Olisin halunnut tän kirjoituksen uusperheet palstalle, mutta en nyt juuri siinä onnistunut, niin laitan tänne.
Mikä hiivatti siinä on että avomieheni ei halua meille tarpeeksi isoa asuntoa??
Meillä siis ns uusperhe-tilanne, miehellä kouluikäinen poika (minulla jo aikuinen, kotoa pois muuttanut). Nyt asumme kaksiossa, makkari meillä ja 1-2 kertaa viikossa käyvä miehen poika asuu olkkarissa.
Olen monesti sanonut että murrosiän kynnyksellä poika tarvitsisi oman huoneen, oman ja minunkin rauhani takia! Mies ei vaan tajua (vai eikö vaan pihiydessään malta). Olen jo kertaalleen yllättänyt pojan omista "touhuistaan", ei ollut varmasti kummallekaan miellyttävä kokemus. kerroin miehellekin, mutta ei mitään, plaah...
Asunnon vaihto on pakosti edessä, hakenut (ja saanutkin)alle 50 neliöisen edullisen kaksion, jossa pohjaratkaisu aivan katastrofaalinen meidän tilanteen kannalta ;P
Itse olisin valmis maksamaan vähän enemmänkin vuokraa, kunhan kaikilla ois oma rauha. Sanoinkin että tulishan se kolmio huomattavasti edullisemmaksi kuin kaksi yksiötä, niin totesi vaan, että oishan se kaksi erillistä asuntoa aivan älytön idea.
Niin, odota ja kauhistu, loppuu passaaminen ja vuokranjako, mutta onpahan mulla ja pojallansa pian oma rauha..
Mikä hiivatti siinä on että avomieheni ei halua meille tarpeeksi isoa asuntoa??
Meillä siis ns uusperhe-tilanne, miehellä kouluikäinen poika (minulla jo aikuinen, kotoa pois muuttanut). Nyt asumme kaksiossa, makkari meillä ja 1-2 kertaa viikossa käyvä miehen poika asuu olkkarissa.
Olen monesti sanonut että murrosiän kynnyksellä poika tarvitsisi oman huoneen, oman ja minunkin rauhani takia! Mies ei vaan tajua (vai eikö vaan pihiydessään malta). Olen jo kertaalleen yllättänyt pojan omista "touhuistaan", ei ollut varmasti kummallekaan miellyttävä kokemus. kerroin miehellekin, mutta ei mitään, plaah...
Asunnon vaihto on pakosti edessä, hakenut (ja saanutkin)alle 50 neliöisen edullisen kaksion, jossa pohjaratkaisu aivan katastrofaalinen meidän tilanteen kannalta ;P
Itse olisin valmis maksamaan vähän enemmänkin vuokraa, kunhan kaikilla ois oma rauha. Sanoinkin että tulishan se kolmio huomattavasti edullisemmaksi kuin kaksi yksiötä, niin totesi vaan, että oishan se kaksi erillistä asuntoa aivan älytön idea.
Niin, odota ja kauhistu, loppuu passaaminen ja vuokranjako, mutta onpahan mulla ja pojallansa pian oma rauha..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onhan tuo ikävää. Jos yhtään lohduttaa niin, niilläkin joilla lapsi/lapset asuu 7 pv/vko samassa asunnossa voi olla yksiö/kaksio. Ystävälläni on kaksi lasta ja ratkaissut asian niin, että hän nukkuu itse olkkarissa ja lapsilla on oma huone. Tosin hän on yksinhuoltaja. Itse asuin aikanani vanhempieni kanssa kaksiossa, nukuttiin kaikki samassa makkarissa (eri sängyissä tosin), ihan siihen saakka kun muutin pois kotoa. Tai välillä isä nukkui keittiössä, en tiedä miksi ei olkkarissa. Mutta olen kuullut jollain muullakin olevan sänky keittiössä!
Toivottavasti miehesi tulee järkiinsä. Sitä ennen voisitteko kehitellä pojalle jotain nurkkausta olkkariin, jakaa huonetta jollain sermillä tms.?
Näinhän se on, mutta onhan se eri asia asua "omana perheenään" ahtaasti, kuin ns vieraan lapsen kanssa. Itsekin olin aikoinani yksinhuoltaja, pienituloinen ja asuimme kaksiossa, lapseni makkarissa, minä olkkarissa, kunnes alkoi täysi-ikäisyys häämöttää ja aloin "hätistellä" lasta omilleen ja vaihdoimme huoneita.
Ei ongelmaa tuolloin. Nyt olisi rahatilanne paljon parempi ja mahdollisuus valita isompi asunto. Mutta ei, huoh..
Tuota omaa nurkkausta pojalle olen ajanut jo pitkän ajan, mutta ei, sekin jäänyt ihan vaiheeseen. Ehkä pitää vaan ottaa ohjaimet omiin käsiin, tuskin tuo mies sermejä pihalle kantaa jos käyn sellaiset hankkimassa. Tai sitten hankin sen oman yksiöni :/