Yhtä hyvin ysitiellä voisi vaihtaa kaikki satasen kyltit kahdeksankymppisiksi, koska ei tuolla tiellä yksinkertaisesti pääse lähellekään satasta - kiitos ainaisten rekkajonojen. Jännää, että nelostie on täynnä ohituskaistoja sadan kilometrin matkalla Jyväskylästä pohjoiseen, mutta ei yhtä ainuttakaan ysitiellä, vaikka huomattavasti enemmän rekkaliikennettä ysitiellä kuin nelostiellä tuolla osiolla.
Ysitielle saatava ohituskaistoja!!
syvältä koko touhu
19201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Niitä odotellessa kannattaa totutella siihen rekkavauhtiin sen sijaan että etsii jatkuvasti ohituspaikkaa. Hitaampi vauhti tekee ihmeitä polttoaineenkulutukselle, eli ei siellä tarvitse ilmaiseksi hidastella.
Ohituskaistojen tärkeysjärjestyksessä olennainen tekijä on pääkaupunkilaisten hiihtomatkaajien määrä eikä rekkaliikenne. Siksi kaistat ovat nelostiellä, eivät viitostiellä eivätkä varsinkaan poikittaisteillä.
Kaksikaistaisen tien muuttaminen moottoritieksi maksaisi noin 17.000€ kilsalta (Huom... todellinen kulu)
Turku-Tampere välillä on noin 100 kilsaa kaksikaistaista.
Eli tuon muuttaminen moottoritieksi maksaisi 1.700.000 siis 1,7 miljoonaa euroa, mistä luulet tommosia summia löytyvän :D
Se olisi yhden vuoden ajan jokaiselta suomalaiselta noin 0,2€ vuodessa... arvaa suostuisiko kansa tähän
Tämä kaveri on joskus aikaisemminkin esiintynyt palstalla naurettavine lukuineen. Olen suositellut hänelle ryhtymistä maarakennusurakoitsijaksi, sillä me nykyiset emme pysty rakentamaan moottoritietä kuin satakertaisella hinnalla. Hän voittaisi jokaisen tarjouskilpailun ja olisi varsin pian Suomen rikkain ihminen, koska urakoista jäisi lähes pelkkää katetta.
Oikeasti 17000 euron kilometrihinnalla saa muuten täysin valmiille moottoritielle ajoratamerkinnät ja liikennemerkit. Mutta se tie pitää rakentaa muilla rahoilla.
Kirjoitin MYÖS "(Huom... todellinen kulu)" olisiko pitänyt kirjoittaa kenties isolla tuo, että olisit ymmärränyt?
Todellinen kulu = eri asia kuin valtion ilmoittama kulu
Tai mitä mieltä olet "median" kertomista hinnoista, että nopeuskameratolppa maksaa 10.000€ ja nopesunäyttötaulu 500.000€ jne jne.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää että julkisuuteen ilmoitetut hinnat ovat 10-100 kertaa yläakanttiin :)
Eli lue jatkossa tarkemin, puhutaanko todellisista, tai ilmoiteuista kuluista
Oikeat kulut näkee niistä tarjouksista, joita urakoitsijat antavat liikenneviraston, ELY-keskusten tai kuntien pyytäessä. Useimmiten ne ovat varsin lähellä toisiaan. Eikä tienrakentaminen silti ole mitään kuninkaallisen kannattavaa toimintaa, kun katteet jäävät yleensä tuonne kymmenen prosentin vaiheille. Joskus tulee jopa persnettoa, kun kilpailu intoutuu liian tiukaksi ja työstä on puute.
Jos puheissasi olisi edes hiukan perää, sinulle olisi tarjolla työtä johtavana tarjouslaskijana missä tahansa maarakennusalan fimassa. Siitä yhtiöstä tulisi hetkessä maailman suurin. Palkkaakin saisit varmaan rutkasti enemmän kuin me pöljät, jotka emme pysty kertomiisi hintoihin alkuunkaan.
Johan sanoin, että kyseessä on TODELLINEN hinta, ei valtion ilmoittama tai kartellien sopima hinta.
Ne "ilmoitetut" hinnat on usein 10-100 kertaa todellista isompia, pitäähän verotusta jollain perustella.
Otetaan esim tuo nopeusnäyttötaulu, rakentaminen maksaa kuulema puoli miljoonaa...
No Turun saaristoon tuli myös nopeustaulu, no lehteen "ekstyi" todellinen hinta, joka oli noin 4000€ oho, alle 100 kertainen hinta normaaliin :)
Kyllä on todellisuuden taju aivan hukassa, kun tuollaisista summista puhuu!
Niin oikeassa elämässä tuo 1,7 milj. riittää reiluun kilometriin motaria.
Etkö lukenut mitä luki sulkujen sisällä, siinä luki "(Huom... todellinen kulu)" se "valtion ilmoittama kulu" on aivan toista luokkaa..
Vähän sama juttu nopeuskameratolppien kanssa, hinnaksi ilmoitetaan 10.000€ tolppaa kohden, nopeudenmittaustaulun hinnaksi noin 500.000€ jne jne jne.
Mutta nyt puhuin todellisista kuluista, eli siitä mitä se oikeasti, todellisessa elämässä maksaisi
Määritteletkö, Kiki, hieman tarkemmin termin 'todellinen kulu' kun sitä tässä auliisti viljelet? Ihan vaikka esimerkeillä, esim miten ja millä kulurakenteella syntyy esim kameratolppa tien poskeen.
Kiki?
Tarkoitatko kenties palstan vakiokäyttäjää Kimmo Laasonen, jonka vakiofraaseja oli esim "turpa kiinni juoppo tai pääset putkaan"
Et selvästikään lue palstaan kovinkaan paljoa, koska et tiedä että hän kuoli kuorma-auto onnettomuusessa viime joulukuun 22. päivä
No todelinen kulu on se hinta, millä esim minä saisin teettyä sitä tietä :)
Voi perkele, onko teitä useampikin, Kiki?
LEIKITÄÄN että se TODELLINEN kulu olisi sitten 1,7 miljoonaa, eli satakertainen (näin ei ole)
Moottorieiten tekemiseen menisi 10 vuotta.
Näin ollen se olisi vuodessa JOKAISELTA suomalaiselta 2€ 10 vuoden ajan.
Siis 2€ vuodessa, 10 vuoden ajan ylimmäräistä... arvaa mikä kapina tästä syntyisi, suostuisiko kansa tähän? EI
>"Jännää, että nelostie on täynnä ohituskaistoja sadan kilometrin matkalla Jyväskylästä pohjoiseen, mutta ei yhtä ainuttakaan ysitiellä, vaikka huomattavasti enemmän rekkaliikennettä ysitiellä kuin nelostiellä tuolla osiolla."
Ei ohituskaistoista ole silloin paljonkaan hyötyä jos liikennettä paljon sillä ruuhka siirtyy vain muualle, jos tien läpäisykykyä nostetaan. Nelostiellä on tosiaan enemmän ha-liikennettä jolloin läpäisykyky parempi.
Paras tosiaan vaan tyytyä rekkanopeuteen sillä ajavathan nekin rajoitinta vasten eli liki 90km/h
Ohituskaistat parantavat palvelutasoa eli liikenteen sujuvuutta niin kauan kuin liikennemäärä pysyy selvästi alempana kuin tien suurin mahdollinen. Tämä tarkoittaa henkilöautoille korkeampaa keskinopeutta ja vähemmän jonossa ajamista.
Yksittäiset ohituskaistat tai kokonainen järjestelmäkään ei kuitenkaan varsinaisesti paranna tien läpäisykykyä tai poista ruuhkia. Kun ohituskaistojen välissä on kapeampia osuuksia, maksimivälityskyky määräytyy niiden kohdalla. Ruuhkat alkavat syntyä ohituskaistojen loppukohdista, jossa liikenne taas ahtautuu yhdelle kaistalle. Äänekosken ja Viitasaaren välillä tätä ongelmaa ei ole, kun liikennemäärä on selvästi alle maksimin.
Kukahan näitä ohituskaistateitä mahtaa suunnitella. Ei ainakaan se joka niitä käyttää. Sellaisen kuvan sain taas eilen kun ajoin Pälkäneeltä Lahden suuntaa, kun ohituskaistoja oli vain niillä osuuksilla jossa satasen rajoitus. Onhan se tietysti kiva kun saa kiinni rekan, pääsee ohi rivakasti mutta muista ei juuri ohi pääse jos ei nosta nopeutta törkeään ylinopeuteen.
Rekkanopeus ei liikenteessä ole kauhean iso juttu. Mutta jos siellä menee traktori tai mopoauto niin sillä on usein jo ajallista merkitystä.
Joskus olen laskeskellut kannattaisinko kovempia nopeuksia, mutta totesin että nykynopeudet ovat aika hyvä asia myös kustannusten kannalta.
Se että 90 km/h rajoitus puuttuu taitaa olla liikennesunnittelun omituisimpia päätöksiä. Ei turvallisuusnäkökohdasta siksi että se olisi vaarallisen nopeuden raja, vaan siitä syystä että ei syntyisi tarpeetonta ohitustarvetta.
Olen 100% samaa mieltä. Liikennenopeuksia asettavilla päättäjillä olisi keino vähentää ohituksia mutta jostain syystä niin ei tehdä.
Mielestäni perusrajoitus tulisi olla tuo 90 km/h, kesät / talvet kaksisuuntaisilla teillä ja motarilla 110 km/h, samalla tavalla. Ei talvinopeusrajoituksia lainkaan. Monet ajaa motarilla nykyisin vähintään 10 -15 km/h yli rajoituksen koska valvontaa ei juurikaan ole. 110 km/h rajoituksella nopeus asettuisi paremmin tavoitteeseen kuin nykyisellä.