Onko itsemurha oikein, joa se on yksilön vapaa tahto? Pitäisikö valtion tai lääkärien avustaa eutanasiassa?
Olen pohtinut, mikä on oikein? Onko itsemurhassa avustaminen rikos? Esim Oikeusministeri Johannes Koskinen myöntää, ettei hän tiedä vastausta tähän kysymykseen
------------------------------------------------
"Itsemurhaan avustamisesta ei rikoslaissa ole erityisiä säännöksiä. Rikosoikeuden yleisten oppien perusteella avustajan rankaiseminen avunannosta tai yllytyksestä edellyttäisi rangaistavaa päätekoa. Itsemurha ei ole rangaistava teko. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu mahdolliseksi, että itsemurhassa avustanut tai siihen yllyttänyt voitaisiin saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen välillisenä tekijänä tilanteissa, joissa itsemurhan tehnyt ei esimerkiksi psyykkisistä syistä olisi ymmärtänyt tekonsa merkitystä. Myös jos avustajalla olisi asemansa perusteella erityinen velvollisuus estää seuraus, vastuun on joskus katsottu voivan seurata laiminlyöntisäännösten perusteella.
Itsemurhassa avustamisen nimenomainen kriminalisointi saattaisi johtaa vaikeisiin tulkintaongelmiin mahdollisen avunantajan tai yllyttäjän toimien ja myötävaikutuksen arvioimisessa. Se myös muuttaisi itsemurhan tutkinnan kuolinsyyntutkinnasta rikostutkinnaksi. Kriminalisointi edellyttäisi itsemurhatapauksissa lähiomaisten tai muun lähipiirin kuulustelua mahdollisten osallisten selvittämiseksi. Uhrin lähipiiri saattaisi kokea tutkinnan syyllistävänä, ja se olisi heille henkisesti raskasta muutoinkin vaikeassa elämäntilanteessa. Erityissäännöksen aiheuttamat haitat saattaisivat siten valtaosassa itsemurhatapauksia olla suuremmat kuin mahdollisesti saavutettavat hyödyt."
Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2005
Oikeusministeri Johannes Koskinen
-------------------------
Kysynkin sensijaan sinulta arvon lukija, mikä on oikein? Unohtakaamme hetkeksi Suomen "laki" Unohtakaamme myös Raamattu, koska se ei suoraan ota tähän aiheeseen kantaa. Mikä SINUSTA on oikein?
Olen pohtinut, mikä on oikein? Onko itsemurhassa avustaminen rikos? Esim Oikeusministeri Johannes Koskinen myöntää, ettei hän tiedä vastausta tähän kysymykseen
------------------------------------------------
"Itsemurhaan avustamisesta ei rikoslaissa ole erityisiä säännöksiä. Rikosoikeuden yleisten oppien perusteella avustajan rankaiseminen avunannosta tai yllytyksestä edellyttäisi rangaistavaa päätekoa. Itsemurha ei ole rangaistava teko. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu mahdolliseksi, että itsemurhassa avustanut tai siihen yllyttänyt voitaisiin saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen välillisenä tekijänä tilanteissa, joissa itsemurhan tehnyt ei esimerkiksi psyykkisistä syistä olisi ymmärtänyt tekonsa merkitystä. Myös jos avustajalla olisi asemansa perusteella erityinen velvollisuus estää seuraus, vastuun on joskus katsottu voivan seurata laiminlyöntisäännösten perusteella.
Itsemurhassa avustamisen nimenomainen kriminalisointi saattaisi johtaa vaikeisiin tulkintaongelmiin mahdollisen avunantajan tai yllyttäjän toimien ja myötävaikutuksen arvioimisessa. Se myös muuttaisi itsemurhan tutkinnan kuolinsyyntutkinnasta rikostutkinnaksi. Kriminalisointi edellyttäisi itsemurhatapauksissa lähiomaisten tai muun lähipiirin kuulustelua mahdollisten osallisten selvittämiseksi. Uhrin lähipiiri saattaisi kokea tutkinnan syyllistävänä, ja se olisi heille henkisesti raskasta muutoinkin vaikeassa elämäntilanteessa. Erityissäännöksen aiheuttamat haitat saattaisivat siten valtaosassa itsemurhatapauksia olla suuremmat kuin mahdollisesti saavutettavat hyödyt."
Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2005
Oikeusministeri Johannes Koskinen
-------------------------
Kysynkin sensijaan sinulta arvon lukija, mikä on oikein? Unohtakaamme hetkeksi Suomen "laki" Unohtakaamme myös Raamattu, koska se ei suoraan ota tähän aiheeseen kantaa. Mikä SINUSTA on oikein?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miksi toistat tätä samaa kerta toisesensa perään. Jos asai sinua mietityttää niin pohdi sitä jossain muualla.
Milestäni moraali ja etiikka- palstakin sopii paremmin tähän pohdintaan!
Ja jaa,kylläpä esitit vaikean kysymyksen.Ensimmäinen ajatus on,ei itsemurhan ei ole mikään oikea ratkaisu elämän vaikeuksiin.Mahdollisuuksia täytyy olla muitakin.Jos ihminen in sairas eikä pysty ajattelemaan asioia terveesti niin hänen on saatava apua.Muttajos hän kuitenki päätyy siihen ratkaisuun,joka ei kosketa vain häntä itseä,niin en enää kuitenkaan ole tuomitsemassa ihmistä,tekoa kylläkin.Me jälkeen jääjät kärsimme siitä täällä,mutta hän vain itse on vastuussa omasta teostaan.
Eihän ole vastuussa omasta teostaan vain itsarin itse tehnyt, vaan nimenomaan omaiset ovat vastuussa. Miksi eivät voi toimittaa sairasta ihmistä hoitoon ajoissa, eikä sitten vaan levitellä käsiään toimettomana, kun kakka on jo housuissa.
Varmasti on omaisia, jotka eivät välitä tai ajattelevat kuin tämä JonesHenry, että jos ei kerta halua elääniin kuolkoon sitten tai ovat väsyneet auttamaan!
Usein kuitenkin on niin, että itsemurha tulee puun takaa. Omaiset eivät voi mitenkään edes aavistaa, että perheenjäsen on lähtökuopissa. Usein pitkään masentuneena ollut on alkanut piristyä ja näyttää jälleen alkavan elää, mutta omaiset löytävät hänet kuolleena. Asiaa selitetään niin, että kun on oikein maassa niin ei jaksa tappaa itseään ja joku masentunut saa mielessään ratkaisun kipuunsa päätymällä omaehtoiseen kuolemaan.
Ei syyllisteetä omaisia.
Mikä on vastus jos omaiset toimittavat hoitoon vuosi toisensa jälkeen ,pelkkä rakkaus ei riitä lääkkeeksi,vaikka sitä ois ,kuitenkin kaikki päätyi............................?
En luukuttaisi itsaria ja eutanasiaa samaan lokeroon. Itsarikandit ovat useimmiten kovasti terveitä, nuoria ja eläväisiä, joilla vain mielenpuoli seikkailee väärillä laduilla. Heillä ei ole tekoonsa mitään muuta syytä kuin vääränlainen kuva elämästä ja maailmasta.
Eutanasia sen sijaan esim. vanhalle, sairaalle, elämänkaarensa lopuilla kituvalle ja kuolemaansa odottavalle ja toivovalle on armollinen helpotus maallisesta vaivasta. Ja myös nuoremmalle, jolla ei oikeasti enää ole elämisen edellytyksiä, jos esim. sairaus tai onnettomuus on johtanut sellaiseen tilanteeseen, ettei paluuta enää ole.
Ajattelin esittää teille toisen kysymyksen? Entä jos joku toimisi avustajana tai konsultoijana itsemurhassa.
Siis....tässä vaiheeessa...unohtakaamme "valtio" Unohtakaamme "lääkärit"
Tiedän...aihe on VAIKEA...mutta... Arkkitari Pelkonen lääkärikunnan päänä kannattaa aborttia mutta vastustaa eutanasiaa fanaattisesti! Hän tulee elämään vielä seuraavat 10-vuotta. Kun hänestä aika lähtee, kukaan ei vielä tässä vaiheessa tiedä, mitä Suomen lääkärikunnassa tulee tapahtumaan.
Pääministeri Katainen on heikko, virkamieshallitus. Kukaan ei varmuudella osaa sanoa, mitä tulee tapahtumaan hänen jälkeensä.
Unohtakaamme SEKÄ läkärit että politiikot! JOS olisi joku, joka avustaisi ja konsultoisi yhden tai useamman tahon itsemurhassa, niin olisiko se oikein? Nyt unohtaen lääkärit ja heidän "etiikkansa" Suomen "lain" ja Raamatun "käskyt" olisiko se oikein? Siis, tapauskohtaisesti?
En hyväksy eutanaasiaa enkä aborttia enkä myös itsemurhaa. Kuitenkin näistä kaikista puollustettavin on itsemurha, kun se vähiten riippuvainen toisesta hekilöstä. Abortissa kyllä saa vähiten asianomainen itse vaikuttaa omaan elämääsä ja häneltä riistetään elämisen mahdollisuus jo sen idussa.
Mikä SINUN henkilökohtaisen elämäsi kosketuspinta on itsemurhiin, jh ?
Lupaan syventyä miettimään kysymystä. Olen juuri parhaillaan kirjoittamassa aiheesta internetsivustoa. Pyrin vastaamaan sinulle seuraavan 48-tunnin sisällä.
Omalla kohdallani itsemurha ja masentuminen johtuvat aika pitkälle siitä, että minulla ei sairauteni takia ole juuri mitään vaikutusmahdollisuuksia oman elämäni suhteen.
Olen täysin riippuvainen niistä roposista mitä valtio sattuu antamaan tai jättää antamatta. Olen riippuvainen lääkäreiden lausunnoista, että ne on oikein kirjoitettu, koska sitäkin on käynyt, että olen jäänyt täysin heitteille, koska lääkärin diagnoosit eivät kelpaakaan muille viranomaisille.
Kattiako niitä kiinnostaa saanko ruoka ja lääkerahani jostain vai jääkö saamatta. Olen myös joutunut usein vihapuheiden kohteeksi yrittäessäni tuoda esille ongelmiani tai sitten kokemani ongelmat on kiistetty kokonaan tai väitetty niitä omiksi vioikseni.
Pitkän pohdinnan jälkeen olen tullut siihen lopputulokseen, että itsetuhoisuuteni johtuu huomattavasti paljon enemmän muista ihmisistä ja siitä miten yhteiskunta toimii kuin omasta itsestäni, koska kuka tahansa ihminen, joka joutuisi kokemaan kaiken sen minkä minä olen kokenut sairastuisi siitä vain pahemmin. Huomattuaan, että ei voi vaikuttaa tilanteeseen mitenkään ja se tuodaan joka välissä täysin selväksi.
Ne ihmiset, jotka tuomitsevat minua eivät selvästikään ymmärrä edes sen verran mitä sairastuminen tarkoittaa. Minä en edes ole vammautunut omasta syystäni vaan muiden itselleni tuntemattomaksi jääneiden minuun kohdistaman väkivallan seurauksena syistä joita en tiedä.
Vammautuneena ihmisenä minulla ei juuri ole muita ihmiskontakteja kuin kirjoitella tänne verkkoon vaikka täällä syydetään vihapuhetta niskaan kokoajan.
Toki avustaja käy minua muutaman tunnin vuorokaudessa auttamassa, mutta muuten istuskelen liikunta kyvyttömänä asunnossani 22 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Joidenkin ihmisten juttuja kun lukee heidän mukaansa minulle ei kuuluisi edes tämä apu vaan minut pitäisi näännyttää näljään ja janoon asuntooni, jolloin hitaasti kuolen pois.
Jos minulle ei anneta edes oikeutta päättää, koska sammutan elämäni valon. Ei minulle jää enää jäljelle mitään päätäntävaltaa omasta elämästäni. Minä en ole mikään näyttely esine, esimerkki tai narri johon voi kohdistaa syytöksiä loputtomasti.
Olen oman kehoni vanki 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa ja 365 päivää vuodessa ilman, että pääsen mihinkään. En voi vapaasti valita lähden ulos, koska ilman apua en pääse ulos.
Olen yli viisi vuotta ollut tämän saman asunnon vankina tuijotellut näitä samoja seiniä siitä lähtien kun vammautumiseni jälkeen pääsin sairaalasta.
Niin sairaiden kuin olen kuolleisuusluvut ovat hyvin isot. Tuskin elän kymmentäkään vuotta enää jos sitäkään.
Kauhea kohtalo!
ALS tai MS, eikö niin?
Itse haluaisin tuoda julki, että kävin noin viikko sitten ostamasta paikallisesta Lidlistä kalaa. Valmiiksi marinoitua. Päätin kokeilla sen paistamista uudella paistinpannulla. No, unohdin kokonaan kasvisöljyn jota laitetaan pannun pohjalle ettei kala sula siihen kiinni. Tietenkin suli, ja tuli oikein kunnon sysimustaa. Olin kuitenkin hyvin nälkäinen ja söin, myös oikein kunnolla suolattuna.
Sain hirvittävän pahanolon tunteen. Tuntui kuin melkein vatsahaava. Ikinä en ole tuntenut sellaista tunnetta. Kuin jokin olisi vatsani sisällä. Haluaisi pois, mutta jostain syystä ei pääse. En pystynyt ulostamaan sitä ulos.
Nyt viikkoa myöhemmin on rauhoittunut aika paljon. Silti pelkään, että jotain siellä yhä on. Suunnittelen lääkärilläkäyntiä ensi viikon alussa ennen vappua, jolloin tapauksesta on kulunut 2-viikkoa.
Olen jutellut Skotlantilaisen miehen kanssa jolla on maksasyöpä, ja jota olen myös konsultoinut itsemurhassa. Aihe ei missään nimessä ole minulle uusi. Silti...kun se syöpä iskee omalle kohdalle, niin ensimmäinen asia mitä haluaa, on selviytyä, tuli mitä tuli. Olen varma että sisälläni on jonkinlainen äreä bakteeri, joka on nyt jostain syystä alkanut helliittää. Ehkä liikaakin, en oikein luota siihen. Onko vatsani vain nyt jotenkin turtunut siihen, etten tunne kipua ja närästystä ihan niin pahana kuin aiemmin...
Pian aloitan osa-aikatyön, alan ulkoilla ja syödä kunnolla säännöllisesti hedelmiä, mutta tottakai se pelottaa. Pelottaa mitä siellä itää, ja jossian vaiheessa poksahtaa. Olen kuullut kyllä hyvin monia syöpätarinoita. Kun kuulee kylliksi, niin turtuu. Myös vammautuneiden kertomuksia. Ikävä homma. Terveys ja nuoruus on vaan niin tärkeitä asioita ihmiselle. Kun olin nuorempi pelkäsin kokoajan että missä vaiheessa minä sen nuoruuden menetän. Nyt ehkä ei enää ajattelee asiaa niin. Suoraan sanoen Suomi ja länsimaat yleensä ikääntyvät, ja iäkkäät Boomerit ovat aina mediassa muistuttamassa olemassaolostaan. Eihän tuota voi millään muotoa paeta. Minun mielestäni lääkäreitä ei pitäisi sotkea eutanasiaan. He alkavat laatia sitten ns "yleisiä ohjenuoria" Esim Hollannissa eutanasia Alzhaimler potilaille on kokonaan kielletty, koska he eivät voi tuntea ollenkaan kipua, vaikka tauti ajanmyötä halvaannuttaakin heidät. Aivan kuten ALS Näin käy kun lääkärit perustavat eettisen toimikunnan miettimään ns "yhteisiä sääntöjä" Tuosta tulee mieleen vaikka verotuspolitiikka meilläSuomessa. 25% ruuan ja sähkön arvonlisävero, ja bensiinin puolestaan 50% Jotta kaikki varmasti maksavat "saman verran" Hohhoijaa!
kyllä