Matkailusta virkistystä elämään

Kävin joku viikko sitten itäisessä Keski-Euroopassa kauunkiminilomalla, yksin. En asettanut reissulle mitään paineita, kunhan vaan pääsisin muutaman asteen lukemista jonnekin, jossa kevät on jo kunnolla pyörähtänyt käyntiin. Muutaman turistikohteen katsastin kiireettä Kokemus oli oikein virkistävä. En tietoisesti käynyt bailaamassa, ellei muutamaa iltakaljaa lasketa, joten sikälikään ei tarvinnut stressata menestyksestä. Paikallisilta neitosilta kysyin satunnaisesti reittiohjeita tai lippuneuvoja, ja aina sain ystävällistä kohtelua. Sekin jo lämmitti mieltä. Ehkä joskus toisen kerran rohkenen jatkaa juttua eteen päinkin, kun eivät nuo näköjään päälle sylje. Suosittelen kokeilemaan, jos elämä junnaa, ja pieni ilmastonvaihdos tuntuisi tekevän hyvää. Muutamalla satasella pärjäsin.
9107
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Kamala vaiva turhan takia. Voisin ehkä lähteä, jos maksettaisiin palkkaa. Enkä silti nolaisi itseäni naisia lähentelemällä.

Äänestä

Mitenhän se menisi, jos lähtisi reissuun yksin naisena? Olen nimittäin miettinyt jonnekin lähteväni, mutta perheelliset ystäväni eivät niin helpolla irtoa reissuun.

En ole matkustanut yksin työreissuja lukuunottamatta, joten voisi olla virkistävää. Jos ottaisi sen vaikka kulttuuriloman kannalta...

Äänestä
  • Hyvin menee naisenakin. =) Itse olin tammikuussa reissussa itsekseni ja nautin kovasti. Flirttiä enempää en vastakkaisen sukupuolen kanssa harrastanut. Mutta aurinko, hedelmät, kahvilat ja kirjat ja nähtävyydet tekivät hyvää. Hienosti 9 päivää kului, helposti olisi mennyt pidempikin tovi.

    Äänestä

  • Iihanata kirjoitti:

    Hyvin menee naisenakin. =) Itse olin tammikuussa reissussa itsekseni ja nautin kovasti. Flirttiä enempää en vastakkaisen sukupuolen kanssa harrastanut. Mutta aurinko, hedelmät, kahvilat ja kirjat ja nähtävyydet tekivät hyvää. Hienosti 9 päivää kului, helposti olisi mennyt pidempikin tovi.

    Hienoa kuulla :)

    Tuliko missään vaiheessa sellaista oloa, että saisit sääliä tms osaksesi, kun olet yksin matkassa? Löysitkö juttuseuraa helpolla tai kaipasitko sitä edes?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Hienoa kuulla :)

    Tuliko missään vaiheessa sellaista oloa, että saisit sääliä tms osaksesi, kun olet yksin matkassa? Löysitkö juttuseuraa helpolla tai kaipasitko sitä edes?

    Ympäri Eurooppaa olen matkustellut naisena ja yksin, ja jälleen tässä kuussa seuraavan kerran heinäkuussa olen menossa. Ei ole tullut mieleenkään, että siinä olisi jotain omituista.

    Juttuseuraa löytyy muista turisteista aamiaisella tai illan mittaan majapaikan oleskelutiloista, paikallisten kanssa tulee juteltua busseissa, bussipysäkeillä ja pubeissa. Myös matkaseuraa saa halutessaan muista omatoimimatkailijoista, joilla ei ole tiukkaan suunniteltua aikataulua.

    En ikinä lähtisi valmismatkalle tai jäisi kotiin vain siksi ettei ole matkaseuraa!

    Äänestä

Jo edesmennyt Kyllikki Villa oli hyvä esimerkki siitä, miten naisena voi matkustella yksin vallan mainiosti. Jostain hänen haastattelustaan on jäänyt mieleen hänen asenteensa matkaamisessa: eksyminen tai harhaan kulkeminen on hyvä tapa löytää uusia paikkoja, joihin ei olisi muuten tullut ehkä mentyä lainkaan.

Jonkun toisen vanhemman rouvan yksinmatkustelun vinkki oli näyttää matkatessa mahdollisimman köyhältä (ryöstön kohteelta). Käsiveskan sijaan hän kantoi tavaroita muovikassissa.

Oma kokemukseni on, että meneepä minne tahansa yksin, saa todennäköisemmin kontaktia paikallisiin ihmisiin. Siis vaikka menisi yksin baariin, joutuu todennäköisemmin kosketuksiin itselleen vieraiden ihmisten kanssa kuin silloin kun menee ja hengailee vaan sen oman kaveriporukan kanssa.

Äänestä
  • no jos on nainen ja yksin, niin tottta kai niin käy. Oma kokemus miehenä taas on, että viimeiset puolentusinaa maata olen saanut käydä läpi ilman, että kukaan tulee aktiivisesti jututtamaan.

    Äänestä

  • itsestäänselvyyksiä kirjoitti:

    no jos on nainen ja yksin, niin tottta kai niin käy. Oma kokemus miehenä taas on, että viimeiset puolentusinaa maata olen saanut käydä läpi ilman, että kukaan tulee aktiivisesti jututtamaan.

    En ole ikinä odottanut tai olettanut, että muiden pitäisi tulla juuri minua "aktiivisesti jututtamaan". Olen asunut parissa paikassa maailmalla - myös eri puolilla Suomea - ja oma kokemukseni on, että kaikkialla joutuu olemaan aktiivinen, ettei jää yksin. Itse olen perusluonteeltani vähän ujo ja sisäänpäinkääntynyt (ns. kaappi-introvertti) ja se uusien ihmisten haaliminen ympärilleen esim. uudessa asuinpaikassa menee melkein työstä raskaudessaan. On se kuitenkin aina sen arvoista.

    En osaa oikein sanoa mitään mistä olisi hyötyä, kun itse kehittymässä siitä yksinnyhjöttäjästä sosiaalisemmaksi. Saa varmaan koko elämänsä yrittää kehittyä... Keinot ei välttämättä muille toimivia, ja varmaan monelle itsestäänselvyyksiä.

    Äänestä

  • pallontallaaja kirjoitti:

    En ole ikinä odottanut tai olettanut, että muiden pitäisi tulla juuri minua "aktiivisesti jututtamaan". Olen asunut parissa paikassa maailmalla - myös eri puolilla Suomea - ja oma kokemukseni on, että kaikkialla joutuu olemaan aktiivinen, ettei jää yksin. Itse olen perusluonteeltani vähän ujo ja sisäänpäinkääntynyt (ns. kaappi-introvertti) ja se uusien ihmisten haaliminen ympärilleen esim. uudessa asuinpaikassa menee melkein työstä raskaudessaan. On se kuitenkin aina sen arvoista.

    En osaa oikein sanoa mitään mistä olisi hyötyä, kun itse kehittymässä siitä yksinnyhjöttäjästä sosiaalisemmaksi. Saa varmaan koko elämänsä yrittää kehittyä... Keinot ei välttämättä muille toimivia, ja varmaan monelle itsestäänselvyyksiä.

    kun itse olen kehittymässä*

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tavism4 kirjoitti:

Kävin joku viikko sitten itäisessä Keski-Euroopassa kauunkiminilomalla, yksin. En asettanut reissulle mitään paineita, kunhan vaan pääsisin muutaman asteen lukemista jonnekin, jossa kevät on jo kunnolla pyörähtänyt käyntiin. Muutaman turistikohteen katsastin kiireettä Kokemus oli oikein virkistävä. En tietoisesti käynyt bailaamassa, ellei muutamaa iltakaljaa lasketa, joten sikälikään ei tarvinnut stressata menestyksestä. Paikallisilta neitosilta kysyin satunnaisesti reittiohjeita tai lippuneuvoja, ja aina sain ystävällistä kohtelua. Sekin jo lämmitti mieltä. Ehkä joskus toisen kerran rohkenen jatkaa juttua eteen päinkin, kun eivät nuo näköjään päälle sylje. Suosittelen kokeilemaan, jos elämä junnaa, ja pieni ilmastonvaihdos tuntuisi tekevän hyvää. Muutamalla satasella pärjäsin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu