsoa peiliin ihan itsekin.
Kommunikaatio ei vaan toiminut. Kaiken lopputuloksena erottiin. Olin ihan rikki ja YRitin päästä eroon ikävästä. Hän oli vain vihainen. Tapailin hetken toistakin, mutta eihän siitä mitään tullut. Ei kiinnostanut.
Eron jälkeen ei ollut juurikaan yhteyttä meidän välillä, kaikki vaan loppui kuin seinään. Hän ei edes voinut suoraan sanoa, että haluaa erota. Ei vastannut puhelimeen.
Sitten yhteys hieman palasi ja olemme viestitelleet. Hän sanoo ettei halua enää mitään. Mutta sitten kuitenkin on kovasti puimassa asiaa, syyttelee minua. Ja oli mm. vihainen siitä että kävin toisen kanssa ulkona. Vaikka on ilmeisesti itsekin käynyt. Normaalia eron jälkeen.
Sen pystyi sanomaan että rakastaa edelleen, mutta yleensä kun nyt tunteista tulee puhe, menee ihan lukkoon. Hän on todella ristiriitainen.
Kun muistelin meidän suhteen ihanaa alkua, hän kirjoitti, että ei pysty kenenkään kanssa olemaan kun ei pysty tietylle henkilölle tunteitaan ilmaisemaan. Viestistä saattoi käsittää että minä.. Mutta sitten heti perään suunnilleen raivoaa että meidän jutusta ei tule enää mitään.
Pyysin että tavattaisiin, jotta vihdoin pääsisin eteenpäin. Kun hän kerta nyt varmasti haluaa eron. Ettei kaikki jää auki kuten on jäänyt. Sitäkin hänen pitää miettiä haluaako tavata. Aivan kuin ei haluaisi kohdata sitä että suhde on sen jälkeen loppu.
Rakastan häntä ja haluaisin vielä jatkaa. Toista vastaavaa henkilöä ei ole eikä tule. Mutta mikä tätä henkilöä vaivaa?? Kaikki on nyt solmussa sen tiedän. Mutta viha ja katkeruus ei asiaa auta. En osaa yhtään käsitellä ihmistä joka on tuollainen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sano vaan ettet välitä riidoista, ja haluat olla hänen kanssaan ja kerro että mieti niin kauan kuin haluat.
Ole rehellinen vaan tunteissa. Niin minä tekisin. Ei ihmisellä ole muuta, kuin itsensä. Myöskin vaikuttaa, että naista voi kalvaa syyllisyys,
Ehkä hän on ollut rakastunut toiseen, ehkä hän on ihastunut kahteen yhtäaikaa, ehkä hän kokee syyllisyyttä jätettyään jonkun, tai jätettyään selvittämättä jonkin asian ja kokee että suhteessa on säännöt ja niiden mukaan pelaamalla hän astuu ikäänkuin satamaan, ja polttaa laivan takanaan ja asiat jäävät ilmaan. Ehkä hän on huolissaan, miltä jostain tuntuu.
Tee selväksi että millään sellaisella ei ole väliä, haluat vain hänet ja asioita ei ole pakko selvittää.
Syylliseltä hän kuulostaa, noidne viestien perusteella. Että hän yrittää epätoivoisesti olla rehti, uskollinen ja tunnollinen, mutta pelkää liikaa että jos sanoo suoraan niin saa vihat päällensä. Ja tämän ei tarvitse tarkoittaa sängyssä olemista tai pettämistä, vaan sitä vaihetta kun ei ole tiennyt. Myöskin jos hän on ollut henkisellä tasolla uskollinen, hän ei hyväksy jos sinä et ollutkaan eron jälkeen. Siihen auttaa sen väliaikasuhteen haukkuminen ettei ollyt hyvä, ja kerrot kuinka häntä' muistelit silti kokoajan.
Ehkä hänen mieli vapautuisi, kun hän saisi kuulla että hän saa ne tunteensa pitää ihan semmoisenaan, mutta voi olla sinun kanssasi silti.
Hän on mies.
Sanoinkinkin että miettii sitten vaan. Mutta jos olisi kyse vaan puhutusta tapaamisesta ja suhteen lopetuksesta, niin mitäs mietittävää siinä olisi..
Eli mitäköhän hän sitten miettii. Miksi ei voi olla vaan suora ja rehellinen! Sanoo että rakastaa, sanoo että haluaa erota.
Kaiken saa kiskoa irti.
Olen kyllä jo sanonut, että kukaan tuskin haluaisikaan vanhaan, palata, minäkään. Mutta puhtaalta pöydältä voisin aloittaa. Nyt kun kaikki pahat asiat on käyty läpi ja suollettu ulos.
Haluan vaan että tämä loppuu nyt johonkin lopputulokseen. Niin repivää tällainen pidemmän päälle! En voi tehdä tai ajatella mitään.
Tekeekö hän sen tahallaan, ei päästä lähelle, ei päästä pois. Ei ole hauskaa.
Ja sitten vielä kun rakastaa niin että sattuu.
Ihan ku mun mies käytöksensä perusteella, paitsi että on varattu. Vuosikymmenten kokemuksella sanon, että jos jo nyt syyttelee, niin sellaiselle ei loppua tule koskaan. Aivan turha itselleen valehdella ja kuvitella itse omassa päässään kaikenlaisia skenaarioita, kuinka nyt taas rakastetaan ja osataan rakastaa nappia painamalla tai ilman. Miehen kanssa pitäisi muistaa, että ne teot lopulta näyttää ja ratkaisee, kun ovat niin huonoja puhumaan tunteistaan.
Syyttelyyn nimenomaan olen syyllistynyt:( Mutta siihen se helposti menee kun ei puhe auta, toistuvasti.
Eromme jälkeen on kaikessa hiljaisuudessa järjestänyt parikin isoa asiaa toisin.
Jos yhdessä olessammekin kerroin tunteistani ja yritin ratkaista ongelmia, hän ei myöntänyt että voisi asioille mitään tehdä, ongelmaa olisi, tai että varsinkaan että hänessä olisi koskaan vikaa.
Mutta sitten hetken päästä olikin tehnyt asioita toisin ja järjestänyt minun mielikseni.
Kuten nyt, eronkin jälkeen.
Kuulostaako että hän todella haluaa erota?
Hajalla!
Onko miehellä entisiä naissotkuja takanaan tai onko pettänyt joskus? Eräs mies oli juuri tuon tapainen kun hänellä ei ollutkaan puhtaat jauhot itsellään pussissa, menneisyys. Epäluuloinen mies ja kontrollifriikki oli, pelimies. Katkeruus ja kosto oli hänen intressinsä (naisvihaa muita kuin omaa naista kohtaan). Syytös, hänessä itsessään ei ollut vikaa. Narsisteille tyypillistä, äitinikin on sellainen marttyyrien kuningas. Mies olikin varattu eli oli toinen nainen muualla.
Itselläni on tapana keskustella asiat eikä riidellä miesten kanssa. Mutta jos mies on päättänyt että toinen on syyllinen, eikä ole luottamusta, aika heikko asema naisella... jonka mies tekee.
En osaa sanoa..
Varovasti sanon vain että oli välillä flirtti ja meidän suhde alkoi epämääräisissä olosuhteissa..
Itsessänikin oli pahasti vikaa, käyttäydyin todella törkeästi.
Kestäisikö pettäjä, jolla toinen jossain, epäilyjä 3kk:tta?
Mihinköhän sitä nyt luottaa. Ei kai kukaan näe noin paljon vaivaa parantaakseen imagoaan ja näyttääkseen paremmalta muiden silmissä. Jahkailla eron suhteen, miksi?
Mihinköhän sitä nyt uskoo?
Ihmisiä vaivaa monikin asia. Olemme monimutkainen systeemi.