Elämää bussipysäkillä
Mies sisusti keräämillään tavaroilla bussipysäkin, jossa hän asui.
Pysäkin laidoille mies Oli laittanut hienot palmut, jotka olivat muovia, mutta ne näyttävät oikeilta, istumalaudan mies oli verhoiluttanut paikallisella verhoilijala: ”Samettia sen olla pitää”, totesi mies. Istumalaudan alapuolella oli pieni jääkaappi, joka saa sähkönsä pysäkin päällä olevasta ropellista, joka pyörii vimmatusti tuottaakseen sähköä miehen tarpeisiin. Pysäkin lipan alle mies oli hitsannut putken, mihin hän laittaa keräämiänsä vaatteita roikkumaan, pysäkin toisessa nurkassa oli mustavalkoinen matkatelevisio, josta mies seuraa ajankohtaisohjelmia. Siellä pysäkin lipan suojassa mies asuu ja kuluttaa aikaansa.
Joka aamu pysäkille saapuu ihmisiä, jotka ovat menossa jonnekin. Busseja tulee melkein minuutin välein, ja ne vievät kiireisiä ihmisiä jonnekin -- onhan se kauheaa, kun ihmiset sillä tavalla häiritsevät kotirauhaa, mietti mies. Pahimpaan ruuhka-aikaan mies siivoaa pysäkkiä luudalla -- onhan se kauheaa, kun ihmiset eivät osaa laittaa roskia roskikseen, vaikka alumiininen roskis näkyy niin selvästi, ettei kukaan voi erehtyä.
Päivällä mies laittaa ruokaa.
Reppu, joka on hyvässä jemmassa pysäkin lipan alla, on aina täynnä pussikeittoja sekä säilyketölkkejä. Mies mietti, että pysäkin lipan suojassa on mukavaa laittaa ruokaa ja seurata ajankohtaisohjelmia, joita harjaantuneen antennin säädön jälkeen on mahdollista katsoa. Elämä oli olosuhteisiin nähden siedettävää, kunnes eräänä aamuna tapahtui jotain normaalista poikkeavaa.
Mies hörppii aamukahvia mukistaan.
Hän näkee tyhjän bussin, joka kaasuttaa ylämäestä kohti pysäkkiä. Hän ihmettelee, ovatko ihmiset nukkuneet pommiin, koska pysäkillekään ei ollut tullut ihmisiä tungeksimaan. Bussi pysähtyy, ovi avautuu tutun omaisella tussahduksella. Hölmistyneenä mies miettii, mitä tämä merkitsee? Lopulta hän ymmärtää, että bussi on häntä varten.
Mies loi haikean silmäyksen tavaroihin, joita hän oli koko elämänsä ajan kerännyt pysäkin lipan alle. Hän ymmärsi, että on tullut hänen vuoronsa nousta bussiin. Vavisten ja aivan yksin mies nousee bussiin, jonka ovet tussahtavat kiinni tutun äänen saattelemana.
Mies sisusti keräämillään tavaroilla bussipysäkin, jossa hän asui.
Pysäkin laidoille mies Oli laittanut hienot palmut, jotka olivat muovia, mutta ne näyttävät oikeilta, istumalaudan mies oli verhoiluttanut paikallisella verhoilijala: ”Samettia sen olla pitää”, totesi mies. Istumalaudan alapuolella oli pieni jääkaappi, joka saa sähkönsä pysäkin päällä olevasta ropellista, joka pyörii vimmatusti tuottaakseen sähköä miehen tarpeisiin. Pysäkin lipan alle mies oli hitsannut putken, mihin hän laittaa keräämiänsä vaatteita roikkumaan, pysäkin toisessa nurkassa oli mustavalkoinen matkatelevisio, josta mies seuraa ajankohtaisohjelmia. Siellä pysäkin lipan suojassa mies asuu ja kuluttaa aikaansa.
Joka aamu pysäkille saapuu ihmisiä, jotka ovat menossa jonnekin. Busseja tulee melkein minuutin välein, ja ne vievät kiireisiä ihmisiä jonnekin -- onhan se kauheaa, kun ihmiset sillä tavalla häiritsevät kotirauhaa, mietti mies. Pahimpaan ruuhka-aikaan mies siivoaa pysäkkiä luudalla -- onhan se kauheaa, kun ihmiset eivät osaa laittaa roskia roskikseen, vaikka alumiininen roskis näkyy niin selvästi, ettei kukaan voi erehtyä.
Päivällä mies laittaa ruokaa.
Reppu, joka on hyvässä jemmassa pysäkin lipan alla, on aina täynnä pussikeittoja sekä säilyketölkkejä. Mies mietti, että pysäkin lipan suojassa on mukavaa laittaa ruokaa ja seurata ajankohtaisohjelmia, joita harjaantuneen antennin säädön jälkeen on mahdollista katsoa. Elämä oli olosuhteisiin nähden siedettävää, kunnes eräänä aamuna tapahtui jotain normaalista poikkeavaa.
Mies hörppii aamukahvia mukistaan.
Hän näkee tyhjän bussin, joka kaasuttaa ylämäestä kohti pysäkkiä. Hän ihmettelee, ovatko ihmiset nukkuneet pommiin, koska pysäkillekään ei ollut tullut ihmisiä tungeksimaan. Bussi pysähtyy, ovi avautuu tutun omaisella tussahduksella. Hölmistyneenä mies miettii, mitä tämä merkitsee? Lopulta hän ymmärtää, että bussi on häntä varten.
Mies loi haikean silmäyksen tavaroihin, joita hän oli koko elämänsä ajan kerännyt pysäkin lipan alle. Hän ymmärsi, että on tullut hänen vuoronsa nousta bussiin. Vavisten ja aivan yksin mies nousee bussiin, jonka ovet tussahtavat kiinni tutun äänen saattelemana.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pyhäkoulusta sai tarroja. Lampaita tai kaksitasolentokoneita.
Mainitsemasi tarrat ja kaverit ovatkin ainoa asia mikä minulla on jäänyt mieleen pyhäkouluista.
Sain siis kristillisen koulutuksen, mutta olen siitä onnekas, että vanhempani antoivat minun tehdä omat johtopäätökseni ilman painostamista ja aivopesua.
Olet pettänyt vanhempasi.
Hauska yhteensattuma, minäkin olin pyhäkoulussa yhtenä talvena 60-luvulla. Vanhempani laittoivat mut sinne, kun en ollut lastentarhassa ennen esikoulua - mulla oli siihen asti ikioma hoitotäti :-)
Vanhempani ovat kylläkin ylpeitä minusta ja minä heistä.
Vanhempani ovat molemmat kristittyjä, varsinkin isäni, mutta pitävät evoluution kieltäviä ja raamattuun kirjallisesti uskovia kristittyjä harhaanjohdettuina todellisuuden kieltäjinä.
Piti vielä kommentoimani multinikille, että etkö häpeä heitellä perusteettomia syytöksiäsi kertanikkisi takaa.
Mutta näinhän palstan selkärangattomat ja epärehelliset kreationistit ovat aina pelkureina toimineet.
Se on sikäli hämmästyttävää, että luulisi kreationisteilla olevan uskonsa kautta ja jumala turvanaan olevan erityinen rohkeus esiintyä rekisteröidyllä nimimerkillä.
Ilmeisesti kretut kamppailevat joka päivä uskonsa kanssa ja veisaavat virttä, jossa lauletaan: "Vahvista heikko uskoni".
Veljeni Repe todistaa nyt todella vahvasti :) Noinhan se selvästikin kreationistien palstalla käyttäytymisestä päätellen menee - heikko on usko kreationistilla.
Ateisti valehtelee aina
Osallistu raukka rekisteröidyllä nimimerkillä palstan keskusteluihin ja tuo keskusteluihin mukaan jotain relevanttia kontribuutiota.
Uskaltaako nimimerkillä 'whitewashh' ensiesiintymisensä tehnyt neiti osallistua keskusteluun rekatulla nikillä? No et tietenkään kuten tullaan näkemään.
Kreationistit elävät yksipuolisessa symbioosissa epärehellisyyden kanssa. Jälkimäinen valittaa hyväksikäytöstä ...
"neiti"
Repe, repe nyt viimeistään paljastuit ;)
"Repe, repe nyt viimeistään paljastuit ;)"
Neiti "atte jäi kiinni valh" a.k.a "whitewashh" sai minut kiikkiin Repen jäljittelystä sen suhteen, että käytin ilman Repen lupaa hänen tavamerkkinä tunnettua kohteliasta ja tilastoihin pohjautuvaa puhtaasti loogiista ja kohteliasta puhuttelua palstatulokkaalle.
Anteeksi Repe, että olin kohtelias palstatulokkaille "tavaramerkkiäsi" loukaten.
Et sitten multikertanikki uskalla rekata nikkiä.
Ei mittään.:) Neitejä mitä neitejä, ja ikävä kyllä tässä tapauksessa vielä lajinsa surkeimpia kaikilla mittareilla.
Mitähän muuten ihmisen päässä liikkuu, kun hän käyttää nimimerkkiä "atte jäi kiinni valh" ja tuhansia vastaavia yökötyksiä?
Aivosolu siellä ainakin toistaan etsii ja soisi ehkä joskus löytävänsäkin.
"Mainitsemasi tarrat ja kaverit ovatkin ainoa asia mikä minulla on jäänyt mieleen pyhäkouluista. "
Niimpä tietysti, pitihän tämä arvata. Kaiken takana on lapsellinen kapina vanhempiaan vastaan.
"Niimpä tietysti, pitihän tämä arvata. Kaiken takana on lapsellinen kapina vanhempiaan vastaan."
Ei ole Sepä Se sinulla psykologiakaan hallussa. Taidat vain projisoida omia lapsuuden kokemuksiasi.
Minä kyllä menin ihan mielelläni silloin aikoinaan pyhäkouluun vaikka siellä kerrotuista saduista ei ole mitään mieleen jäänytkään - vanhemmat eivät pakottaneet.
Bussipysäkki on sikäli merkillinen paikka, että siellä aika kuluu hitaammin kuin muualla.
Jälleen kommentti, josta voin olla kreationistin kanssa samaa mieltä.
Lopun ajat ovat käsillä, ei tätä muuten voi selittää.
Muiden kuin uudestisyntyneitten kannattaa siis kohta siirtyä bussipysäkeille.
Kuka näitä SamiA:n aloituksia toistelee?
Oletko kukaties lukenut Veikko Huovisen kirjan "Talvituristi"?