Olen kolmekymppinen nainen ja ollut sinkkuna jo vuosia, ennen tätä yhdessä pitkässä parisuhteessa.
Haluaisin kuitenkin parisuhteen. Mitä siis tehdä, etsiä aktiivisesti vai antaa olla? Kun aina kuulee, että etsimällä ei löydä. Noh, ei näköjään löydä etsimättäkään.
Olen kuullut, että epätoivoisuus on pahin piirre mitä löytyy. Miten siis ilmaista kiinnostus, ilman että siitä tulee epätoivoinen kuva?
En haluaisi olla vaikeasti tavoiteltava jääprinsessa, mutta en myöskään koe olevani epätoivoinen. Olen usein käyttäytynyt viileän asiallisesti juuri siksi, että pelkään miesten juoksevan karkuun jos osoitan kiinnostusta. Tämä taktiikka ei kyllä toimi. Toisaalta, olen kokenut, että kun olen ollut kiinnostunut, ovat miehet menettäneet kiinnostuksensa vaikka ovat alunperin sitä olleet.
Taidan olla aika avuton tässä parisuhdepelissä- syy on ehkä siinä, että aiemmin olen aina saanut olla ihan oma itseni, ei ole tarvinnut miettiä minkälaisen "vaikutelman" antaa..Tätä menoa taidan jäädä sinkuksi loppuelämäkseni.
Haluaisin kuitenkin parisuhteen. Mitä siis tehdä, etsiä aktiivisesti vai antaa olla? Kun aina kuulee, että etsimällä ei löydä. Noh, ei näköjään löydä etsimättäkään.
Olen kuullut, että epätoivoisuus on pahin piirre mitä löytyy. Miten siis ilmaista kiinnostus, ilman että siitä tulee epätoivoinen kuva?
En haluaisi olla vaikeasti tavoiteltava jääprinsessa, mutta en myöskään koe olevani epätoivoinen. Olen usein käyttäytynyt viileän asiallisesti juuri siksi, että pelkään miesten juoksevan karkuun jos osoitan kiinnostusta. Tämä taktiikka ei kyllä toimi. Toisaalta, olen kokenut, että kun olen ollut kiinnostunut, ovat miehet menettäneet kiinnostuksensa vaikka ovat alunperin sitä olleet.
Taidan olla aika avuton tässä parisuhdepelissä- syy on ehkä siinä, että aiemmin olen aina saanut olla ihan oma itseni, ei ole tarvinnut miettiä minkälaisen "vaikutelman" antaa..Tätä menoa taidan jäädä sinkuksi loppuelämäkseni.
Vastaukset 42
Vanhimmat
En edelleenkään usko minkään pelien tai väkinäisen vaikutelmantekemisen auttavan.
Naurettavalta kuulostaa, että kylmän esittäminen saisi miehen kiinnostumaan. Se, että jotkut miehet ovat menettäneet kiinnostuksensa sinun osoittaessa kiinnostuksesi, tuskin on johtunut osoittamastasi kiinnostuksesta, vaan siitä, että ovat huomanneet jotain muuta mikä ei natsaa.
Pitää tapailla useita miehiä ilman paineita. Naisen pitkittynyt sinkkuus on usein vain pelikokemuksen puutetta ja vähän viitsimättömyyttäkin. Plus sitä että jos yksi potentiaalinen ilmestyy näköpiiriin, keskitytään vaan siihen eikä laajenneta perspektiiviä.
Parisuhdemoraali kannattaa ottaa sovellukseen vasta parisuhteessa. Tapailla voi vaikka kymmentä jos aikaa riittää.
Hyi ällötys. Jokainen vähänkään sivistynyt ja moraalinen ihminen tapailee vain yhtä kerrallaan. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys jokaiselle.
Juuri näin. Anna kun arvaan. Olet sinkku?
Oli varmaan helppo arvata, että olen sinkku, kun keskustelen sinkkujen palstalla. Mainitsemallani faktalla ei ole mitään tekemistä sinkkuuteni kanssa. Paitsi tietenkin se, että naisille ei kelpaa kunnolinen mies vaan he haluavat jänniä pelimiehiä. Olen kuitenkin mieluummin sivistynyt sinkku kuin juoksen panoviettien perässä kuin eläimet.
Ihan sama tilanne mullakin!
Kiva kuulla että on kohtalotovereita.
No niin, sinkkuäijät, tänne nyt niitä huippuneuvoja, kun naiset vihdoinkin kysyy apua eikä vain sanele millanen miehen pitäs olla ja millasella autolla sen pitäs ajaa ja paljon sen pitäs tienata jotta se kelpais ja blaa blaa....
Kovin on hiljainen tämä ketju.
Epätoivoisuus on heikkoitsetuntoisten luusereiden tekosyy siihen, että ei tarvi itse tehdä mitään.
"Olen kuullut, että epätoivoisuus on pahin piirre mitä löytyy. Miten siis ilmaista kiinnostus, ilman että siitä tulee epätoivoinen kuva?"
Tuo ei ole totta. Itse saan positiivisen vaikutelman jos nainen on epätoivoinen. Tulee sellainen olo, että vihdoin nainen joka oikeasti haluaa suhteeseen.
Oma tuntumani on, että naiset karttavat epätoivoisia miehiä enemmän kuin miehet karttavat epätoivoisia naisia.
Itsekin vihaan kaikenlaisten pelejen pelaamista. Jos olen toisesta kiinnostunut, niin haluaisin että voisin näyttää sen eikä tarvitsisi esittää välinpitämättömämpää kuin haluaisi olla.
Itse en siis menetä kiinnostusta jos nainen vaikuttaa epätoivoiselta. En kuitenkaan osaa sanoa menettävätkö muut miehet. Siispä turvallisinta on varmaan ettei aluksi anna liian innokasta kuvaa. Mutta kannattaa kuitenkin olla sen verran kiinnostunut että suostuu toisille ja kolmansille treffeille kun toinen sitä ehdottaa ja kannattaa olla ihan normi kiinnostunut sitten treffeillä. Kysellä toisen elämästä jne... Jos hän ei ehdota toisia treffejä, niin kannattaa itse ottaa asia puheeksi jonkin ajan päästä jos tuntuu ettei toinen ota.
Koska eihän se ole järkevää että kumpikin haluaisi toisille treffeille mutta kupikin pelkää vaikuttavansa liian innokkaalta ja sitten kumpikaan ei ehdota toisia treffejä.
Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko että kukaan mies on sen takia menettänyt kiinnostusta sinua kohtaan, koska olet ollut liian kiinnostunut. Voi olla että jotkut ovat olleet kiinnostuneita seksistä kanssasi, mutta kun olet osoittanut olevasi kiinnostuntut tositarkoituksella niin hän on menettänyt kiinnostuksensa. Eikä sitä kannata murehtia, koska ethän sinä varmaan kuitenkaan olisi pelkkää seksiä halunnutkaan, eikä se mies muusta ollut kiinnostunut.
Jos nainen on epätoivoinen saadakseen MINUT on se ehdottomasti hyvä asia. Jos taas nainen on epätoivoinen saadakseen kenet tahansa, on se tietysti pitkä miinus ja jopa lopullinen turn-off.
Jos taas nainen vaikuttaa välinpitämättömältä, antaa se viestin, etten ole hänelle arvokas, vaan korkeintaan yksi mies pitkässä rivissä miehiä. Silloin en jää lämmittelemään naista sen pidempään, vaan suuntaan etsimään naista, jolle olen jotain erityistä heti alusta alkaen.
Itse en tajua miksi siitä pitäisi antaa miinus että hän on epätoivoinen saadakseen kenet tahansa. Jos hän on vaikka ujo eikä sen vuoksi koskaan tule tutustuneeksi keneenkään, ja sen vuoksi hänelle kelpaisi melkein kuka tahansa mies, niin mikäs siinä sitten.
Jos hän on minun mielestäni kaunis ja mukava, niin sitten olen hänestä kiinnostunut eikä minua voisi vähempää kiinnostaa vaikka hänelle olisi kelvannut huonompikin mies, koska itse sain juuri sellaisen naisen jonka halusinkin.
Koska kaksi tärkeintä tekijää parisuhteelle ovat:
1. Minä haluan juuri Hänet.
2. Hän haluaa juuri Minut.
Jos nämä kohdat eivät täyty, niin jatkan etsimistä.
Toki ymmärrän, ettei kaikilla ole varaa vaatia näidenkään täyttymistä, jolloin on joko oltava vain joku ja / tai tyydyttävä vain johonkin. Surullista.
Oletko sitten koskaan tavannut sellaista naista jota kohtaan olisit tuntenut niin voimakkaita tunteita että haluat vain hänet etkä ketään muuta. Jos olet, niin mitäs nyt sitten kun et saanutkaan häntä vaikka hän oli se ainoa oikea sinulle.
Jos taas et ole tavannut sellaista naista, niin mistä tiedät että tulet koskaan tapaamaan?
Henkilökohtaisesti en usko tuollaiseen "haluan vain hänet" hömppään.
Itse haluan kauniin ja mukavan naisen jonka kanssa minulla on jonkin verran yhteisiä kiinnostuksen aiheita. Tiedän että sellaisia naisia on maailmassa monia. Ja olen iloinen kun löydän itselleni yhden sellaisen.
Toisaalta jos löydän sellaisen, niin tiedän olevani myös hänelle yhtä hyvä kumppani kuin mitä hän on minulle, koska olen komea, mukava ja minulla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita hänen kanssaan.
Uskon myös vahvasti siihen että rakkaudella on tapana vahvistua ajan myötä jos molemmat haluavat rakastaa toisiaan.
Siispä, vaikka tuleva kumppanini olisikin alunperin sillä asenteella liikkeellä, että melkein kuka tahansa kelpaa, niin on hvyin todennäköistä että loppujen lopuksi kun hän kiintyy minuun, niin minusta tulee hänelle se ainoa oikea samalla tavalla kuin hänestä tulee minulle se ainoa oikea.
Mielestäni se "haluan juuri hänet"-tunne tulee yleensä vasta pidemmän tutustumisen jälkeen. Siihen liittyy toiseen kiintyminen ja se kun oppii rakastamaan kaikkia toisen huonoja puoliakin. Kun ei enää osaa kuvitella olevansa kenenkään muun kanssa.
Siispä en todellakaan odota että naisen pitäisi saman tien haluta juuri minut. Riittää että hän haluaa rakastaa ja että meillä on riittävästi yhteisiä mielenkiinnon kohteita jotta suhde voisi toimia.
Kiintyminen tapahtuu sitten ajan kanssa.
Olen kohdannut ja olen saanut. Eri asia mitä sitten myöhemmin on tapahtunut. Suurinta osaa tuollaisista naisista tosin en ole saanut, mutta sekään ei kuviota muuta.
Minä en välitä vaikkei olisi ensimmäistäkään yhteistä kiinnostuksen aihetta naisen kanssa. Arvomaailman vain täytyy täsmätä riittävästi. Ja kummallakin olla sen verran avoin mieli, että on valmis mahdollisesti kiinnostumaan myös niistä toisen jutuista. Mutta ei parisuhde ole mikään harrastuskaverikerho, joten loppupeleissä aivan sama mistä nainen on kiinnostunut, kunhan tulee illaksi viereen ja on siinä aamulla herätessäni.
No joo, onko sitten yhteinen "kiinnostuksen aihe" esimerkiksi se, että joskus käydään sukuloimasa? Tai mielellään ainakin kerran vuodessa ulkomailla? Mutta jos nainen tykkää käydä sienimetsällä ja minä sen sijaan mieluummin vaikka uimassa, niin eivät tälläiset erot suhteelle ratkaisevaksi haitaksi ole.
Ethän sinä ole kaikille naisille komea etkä välttämättä mukavakaan. Minä mieluummin valitsen sellaisen naisen, jolle sitä olen kuin sellaista, joka pitää minua noiltakin piirteiltäni ihan taviksena, mutta sellaisenakin parempana kuin ei mitään.
Niin minäkin tykkään käydä uimassa ja kävellä vain luonnossa ja kaupungilla. Ja vielä taiteesta ja musiikista ja teatterista...
Teatterissa ja keikoilla olisi kiva käydä useamminkin..
Niin kyllä. Teatteri on minun maailma. Se pitää olla korkeatasoinen ja kaunis. En käynyt koskaan festivaaleissa enkä keikassa. :)
Itse olen sellainen mies jolla ei ole mielenkiintoa juosta pitkään naisten perässä, jos joku on tai esittää vaikeaa niin päätyy kaveriksi tai ei miksikään.
Jos sellaisen tapaa joka kiinnostaa tarpeeksi niin heti vaan yhteen, jollei toimi niin muutaman yrityksen jälkeen tavarat vaan eri osoitteisiin.
Jos aloittaja vastaa näihin niin on helpomi antaa vinkkejä.
1.Käytkö baareissa viikonloppuisin?
2.Tapaatko miehiä harrastuksissa tai töissä?
3.Oletko kokeillut nettideittiä?
Ei naiset ole epätoivoisia ikinä koska harvemmin naiset mitään aloitetta tekee. ne miehet joita olet yrittänyt, ovat olleet sitoutumis kammoisia eikä niitä parisuhde kiinnosta. Mies on heti epätoivoinen jos hakee seuraa ja yrittää tutustua moniin naisiin. Ja naisiin nyt on todella vaikee tutustua edes kun suomi naiset on tylyjä ja huono käytöksisiä.
Miehille nauretaan heti jos yrittää lähestyä ! et mitä toikin kuvittelee" sellasii naiset heti puhuu joten miesten on aika turha yrittää ketään. Nykyään miehet etsii vaan panokumppania joten sun on vaikea saada parisuhdetta kenenkään kanssa.
Itse vaan tyydyn haaveilemaan siitä et millaista elämä olisi jos olisi joku nainen joka tykkäis minusta.
Minusta olisi mahtavaa, jos nainen osoittaisi kiinnostustaan. Mitä enemmän sen parempi - ei haittaa yhtään vaikka vaikuttaisi epätoivoiselta. Mutta jos nainen vaikuttaa ns. kylmältä tai välttelee, niin sellaista en viitsi pitkään katsoa.
"Haluaisin kuitenkin parisuhteen. Mitä siis tehdä, etsiä aktiivisesti vai antaa olla? "
No jos ajatellaan että huomisen vappuriennoissa vaikka näet jossain mielenkiintoisen näköisen herrasmiehen -> Liikahtelet lähituntumaan -> Läikäytät hieman juomaasi herran päälle -> Oi anteeksi, miten minä nyt näin... -> Herra antaa anteeksi ja alkaa juttelemaan -> Luonto hoitaa loput jos on hoitaakseen. Vaihtoehtoisesti lähituntumaan päästyäsi voit vaan alkaa juttelemaan "Mitenkäs vappu on lähtenyt? tms. niin ei tarvitse edes juomaa läikytellä etkä vaikuta millään tavalla epätoivoiselta tai tyrkyltä.
Mies voi nolata ittensä iskiesään naista mut nainen ei sitä tee koska naisesta tulee epätoivoinen silloin. Naiset ei halua menettää kasvojaan kavereiden edessä tai muuten. On se vaan niin noloa kun saa pakit. Itse olen nolannut itteni ihan liian monta kertaa kun kuvitelin että joku nainen haluaisi tutustua.
Oletettavasti nainen ei ole kiinnostunut, joten mies nolaa itsensä, jos kuvittelee onnistuvansa ja yrittää jotain. Toisaalta mies on oletettavasti kiinnostunut, joten naisen on täysin ymmärrettävää osoittaa kiinnostustaan.
Minulla olisi yksi mies kiikarissa kuntosalilla. Käy usein kaverinsa kanssa samana päivänä kuin minäkin. Olen jotenkin 'huomannut' hänet ja olen melko varma, että hänkin viimeksi katseli. Ihan kuin hän olisi pyytänyt kaveriaankin katsomaan.
Itsekin vilkuilin silloin tällöin huomaamatta, mutta kun siirryin vatsapenkkiin, otin huikkaa pullosta samalla enkä vilkaissutkaan sinne päin, missä tiesin kaksikon olevan.
Miksi se menee niin, että omaa kiinnostumistaan yrittää peitellä? Ihan kuin vaistonvaraisesti? Enkä itse ole edes mitenkään ujo. Minusta myös kaikki leikkiminen ja pelleily on ihan älytöntä, ja samalla syyllistyn siihen itsekin. Olen joskus 'muka' peitellyt ihastumistani, vaikka kaikki kaverit ympärillä ovat selvästi nähneet, mikä on ollut asian todellinen laita. Ei voi kuin naureskella, miten sekopäiseksi pieni ihastuminen saa kaikkein rationaalisimmankin mimmin. Katsotaan, kuinka käy.
Ei katselu mitään merkitse. Itse käyn melkein joka päivä kuntosalilla ja siel ne samat naiset kattelee heti mua kun ovesta tulen sisälle. Kattelen sitten usein niiden perseitä kun ne juoksee juoksumatolla tai jumppaavat peilin edessä.
Melko varmasti ovat huomanneet kun katselen niitä.
No sanotaanko vertailun vuoksi niin päin, että tällaista ns. katseen etsimistä en ole kyllä aiemmin salilla huomannut. Se on aika tavallista salilla, että toisten kroppaa syynäillään ilman kiinnostuksen häivää kropan omistajaa kohtaan. Minulla on lähes aina pitkät löysät housut ja pitkähihainen paita, joten niiden alta ei kyllä mitkään muodot käy ilmi vaikka kuinka hakisi. Enemmänkin sitten kiinnitetään kai huomiota treeniin, joka on kyllä kaikkea muuta kuin peilin edessä jumppaamista.
Hauskaa, miten miehillä on mielikuva, että naiset pomppii salilla kireissä trikoissa pielin edessä. Kovaa treenaavia naisia on meidän salilla pari muutakin, suurin osa sen peilin-edessä-kireissä-trikoissa-jumppaus-teini-iän ohittaneita.
Kyllä tuolla salilla missä käyn, ainakin siel naiset kireissä urheilu asuissaan heiluttelee kahvakuulaa peilin edessä usein. Punnertavat , venyttelevät ja nostelevat käsipainoja. Siis ne on tosi tiukka kroppaisia jotain 18-23 vuotiaita korkeintaan. Ne samat naiset käy usein samaan aikaa kun itse käyn. Ja melkein joka seinällä on peili joten peilin kauttakin voi tiirailla.
Juuri näin. Ja venyttelynurkkauksessa ne varsinaiset temput sitten näytetäänkin :) Kumpi oli ensin, tytöt trikoissa peilin edessä, vai kiltti mies aina 'sattumalta' samaan aikaan salilla?
Minusta meidän salilla on hyvä treenimeininki, pientä jutustelua, mutta myös treenirauha, siksi tykkään. Pakkeloidut kireätrikoot on pääsääntöisesti ryhmäliikuntatunnilla, tai sitten poikaystävän kanssa harrastamassa jonkin sortin esileikkiä venyttelymatolla.
Toki näitä siis löytyy, mutta tarkoitukseni oli vain sanoa, että osittain stereotyyppinen käsitys, että kaikki naiset tätä trikoilua harrastaa. Kaikenlaista mahtuu salille, se on ihan hyvä juttu. Kiva nähdä ja jutella erilaisten tyyppien kanssa.
" poikaystävän kanssa harrastamassa jonkin sortin esileikkiä venyttelymatolla. "
:D :D, joo, näitä näkee aina silloin tällöin, ja sinkkua v*tuttaa...
Tokihan on hienoa, että salin ilmapiiri ja tunnelma ja juuri tehty treeni saa hormonit hyrräämään, hommaa voisi silti jatkaa kotona, eiks je? Kyllä sinkkukin sitä esileikkiseuraa saa, jos siltä tuntuu, ei tarvitse olla muiden muhinoinnille kateellinen. Huonoa salietikettiä, ainoastaan lihaksia tulee salilla pumpata.. :)
Miehenä tuo ettei yritä etsiä ei ainakaan varmasti toimi seuran löytämisessä. En kyllä tiedä toimiiko sekään että yrittää. Riippuu varmaan paljon miehen sosiaalisista taidoista ja siitä kuinka monet pakit on valmis ottamaan ilman että itsetunto saa pahoja kolhuja. Minulla on sen verran huono itsetunto etten edes viitsi yrittää. Ottaisin mahdolliset tai jopa todennäköiset pakit liian raskaasti.
"Jos aloittaja vastaa näihin niin on helpomi antaa vinkkejä.
1.Käytkö baareissa viikonloppuisin?
2.Tapaatko miehiä harrastuksissa tai töissä?
3.Oletko kokeillut nettideittiä? "
No mä voin vastata, kun samantapaisia ongelmia on itelläkin ollut :).
1. En
2. Joo
3. Joo
Ap, tämä on todella helppo asia: pitää olla avoin, ”henkisesti auki” kaikkien kohtaamiensa ihmisten kohdalla. Suhtautua jokaiseen vastaantulijaan mielenkiinnolla, lämmöllä, uteliaisuudella, ystävyydellä, hymyillen.
Henkisesti auki oleva ihminen on läsnä toiselle ihmiselle, ihmisenä. Toinen näkee että paljastat kaiken, muttet vaadi mitään. Et niin yhtään mitään. Tämä on muuten se ratkaiseva ero kiinnostuksen ja epätoivon välillä – ts. olet kiinnostunut toisesta ihmisestä vain sinä ihmisenä kuin hän on, et sen vuoksi, mitä tuo toinen ihminen voi sinulle (mahdollisesti) antaa. Ts. aito kohtaaminen ilman vaatimuksia. Sellaisen ihmisen luokse tulevat kaikki, sellaisen ihmisen seurassa viihtyvät kaikki.
Riskinä tässä on se, että henkisesti auki oleminen voi olla raskasta, ainakin jos törmäät vääränlaisiin ihmisiin. Sellaisiin jotka vievät enemmän energiaasi kuin antavat. Tai sellaisiin jotka ovat valmiita käyttämään hyväksi sitä, että olet niin ”auki”, asetat itsesi alttiiksi. Siksi henkilön pitää tietää missä menee ”auki olemisen” rajat omaa itseään suojellakseen.
Eli kyse on todellakin pelin täydellisestä vastakohdasta – kun uskaltaa olla mitä on, näyttää tunteensa/kiinnostuksensa. Se joka uskaltaa laittaa itsensä alttiiksi, näyttää korttinsa – se on rohkein kaikista ”pelureista” ja hänellä on ässät käsissään. Ja jos törmää ihmisiin, jotka eivät sitä (osaa) arvosta(a), pitää vain jatkaa matkaa, entistä rohkeampana. Ei ainakaan tarvitse kiikkustuolissa harmitella sitä ettei nuorempana "pelannut".
^Sarjassa Readers Digestin henkisyyden kirjekurssi
Hiton hyvä kommentti sinulta Kympin Nainen, kerrankin. Juttusi ovat monesti ihan pölhöjä, mutta tässä osuit oikeaan!
Heh, ye of little faith... :D
En ole valittuja paloja koskaan lukenut, joten sikäli osaa ottaa kantaa - osaan vaan sanoa, että tuo menetelmä jota yritän kuvata, toimii. Se, miten hyvin osaan kuvata asian, on sitten toinen asia.
Mutta totuus on se, että tässä minä, minä, minä, heti, heti, heti - maailmassa moni ei tuota taitoa enää osaa.
"Suhtautua jokaiseen vastaantulijaan mielenkiinnolla, lämmöllä, uteliaisuudella, ystävyydellä, hymyillen"
Tuo onnistuisi "rehellisen aidosti" lobotomialeikatuilta. Ihmisillä on hieno oppimiskyky, jonka yksi piirre on se, että kokemus muokkaa kognitioita. Jos ihminen suhtautuu kaikkeen vastaantulevaan yhdellä tietyllä tavalla, esim. edellä mainitulla, hän feikkaa.
Ei tuossa ole mitään ongelmaa, mitä alkuperäinen kirjotti. Nainen voi aivan hyvin osoittaa kiinnostustaan miehelle. Epätoivoisuus syntyy vasta siitä, JOS mies ilmaisee, että ei ole kiinnostunut ja sen jälkeenkin nainen vielä yrittää lähestyä miestä. Silloin on syytä naisenkin ymmärtää, missä mennään.
Muussa tapauksessa on pelkästään positiivista, että nainen osoittaa kiinnostustaan ja lämpenee miehen vastavuoroiselle lähestymiselle.
Siis tämä peli on oman käsitykseni mukaan sellaista, vuorotellen etenevää lähestymisen osoittamista, josta lopulta selviää, ollaanko "oikeasti" kiinnostuneita toisesta. Jos se tuntuu vaikealta, niin muistakaa, että se toinen osapuoli ajattelee ihan samalla tavalla. Mies luulee, että onpa vaikea nainen ja nainen, että onpa vaikea mies. Huvittavaa!!
Jos ehdottaa jotain tapaamista, ja toinen ei siihen suostukaan, niin jos on ihan pokkana ja ystävällisenä sen jälkeen, ei näytä epätoivoiselta.
Niin siis kuka sinua on opettanut...
Miehet vai naismedia?
Minun nähdäkseni ns. epätoivoinen nainen saattaa olla niin epätoivoinen että hän altistuu JOPA niinkin kammottavalle asialle kuin normaalille kahdensuuntaiselle parisuhteen luomiselle.
Naiset tarvitsevat epätoivoaan ollakseen tasavertaisia parisuhteen luomisessa. Jos teissä ei ole epätoivoa te olette sinkkuprinsessoja jotka dissaavat miehiä.
Epätoivoisuus on naiselle parhaiten hänen pariutumistaan edistävä asia, koska se riisuu kaiken sen mikä estää ihmisiä kohtaamasta. Epätoivoinen nainen on "vaarassa" hyväksyä tasoisensa miehen ja antaa miehelle sitä huomiota jonka avulla mies jaksaa rakentaa suhdetta.
Mutta tokihan sinkkunaismedia haluaa myydä kuvan siitä että "itsevarma itsetietoinen korkeakriteerinen sinkkunainen" on se mitä miehet haluaa ja jolla homma toimii. Ja paskat. "Itsevarma itsetietoinen korkeakriteerinen sinkkunainen" on se taho jolta sinkkunaismedia koijaa rahaa toistuvasti myymällä paskan elämänasenteen jota ylläpidetään kuluttamalla maksumediaa joka ylläpitää tuota paskaa elämänasennetta.
Valitse rehellisesti epätoivoisuus, sinusta tulee heti paljon miellyttävämpi.
Oma ittes oot ja jos ei natsaa, ni se on sit siinä :D
Ehkä etit miehii vääristä paikoista, mee sitte vaikka johonki paikkaan, jossa on saman tyylisiä ihmisiä ku sinä tai teillä on ainaki heti jotain samaa.
Ja ei se niin mene, että olemalla kylmä jätkä kiinnostuu, ei tod ..
Eikä tietenkää tarvi esittää kylmää jos ei oo.
Itse en ole mies, mutta sen verran tiedän, että miehet arvostavat näitä piirteitä (ainakin useimmat)
1. Aitous
2. Rehellisyys
3. Huumorintaju
4. Ymmärtäväinen
Melkein joka ikinän mies arvostaa noita piirteitä .. Ja kaikki miehet vihaavat nipotusta ja valitusta .. ja nimenomaan just jos mies ajaa vaik autoo, ni niitä vituttaa ihan sairaasti, jos siin vieres sanotaan, et älä nyt tollee aja, näitsä ton tuolla, varo tota ja blaablaablaa ...
Nyt en enää itekkää tiiä mitä selitän :) Muttä että näin ..