Hän huolehti laajasta tehtäväkentästä ja oli koko osaston työmyyrä (muut eivät sitten paljon ihmeemmin mitään tehneetkään)
Osaston esimies teki päätöksen, että henkilökohtaiset ongelmat vaikuttavat mukamas hänen työhönsä ja mielentilaansa negatiivisesti ja sitten ilmeisesti käänsivät asian niin päin että tyyppi muka itse olisi halunnut tätä rarkaisua, mikä oli valetta. Hänet pistettiin pellolle, vaikka vuorotteluvapaa olisi ollut parempi ratkaisu ja joku työtön saisi töitä.
Nyt sitten nämä ihme kikattavat ja huutavat lortit jotka ovat saaneet viettää kissanpäiviä ilman kiirettä ja työpainetta, joutuvat hekin jotain tekemään ; eli tämän pois jääneen työt. Voivatpa jopa joutua leikkaamaan "kahvitunneistaan" oikean työn tekemistä varten.
Osaston esimies teki päätöksen, että henkilökohtaiset ongelmat vaikuttavat mukamas hänen työhönsä ja mielentilaansa negatiivisesti ja sitten ilmeisesti käänsivät asian niin päin että tyyppi muka itse olisi halunnut tätä rarkaisua, mikä oli valetta. Hänet pistettiin pellolle, vaikka vuorotteluvapaa olisi ollut parempi ratkaisu ja joku työtön saisi töitä.
Nyt sitten nämä ihme kikattavat ja huutavat lortit jotka ovat saaneet viettää kissanpäiviä ilman kiirettä ja työpainetta, joutuvat hekin jotain tekemään ; eli tämän pois jääneen työt. Voivatpa jopa joutua leikkaamaan "kahvitunneistaan" oikean työn tekemistä varten.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Silloinha tilannetta on paikattu. Jos se esimies kattoi, ettei sooloilu tee yhteisölle hyvää? Minun hommis ainakin pitää ymmärtää jakaa duunit järjellä, kun yksin asiat voi ottaa aikaa päivän muilta hommilta, ja jos joku vähistä sairastuisi, työkamunkin pitää osata kohteet hoitaa...
Yks millä on pienissäkin yhteisöissä merkitystä, on kommunikoinnin kyky, ja se et käsittää homman olevan virman hommia... Se sooloilu eriyttää duunin minun ja sinun hommiksi, ja joskus tulos on et yks tyyppi pitää sekä työn että vallankahvaa... vaikkon vaan duunari.
Oikeaa työtä on muuten kaikki mistä puljulle maksetaan...Muu? on sitä täytehommaa.