Tilanne meni siis näin, että mieheni petti mua tuttuni/kaverini kanssa. Tosin vaan pussailua, kourimista jne. Mutta petti siis joka tapauksessa. Mieheni kertoi kaiken seuraavana päivänä, mutta koska suhde oli mennyt alamäkeä jo jonkin aikaan, päädyimme eroon. Soitin tälle tytölle ja hän oli todella pahoillaan ja pyyteli anteeksi. Monesti vielä, kun näimme niin oli todella pahoillaan. Mieheni kävi treffeillä eromme jälkeen tytön kanssa ja sanoi ettei sitten kuitenkaan napannut. Oli kuulemma ihastunut ja halunnut käydä panemassa, mutta siinä kaikki. No siis tähän tyttöön mun välit on ihan ok, koska tyttö oli niin rehellinen ja aidosti pahoillaan.
Mutta sitten tämä toinen tyttö, jo parempi kaverini alkoi lähestyä miestäni, kun olimme siis erossa. Eli noin 1 kk siitä kun olimme eronneet. Ne päätyivät sitten sänkyynkin, tietysti mun "vanhaan" makkariin ja sänkyyn.. jeij! No mutta siis ongelma on tämä jälkimmäinen tapaus. Törmäsin häneen kaupassa ja hän moikkasi niin iloisesti, vaikka olisin voinut lyödä pesis mailalla päähän :(
Periaatteessa mulla ei kai ole oikeutta olla vihainen, koska emme seurusteleet, mutta eikö olekin joku kultainen sääntö, että kavereiden exät ei nyt ainakaan kk jälkeen ole paras vaihtoehto..? Tällä ko. tytöllä on myös sisko, jonka kanssa olen ollut paljon tekemisissä, niin tuntuu vaikealta, esim. puhua mun suhteesta, koska sen sisko on vehtaillut mun miehen kanssa ja tämähan puolustaa siskoaan loppuun asti..
Sanon vaan että v****n parisuhde kriisit :D
Oon miettinyt, että kävisinkö juttelemassa tytön kanssa, niin kuin tein ekan kanssa? mutta en usko, että tyttö pahoittelee tekojaan, koska sanoo vaan, ettei kuitenkaan seurusteltu.. Ja mitä sanoisin? Että mun mielestä se teki väärin ja olen sille vihainen, mutta ainakin anteeksi pyyntö olisi asiallista..
Ignooraanko tytön? en moikkaa, puhu, jne. Musta se on lapsellista.. jos mulla on ongelma, ni kai sen voi selvittää..
vai esitänkö että kaikki on mulle ihan ok? vaikka ei oo, ja siis eniten valehtelisin itelleni?
Ollaan kolmenkympin hujakoilla ja seurusteltu n 4v. ja siis nyt taas yhdessä. PS. mä silti johdan 1-0, koska mun mies ei pannut tyttöä, kun ei kuulemma seissyt, kun oli niin ruma :D Kiusa se on pienikin kiusa :D ja anteeksi ilkeyteni :P
Mutta sitten tämä toinen tyttö, jo parempi kaverini alkoi lähestyä miestäni, kun olimme siis erossa. Eli noin 1 kk siitä kun olimme eronneet. Ne päätyivät sitten sänkyynkin, tietysti mun "vanhaan" makkariin ja sänkyyn.. jeij! No mutta siis ongelma on tämä jälkimmäinen tapaus. Törmäsin häneen kaupassa ja hän moikkasi niin iloisesti, vaikka olisin voinut lyödä pesis mailalla päähän :(
Periaatteessa mulla ei kai ole oikeutta olla vihainen, koska emme seurusteleet, mutta eikö olekin joku kultainen sääntö, että kavereiden exät ei nyt ainakaan kk jälkeen ole paras vaihtoehto..? Tällä ko. tytöllä on myös sisko, jonka kanssa olen ollut paljon tekemisissä, niin tuntuu vaikealta, esim. puhua mun suhteesta, koska sen sisko on vehtaillut mun miehen kanssa ja tämähan puolustaa siskoaan loppuun asti..
Sanon vaan että v****n parisuhde kriisit :D
Oon miettinyt, että kävisinkö juttelemassa tytön kanssa, niin kuin tein ekan kanssa? mutta en usko, että tyttö pahoittelee tekojaan, koska sanoo vaan, ettei kuitenkaan seurusteltu.. Ja mitä sanoisin? Että mun mielestä se teki väärin ja olen sille vihainen, mutta ainakin anteeksi pyyntö olisi asiallista..
Ignooraanko tytön? en moikkaa, puhu, jne. Musta se on lapsellista.. jos mulla on ongelma, ni kai sen voi selvittää..
vai esitänkö että kaikki on mulle ihan ok? vaikka ei oo, ja siis eniten valehtelisin itelleni?
Ollaan kolmenkympin hujakoilla ja seurusteltu n 4v. ja siis nyt taas yhdessä. PS. mä silti johdan 1-0, koska mun mies ei pannut tyttöä, kun ei kuulemma seissyt, kun oli niin ruma :D Kiusa se on pienikin kiusa :D ja anteeksi ilkeyteni :P
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sä otit tollasen miehen takasin ja uskot vielä sen jutut? Joo, sanoisin, että sulla on hieman pahempia ongelmia kun sun "ystävät", joita miehes on käynyt painamassa kun ootte ollut erossa.
Jos olet todella kolmenkympin hujakoilla, ihmettelen teinimäistä suhtautumistasi. itsekkin olen kolmenkympin tienoilla, enkä kyllä katselisi tuollaista sekoilua.
Hä? Kouri vaan ja pussaili? Meidän suhteessa toi nyt ei oo mitään. pettämistä on vasta sitten kun makaa jonkun kanssa ilman lupaa. En ymmärrä en.
Niin no, toi ei ollut mun kysymykseni. Tossa asiassa olen tehnyt päätökseni. Mutta kiitos kuitenkin :)
Miksi sinä tuollaisen miehen kanssa aikaasi tuhlaat?
Ei muka seissyt kun oli niin ruma. Miehenä tiedän, että tuo on isoin vale mitä kukaan voi suustaan päästää. Tarpeeksi hyvän näköinen kourittavaksi, mutta liian ruma erektioon, hah. En nyt tuommoista miestä sanoisi silti pettäjäksikään. Jotta joku voi olla pettäjä, hänen täytyy ensin ymmärtää mitä uskollisuus merkitsee. Miehesi kyvyt eivät taida ihan tähän riittää.
Toisaalta, ehkä on vakka kantensa oikein valinnut, kun pitää vielä takaisin tuollainen sika ottaa..
OIKEAT kaverit eivät sekaannu ystävien exiin
Vaikuttaa siltä, että sun miehes se tässä varsinainen kiertopalkinto on. Jos jonkun pitäis pyydellä anteeks, niin hänen.
Heippa taas.
Soitinpa nyt sitten tälle tytölle ja kerroin olevani vihainen hänen toimistaan. Tyttö pahoitteli omalta osaltaan sotkeutumistaan mieheeni ja kertoi siis olevansa pahoillaan. Tuli loistava fiilis :)
Ja mikä eroamiseen tulee, niin uskon että jokainen meistä tekee virheitä. Melko naiivia ajatella etteikö pitkissä parisuhteissa olisi ongelmia, tosin meillä ei vielä niin pitkä olekaan ollut :P Helpoin tie olisi varmasti erota. Mutta nuo mieheni teot eivät nyt olleet pahimmasta päästä.
Itse tapailin myös eromme aikana toista miestä ja mieheni tästä tietää.
Ei kaikki ole aina niin yksi selitteistä ja kyllä mä ainakin uskon rakkauteen, tekee se musta sitten tyhmän tai minkä tahansa. :)
Ja ollaanpahan molemmat kokeiltu ruohoa aidan toiselta puolelta, eipä tarvitse jälkikäteen miettiä!
jos kysyisit asiaa siltä tytöltä nin ihan varmasti se sanoisi että seksiä on harrastettu, puhui se mies mitä tahansa. sitten on oma asia kumpaa uskoo...
Eivät olleet. Ja onko sillä niin väliä, kun samassa sängysä alasti peuhattiin..
Se mitä ihmiset tekee, sillon kun pariskunta on eronnu, ei kuulu toiselle osapuolelle tippaakaan. Siis toki ymmärrän, et se voi v.tuttaa, jollain tasolla, mutta se ei oikeesti kuulu sulle. Mulla itellä on periaate, et en koske kaverien miehiin, en nykysiin enkä ees entisiin. En vaikka olisivat eronneet 10 vuotta sitte. Siitä ei oo mitään muuta ku harmia ja kun miehiä on kuitenki maailma pullollaan, niin miksi leikki jotain parinvaihto piirileikkiä. Ei kiitos oo mun juttu. Tosin mä tiedän, et suurimmalle osalle ihmisistä ei tunnu touttavan mitään ongelmaa ja sit näitä tuleeki just näitä tälläsia kuvioita.
mut siis ... se nitä kukaan teki, sillon ku te ETTE OLLU YHDESSÄ, se ei kuulu sulle. Ja jos sä kerta otit miehen takas, niin sit sä vaan kiltisti elät sen asian kans ja pidät turpas kiinni. Jos et siihen kykene, niin lopeta se suhde NYT, äläkä pilaa omaa ja muitten elämää siinä sivussa!!!
Siis juuri noin itsekin ajattelen. Se ei mulle kuulu, mitä ovat tehneet, mutta lähinnä kaverini moraalia kyseenalaistin ja kuinka selvittää asia hänen kanssaan, mikäli meinataan jatkaa kavereina.
Mutta siis sekin asia selvisi :)
Itsekään en kavereitteni exiin koskisi, joten ko asia oli omia periaatteitani vastaan.
Mieheni kanssa asia on sovittu ja anteeksi annettu. Ja parhaani mukaan yritän unohtaa ;) Se ei siis lähtökohtaisestikaan viestissäni ollut ongelma.
Sä kysyit että puhuako vaiko eikö ... tai kuinka suhtautua. Yksinkertasta, se vaan ei kuulu sulle. Ei tietenkään sun tarvi olla paras kaveri, mut ei sulla oo myöskään mitään oikeutta lähteen moraalisoimaan tai esittään uhria. Saati sit et pakottasit siskon puolusteleen omaansa. Usko pois, hankkisit vaan ongelmia itelles ja ehka jopa maineen bitchinä. Kaikki se vaikka sä et oo itekään tehny mitään väärää. Eli siis ihan turhaa jauhaa kellekään yhtään mitään. Kaikki ei vaan ajattele samalla tavalla ja vaikka sä kuinka puhusit, niin se ei sillä mihinkään muutu. Suurimmalle osalle eronnu, vaikka edellisenä päivänä = vapaata riistaa. Näin se menee. Pidetään siis huoli vaan siitä omasta moraalista ;)
Kylmän kohtelia, paras ratkasu
Mun tilanteessa asia ei nyt kuitenkaan mennyt noin.
Soitin siis kaverilleni ja selvitettiin asiat.
Ja niin kuin ajattelinkin kaverini ei ollut ylpeä tekemisistään ja oli mun kanssa samaa mieltä. Ja pyysi anteeksi. Kyllä mä koen olevani tilanteen yläpuolella, kun en lähtenyt mitään esittämään. Selvitin asiat puhumalla ja asiallisesti.
Ja oli tää nyt kuinka typerästi hoidettu, niin itse olen tyytyväinen. ja sehän oli ainoa tavoite :)
Niin siis sen toisen kaverin kanssa? Kerroit, että olitte miehesi kanssa vielä silloin. No kai siinä kuulukin olla vähintään pahoillaan jos menee kaverin silloista miestä yrittämään? o.O
Itse tosin vähän pohdiskelisin kaverin moraalia siinä kohtaa, vaikka olis kuinka pahoillaan. Pohdiskelisin muuten erittäin paljon ja pohdiskelisin myös miehen moraalia. Ite kun ajattelen niin, että vanhat asiat hoidetaan ensin loppuun ja sitten vasta mietitään mitään uutta. Myös puristelut ja kourinnat lasketaan näihin, jos niissä on mukana seksuaalinen sävy. Eli jos siis tuolle kaverille annat anteeksi, niin kaksinaismoralismiksi menee jo rupeat toiselle vihoittelemaan.
Edellenkin, ne eronnet ovat eronneita. Ja suurimmalle osalle se eilen eronnut on tämän päivä vapaata riistaa. Se jos itse ajattelee asiasta tiukemmin, on oma asia, mutta muiden ei voi odottaa tekevän samoin. Ei hänen itseasiassa edes tarvitsisi olla pahoillaan, saati pyytää anteeksi sinulta. Sille te ette olleet enää yhdessä. Se jos teillä on jokin vielä vaiheessa, ei ole ollut hänen ongelmansa, tai edes mitään sellaista mitä hänen olis tarvinut tietää. Sinä et voi myöskään tietää mitä satuja miehesi on tälle naiselle kertonut, sanoi mies sinulle mitä tahansa. En minä ainakaan ole tietoinen niistä tarkoista päivämääristä, jolloin hyvätkään ystäväni ovat eronneet. Saati sitten vain kaverit. Yhdessä voi myös asua, vaikka ei olisi enää ns. yhdessä, aina ei asunto ole niin helppo löytää ... jne jne jne. Syitä on vaikka kuinka paljon. Ja edelleen se ei kuulu exälle, mitä exä tekee, kenen kanssa ja missä!
Itseäni aina naurattaa, kuinka iso osa naisista alkaa syyttämään sitä toista naista, sen oman miehen toilailuista. Ulkopuolinen ihminen kun ei ole vastuussa sinun kumppanisi tekemisistä. Jos joku voisi olla pahoilla, se on miehesi, mutta koska ette olleet yhdessä ei hänelläkään ole mitään syytä olla pahoillaan.
Nyt koko asia on mennyt ihan väärin.. siis ekassa viestissä kyselin miten suhtautuisin kaveriini, joka oli mieheni kanssa, kun KYLLÄ olimme eronneet.
Olen nyt siis soittanut molemmille tytöille ja keskustellut asiat selviksi. Ensimmäisen tytön kanssa tilanne oli eri, koska olimme mieheni kanssa yhdessä, joten olin hyvinkin vihainen, mutta en kuitenkaan häntä syyttänyt. Miehenihän se oli mua pettänyt eikä tämä tyttö. Mutta mitä kaveruuteen tulee, niin kaverit eivät mielestäni noin toimi, ja sitä tyttö pyytelikin anteeksi. Ja asiat on siltä osin sovittu. Ja koska teen ja olen tehnyt itsekin virheitä, en jaksa asiaa jäädä märehtimään. Tehty mikä tehty.
Tämä toinen tyttö oli siis tässä yhteydessä se varsinainen ongelma, koska se ei mulle kuulu mitä ovat puuhailleet kun emme seurustelleet. Mutta koska omat periaatteeni tulivat tässä vastaan, halusin tietää mitä kaverini oli mieltä. Se että oliko mulla siihen oikeutta vai ei, on kyseenalaista. Mutta toimin omien periaatteideni pohjalta, sillä itse en toimisi noin. Ja halusinkin selvittää tytön kanssa oliko hän ok asian kanssa vai myös pahoillaan tapahtuneesta.
Ja siis tänään päivällä soitin tytölle ja kerroin mitä olen mieltä. En siis edelleenkään siitä että oli eronneen miehen kanssa vaan, että oli kaverinsa exän kanssa joka oli eronnut kk sitten. Ja kaverini oli pahoillaan tapahtuneesta ja kertoi että olisi pitänyt käyttäytyä viisammin. Ja pyysi minulta anteeksi. Pointti siis oli mun ja kaverini väleistä, johon ei varsinaisesti mieheni kuulu.
Ja koska kaverini pahoitteli ja saimme sovittua, niin kerroin etten todella itekään täydellisesti elä ja sattuuhan näitä, mutta hyvä että saatiin selvitettyä.
Missään vaiheessa en kaveriani syytellyt mieheni tekemisistä. Se miten mieheni kanssa olemme asiat hoitaneet on asia erikseen eikä kuulu tähän.
Ongelma ei ole naisessa, ei sun tarvitse kaveerata. Mies ei ole luotettava ilmeisesti.
Edelleenkään en syytä naisia pettämisistä.
Mieheni petti ja piste!
Ja se on aivan kokonaan eri asia.
Puhun minun ja kavereitteni väleistä, mutta siis nekin on molempien naisten kanssa selvitetty ja olivat pahoillaan tapahtuneesta. Siis mitä tekivät kaveruutensa puolesta minua kohtaan eikä mieheni pettämisestä.
No joo ... en mä lähde kavereitani moraalisoimaan. Aika teinitouhua, jos noin niinku ihan suoraan sanoo. Kai sitä sitte pitäis soitella et "sori, mut koska te erositte ... ku mä istun tässä sun entisessä makuuhuoneessa sängyllä ja ajattelin panna tota sun exääs ... kai se käy sulle?" Kuolisin varmaan nauruun jos moisen puhelun joskus sais. On joku tosiaan joskus teininä kysyny, että haittako jos alan sun exän kaa. Ihan pikkukersojen puuhaa :D
Mä en tosiaan oo ns. veljeni vartija, vain ihan oman itteni. Kaveripiirissä on niitä, joita on petetty, niitä jotka ovat pettäneet, niitä jotka on nykyään toistensa exien kanssa, sellasia jotka on alkaneet johki kuvioon vielä kaverin kanssa olleen miehen kanssa, jne. Se ei sinällään kuulu mulle. Mä luotan omaan mieheeni ja se on ainut jolla on loppupeleissä merkitystä. Sille sais tulla ihan kuka vaan persettään keikuttaan, eikä "se peli vetelis". Jos ymmärrätte mitä tarkotan. Ei mun tarvii olla ystävä sellasen ihmisen kans, jonka en luota olevan yrittämättä pokata toisten miehiä. Kaveri voin olla, tai oikeestaan samaan kaveripiiriin kuulua. Mä osaan olla ystävällinen, vaikken toiseen luottais, enkä siitä edes ihmisenä pitäis. Mutta kaikki omalla tyylillään :D
Mä taas ajattelin, että ei nimen omaan olisi mitään teinitouhua, kun asiallisesti selvitetään asiat ja kaikki on tyytyväisiä.
Edelleen ollaan väleissä ja ymmärretään tekomme :)
Ja eipä mun kaverin olisi tarvinnut pahoitella tekoaan, jos olisi kokenut ettei mitään väärää ollut tehnyt. Silloinhan olisi kaveruussuhde vaan vähän muuttunut, eipä sen kummempaa. Mutta arvostan kuitenkin, että niin teki
Mutta kiitti keskustelusta, kaikesta huolimatta piristävää, kun saa muita näkökulmia :)
Pakko vielä lisätä, että mä kyllä tunnen muutaman, jotka ovat soittaneet kavereilleen, että sopiiko ex-heilaa vielä treffeillä. Kyllä mä tuollaista arvostaisin :)
Taitaa olla teillä aika pienet piirit, kun pitää kavereiden exien kanssa sählätä?
Meilläpäin on kirjoittamaton laki, että kavereiden exiinkään sekaannuta. Näin vältetään kiusalliset tilanteet ja turha mielipaha. Eikö muka maailmassa muita miehiä treffi/panokaveriksi kuin kavereiden valmiiksi "koeajamia"??!
Sä ihmettelet, mitä sellasen ihmisen mielessä liikkuu, jonka pitää päästä testailemaan kaverin kumppania tai exää... Mutta mitähän sen kumppanin mielessä on liikkunut, kun on tarvinnut toisen kaverin kanssa touhuilla?
Hohhoijaa... Ällöä saatana...