Pakko on asua kerrostalossa vuokralla kun en ole rikas enkä jaksa maksaa Stadissa omistusasuntoa. Melu naapureista on ongelma aina, niin rakenteiden äänet, kalusteiden kolahtelut, äänekäs mekastus tai musan huudatus.
Tuntuu että olen yliherkkä nykyisin naapureiden äänille. Kuulen niitä paljon tarkemmin kuin puolisoni joka ei niitä sillä tavalla edes noteeraa. Pahinta on että alan jo etukäteen esim. nukkumaan ruvetessa kuuntelemaan mistä se seuraava meteli naapuristosta tulee. Karmean invalidisoivaa, ja tilanne ahdistaa ja joudun usein nappaamaan Medipamin tai Opamoxin että rauhoittuisin ja saisin nukuttua.
Tää ongelma alkoi jo 80-luvulla silloisessa ohutseinäisessä kerrostalossa jossa asuntoni yläpuolella asunut vapautunut vanki sossun kämpässä mekasti kaikki yöt ja vieraat hajottivat lähes viikoittain alakerran ulko-oven lasin. En ole siitä lähtien päässyt eroon melupelosta, ja se tosiaan vie nautintoa tavallisesta arkipäivästä kun etukäteen jo pelkää esim seuraavaa iltaa ja yötä, metelin pelosta.
Onko kohtalokavereita? Mikä auttoi? Terapia? Lääkkeet (masennuslääke? )
Yliherkkyys naapureiden äänille?
34
6123
Vastaukset
- Keissa
Kun muutin kerrostaloon niin alussa sitä kuuki ympäriltä kaikki äänet. Nyt ääniin ei enää reagoi, jos ei nyt ihan humalassa möyketä ja koirat hauku. Kun yksin asuu niin on jopa mukavaa kun on elämää naapeureissa.
- melu on melua
Äänekäs mekkastus ja musan huudatus on häiriöääniä. Jos ei tykkää niistä, niin ei se välttämättä ole sinun ongelmasi, vaan sen joka meluaa.
Miksi et ota yhteyttä isännöitsijään, vaan alistut uhriksi? Emme ikinä saa meluajia pois, jos rupeamme hiiriksi.
Meidän taloyhtiössä on erään asukkan häätö oikeudessa lähiaikoina. Ihan liian kauan kestänyt ennen kuin siihen on puututtu.
Asumisen äänet on erikseen, mutta häiritsevä melu ei ole kenenkään asukkaan mielenterveysongelma. - mitä häätö auttaa?
Mitä se auttaa että yksi meluaja saadaan pois? Uusi tulee tilalle. Nykyaikana on 99% varmaa että uusi tulija ei osaa myöskään ottaa huomioon kerrostalossa muita asukkaita vaan elää metelöiden. Lisäksi suunnilleen 75% nykyajan täysi-ikäisistä on joko alkoholin tai muiden päihteiden suurkuluttajia kokemusteni mukaan, eli illat/yöt bailataan ja möykätään ja teevee-stereot ovat kovalla.
Tuntuu että yhä vaan pahenee, kun maassamme työttömyys vaan lisääntyy ja nuoremmat eivät saa koskaan töitä ja siksi elävät sossun rahalla ja vuorokausirytmi on käänteinen eli päivät nukutaan ja yöt kukutaan.
Ne joilla on omakotitalo, elävät jo maanpäällisesssä taivaassa.- melu on melua
Ei kiitos omakotitaloon, se on työlaitos! Kokeiltu sitäkin.
Enkä minä taivaaseenkaan halua ja tuskin pääsenkään, kun en ole kuulunut kirkkoon lähes 50 vuoteen.
On tietenkin vaarana, että jos taloyhtiössä on kaupungin vuokra-asunto, niin kun yksi häädetään, siihen tulee toinen samanlainen. Mutta muunkinlaisia vuokralaisia on. Ei se oma asunto tee kenestäkään hiljaista eikä vuokralla asuminen epäsosiaalista metelöijää.
Eikä 75 prosenttia käytä väärin päihteitä. Mutta ne jotka käyttää, on äänekkäimpiä. Tyhjät tynnyrit on aina kolisseet enemmän.
Kerrostalo on ainakin minun kotini loppuelämäni ajan. Jos häiriöitä on, niin ei siitä pidä ahdistua, vaan suuttua ja toimia.
- Kerrostalossa asuja
Minua taas häiritsee se kun kuulen naapuriasunnosta jotain kolahduksia ja huonekalujen siirtelyä. Ajattelen aina välillä että siirteleekö naapurit niitä huonekaluja äänekkäästi sen takia jos kuuntelen musiikkia heidän mielestään liian kovalla. En kyllä mielestäni kuuntele niin kovalla että sen pitäis naapureita mitenkään häiritä.
- 13+11
Kolme riviä. Haudassa saa levätä rauhassa. Tai muuta sellasee taloon missä ei äänet juuri kuulu. Ite asun sellasessa, joskus jotai musiikkia ja muuta kuuluu. Ei ahdista juurikaa. Skitso ny kuulee olemattomia ääniä ja kovempaa mitä ne on. Ai että, suoli24 on mun terapeutti.
- täyttä paskaa
Tänne saa aina sylkee mitä tahansa eikä puhua jollekin mulkulle asioita kasvotusten. Riittävästi oon jutellu. Aina asetellu asian niin että miks mun pitää tolle puhua omista asioista, puhu ite omistas kans. Vitun ankeita tyyppejä ollu vielä. No mieti ammattia, opiskele siihen et kuuntelet sairaiden ihmisten juttuja päivästä toisee. Vuodesta toiseen.
- 3+9
täyttä paskaa kirjoitti:
Tänne saa aina sylkee mitä tahansa eikä puhua jollekin mulkulle asioita kasvotusten. Riittävästi oon jutellu. Aina asetellu asian niin että miks mun pitää tolle puhua omista asioista, puhu ite omistas kans. Vitun ankeita tyyppejä ollu vielä. No mieti ammattia, opiskele siihen et kuuntelet sairaiden ihmisten juttuja päivästä toisee. Vuodesta toiseen.
Palkka vielä onneton tohon nähden. Se auttamishalu häviää vähitellen.
- Horst Tappert
Itse kärsin samasta. En voi sietää bassojumputusta tai somalien sadistista kälätystä. Unelmana olisi asua erillistalossa --> omakotitalon rauha, mutta taloyhtiöön kuuluvana isännöitsijä hoitaisi huollot yms. Tai sitten rauhalliselta paikalta rivitalon pääty. Tai kerrostaloasunto Wanhasta Eirasta mallia jugend ja naapureina mielellään mummoja.
- Mikä keinonasi?
Miten olet selvinnyt tilanteestasi? Oletko hankkinut lääkärin kautta jotain lääkeapua, vai korvatulpat tms?
Tuntuu vaan niin hullulta joutua pitämään jotain inhottavia korvatulppia kotonaan. Ja toisaalta jo hereillä ollessa vaikkapa tv:tä katsoessa keskitymiskyky ja ohjelman ilo menee kun taustalla kuuluu seinän takaa naapurista mölyä tai bassomusaa. Silloin alan jo etukäteen ahdistumaan nukkumaanmenosta, eikä edes muuten viriilinä miehenä tule edes seksi mieleen vaimon kanssa vaan sekin halu lopahtaa kun naapurimelu iskee. - kurjakulma 100
Mikä keinonasi? kirjoitti:
Miten olet selvinnyt tilanteestasi? Oletko hankkinut lääkärin kautta jotain lääkeapua, vai korvatulpat tms?
Tuntuu vaan niin hullulta joutua pitämään jotain inhottavia korvatulppia kotonaan. Ja toisaalta jo hereillä ollessa vaikkapa tv:tä katsoessa keskitymiskyky ja ohjelman ilo menee kun taustalla kuuluu seinän takaa naapurista mölyä tai bassomusaa. Silloin alan jo etukäteen ahdistumaan nukkumaanmenosta, eikä edes muuten viriilinä miehenä tule edes seksi mieleen vaimon kanssa vaan sekin halu lopahtaa kun naapurimelu iskee.Kokeilin kerrostalossa asumista hyvässä rauhallisessa talossa mut ei siitä tullut mitään. Sain jopa sydämen rytmihäiriötä kun kolmevuorotyössä oli nukuttava päivällä.
Vaikka olen ihan onneton tumpelo kirvesmiestöissä ostin vanhan talorähjän, ikuisen remppakohteen. Kovilla pakkasilla sähkömittari vilkuttaa hulluna kun seinäeristeet ovat mitä ovat.
Mörskä on kulman surkein, mutta oma rauha täällä kuitenkin on. Soitan musiikkia kovalla volyymilla nyt ovet ja ikkunat on vielä pidettävä kii. Luulen että on tyyppejä, jotka eivät pärjää kerrostalo-asunnossa. - anarkia, päivän sana
kurjakulma 100 kirjoitti:
Kokeilin kerrostalossa asumista hyvässä rauhallisessa talossa mut ei siitä tullut mitään. Sain jopa sydämen rytmihäiriötä kun kolmevuorotyössä oli nukuttava päivällä.
Vaikka olen ihan onneton tumpelo kirvesmiestöissä ostin vanhan talorähjän, ikuisen remppakohteen. Kovilla pakkasilla sähkömittari vilkuttaa hulluna kun seinäeristeet ovat mitä ovat.
Mörskä on kulman surkein, mutta oma rauha täällä kuitenkin on. Soitan musiikkia kovalla volyymilla nyt ovet ja ikkunat on vielä pidettävä kii. Luulen että on tyyppejä, jotka eivät pärjää kerrostalo-asunnossa.Oma tilanne alkaa olla sitä luokkaa että kohta on ihan pakko alkaa harkita jonkin suoaarin ja kontin hankkimista vakiasuntokohteeksi lainarahalla ja samalla kaikkien muiden elämän haaveiden ja toiveiden hylkäämistä.
Köyhyys ja yliherkkyys naapureiden metelianarkialle on kammottava kauhuyhdistelmä, ei juuri päivääkään ettei harkitsisi metelin takia joko itsensä tai naapureidensa murhaamista.
Oma suositukseni: Jos huomaat jo nuorella iällä ettet kestä naapureiden häiriköintiä, eikä ongelma koskaan ratkea vaihtamalla asuntoa kuin korkeintaan väliaikaisesti kunnes seuraava häirikkö koirineen, kaljakoreineen, subwoofereineen, remontteineen ja kakaralaumoineen muuttaa pilaamaan elämäsi, on aika alkaa suunnittelemaan elämää pelkästään tämän ongelman ratkaisemiseksi. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa jopa ammattialan ja kaupungin vaihtoa jotta rahat riittäisivät omakotitalomörskään.
Länsimaiden koko 2000-luvun symboliksi on muodostumassa "MINÄ", sinulla ei ole siinä pelissä kuin häviäjän osa. Jos luonteeseesi kuuluu ottaa muut ihmiset huomioon olet tuomittu kuolemaan kärsien, aivan samoin kuin tuo luonteenpiirteesikin. - anaalinisti
anarkia, päivän sana kirjoitti:
Oma tilanne alkaa olla sitä luokkaa että kohta on ihan pakko alkaa harkita jonkin suoaarin ja kontin hankkimista vakiasuntokohteeksi lainarahalla ja samalla kaikkien muiden elämän haaveiden ja toiveiden hylkäämistä.
Köyhyys ja yliherkkyys naapureiden metelianarkialle on kammottava kauhuyhdistelmä, ei juuri päivääkään ettei harkitsisi metelin takia joko itsensä tai naapureidensa murhaamista.
Oma suositukseni: Jos huomaat jo nuorella iällä ettet kestä naapureiden häiriköintiä, eikä ongelma koskaan ratkea vaihtamalla asuntoa kuin korkeintaan väliaikaisesti kunnes seuraava häirikkö koirineen, kaljakoreineen, subwoofereineen, remontteineen ja kakaralaumoineen muuttaa pilaamaan elämäsi, on aika alkaa suunnittelemaan elämää pelkästään tämän ongelman ratkaisemiseksi. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa jopa ammattialan ja kaupungin vaihtoa jotta rahat riittäisivät omakotitalomörskään.
Länsimaiden koko 2000-luvun symboliksi on muodostumassa "MINÄ", sinulla ei ole siinä pelissä kuin häviäjän osa. Jos luonteeseesi kuuluu ottaa muut ihmiset huomioon olet tuomittu kuolemaan kärsien, aivan samoin kuin tuo luonteenpiirteesikin.Ihan niinkun omasta kynästä kirjotettua tekstiä. Aina tulutetaan sitä, että muuta korpeen jos et siedä "normaaleja" ääniä. Itelläkin nyt jo kolme vuottta kierre asunnosta toiseen, ku pitää yöt ja päivät läpeensä naapureiden (aina vähintään yksi naapuri on tällainen) takia kärsiä siitä, että kävellään asuntoa edestakaisin ja heitellään jotakin puukapuloita Fifille seinään. Rauhanomaisuus ei todellakaan auta. Isännöitsijälle on useasti valitusvirret laitettu menemään, mut ei mitään apua, saati että niihin jotain vastattaisiin. Olen mm. kysynyt, että saanko vastapainoksi pitää koko yön pesukonetta tyhjänä linkoamassa ja huudattaa TV:tä täysillä, mutta en ole tähänkään saanut vastausta. Ennen sydän hakkasi 60 lyöntiä minuutissa. Nyt vuosia hakannut kahdeksaakymppiä. Eli elinikäkin lyhenee näiden normaalisti elävien minä-minättäjien kanssa. Välillä sitä miettii itsensä, tai naapurin murhaamista. Äsken meni taas hermot, kun kello lähenee ilta kymmentä niin alkaa armoton kantapäiden paiskominen lattiaan. Kuuluu viel äalakerrasta ja kestää aina sinne kahtee, kolmeen asti yöllä. Korva-vitun-tulpista, ei ole mitään hyötyä sillä jokainen ihminen, jolla on aivot, tietää että aistiyliherkkä kuuluu sitä apremmin ärsyttävät äänet, mitä paremmin niiltä koittaa suojautua. Ylempänä mainittu TV:n katsomis esimerkki on kanssa verrannollinen tuohon. Koitan keskittyä TV:seen ja äänetkin on normaalilla volyymillä, mutta kun kantapääkävely ja tavaroiden paiskominen vie kaiken huomion, eikä kuvaruudun tuijottamisesta jää mitään päähän. Äsken hakkasin taas vaihteeksi jalalla muutaman kerran lattiaa ja huusin KUOLE HOMO, koska kaikkia ystävällisiä metodeja on kokeiltu jo yli vuosi sitten. Ei auta kukkahattuilu, ei anarkismi.
Ne jotka kehottaa menemään "ammattiauttajille", niin voidaan kertoa että kyseisissä ringeissä on pyöritty 5 vuotta kuulemassa paskaa. Mihinkään omaan elämään häiritsevään asiaan ei saada apua, vaan janaktaan omia juttuja sieltä "ammattiauttajan korkealta jakkaralta". "Jospa oletkin ollu lapsuudessa ilma toista sukkaa kenkä väärin päin perseessä hiekkalaatikolla, kun muut ovat olleet vastaavassa tilanteessa kolmet sukat päällekkäin jalassa, voisiko olla näin, koita funtsia ja tuu viikon päästä uudestaan, jos oot enää hengissä?!". En siis saa itse neuropsykiatrille lähetettä ja omalta MTT-toimistolta ei edes löydy psykologia, joka voisi neurolle lähetteet laittaa. AD/HD ja ASSI-testit, niin viralliset, kuin epävirallisetkin ylittävät diagnoosikriteerit kirkkaasti, mutta mitään ei tapahtdu. Emmä sit tiiä onko niil oikeesti tarkotus nois "avunsaantipaikois" tehdä joidenkin ihmisten elämästä helvettiä ja odottaa, että se veitsi oikeasti päätyy omaan tai jonkun muun valtimoon. Sitten vielä ihmetellään kylmästi harkittuja murhia ja kouluampumisia ym. lieveilmiöitä, mitä tämä minä-minä-kulttuuri aiheuttaa.
Voi, kun rahaa olisi niin totta helvetissä minä muuttaisin keskelle korpea omakotitaloon, vitun apinat. Mua ei karhut ja pikkulinnut vituta. Mieluummin kuolen karhunraatelemana, kuin että saan slaagit, ku hermot ei enää kestä ainaista valvomista ja sydämen kurkusta ulos hyppimisiä, knun naapuri "paiskoo" normaalia askareitaan näissä vitun pahvitaloissa.
Joo ja kuulun viel niin vitun erikoiseen joukkoon, että en käytä ees alkoholia enää (koin paskaksi aineeksi), eli ihan valmista lataamokauraa, vai mitä arvon kanssaihmiset? - melu on melua
anarkia, päivän sana kirjoitti:
Oma tilanne alkaa olla sitä luokkaa että kohta on ihan pakko alkaa harkita jonkin suoaarin ja kontin hankkimista vakiasuntokohteeksi lainarahalla ja samalla kaikkien muiden elämän haaveiden ja toiveiden hylkäämistä.
Köyhyys ja yliherkkyys naapureiden metelianarkialle on kammottava kauhuyhdistelmä, ei juuri päivääkään ettei harkitsisi metelin takia joko itsensä tai naapureidensa murhaamista.
Oma suositukseni: Jos huomaat jo nuorella iällä ettet kestä naapureiden häiriköintiä, eikä ongelma koskaan ratkea vaihtamalla asuntoa kuin korkeintaan väliaikaisesti kunnes seuraava häirikkö koirineen, kaljakoreineen, subwoofereineen, remontteineen ja kakaralaumoineen muuttaa pilaamaan elämäsi, on aika alkaa suunnittelemaan elämää pelkästään tämän ongelman ratkaisemiseksi. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa jopa ammattialan ja kaupungin vaihtoa jotta rahat riittäisivät omakotitalomörskään.
Länsimaiden koko 2000-luvun symboliksi on muodostumassa "MINÄ", sinulla ei ole siinä pelissä kuin häviäjän osa. Jos luonteeseesi kuuluu ottaa muut ihmiset huomioon olet tuomittu kuolemaan kärsien, aivan samoin kuin tuo luonteenpiirteesikin.Rohkaisuksi teille muille, jotka ette tykkää turhista äänistä, että naapurin häirikkö lähti litomaan juuri ennen häätöoikeudenkäyntiä: eihän se sillä mitään olisi voittanut, tiesi itsekin.
Nyt siinä on uusi naapuri ja olen varpaillani, toistaiseksi ollut kokolailla hiljaista.
Ainut ratkaisu ei saa olla muutto korpeen johonkin omakotitalomörskään, mitä termiä edellinen kirjoittaja käytti. Itse olen asunut myös omakotitaloksi kutsutussa työlaitoksessa, ei enää ikinä.
Kyllä se melun ennakointikyttäys kauheaa on! Eikä ne korvatulpat pitkälle auta. Jos rahaa olisi, ostaisin jonkun uudemman kerrostaloasunnon, sellaisessa talossa ei varmasti ole joukossa kaupungin vuokra-asuntoja, kun asuntojen hinnat ovat niin korkeat. Normaali-ihmiset käyvät töissä tai muuta vastaavaa eikä ylimääräistä melua tule. - Naapurintappaja
anarkia, päivän sana kirjoitti:
Oma tilanne alkaa olla sitä luokkaa että kohta on ihan pakko alkaa harkita jonkin suoaarin ja kontin hankkimista vakiasuntokohteeksi lainarahalla ja samalla kaikkien muiden elämän haaveiden ja toiveiden hylkäämistä.
Köyhyys ja yliherkkyys naapureiden metelianarkialle on kammottava kauhuyhdistelmä, ei juuri päivääkään ettei harkitsisi metelin takia joko itsensä tai naapureidensa murhaamista.
Oma suositukseni: Jos huomaat jo nuorella iällä ettet kestä naapureiden häiriköintiä, eikä ongelma koskaan ratkea vaihtamalla asuntoa kuin korkeintaan väliaikaisesti kunnes seuraava häirikkö koirineen, kaljakoreineen, subwoofereineen, remontteineen ja kakaralaumoineen muuttaa pilaamaan elämäsi, on aika alkaa suunnittelemaan elämää pelkästään tämän ongelman ratkaisemiseksi. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa jopa ammattialan ja kaupungin vaihtoa jotta rahat riittäisivät omakotitalomörskään.
Länsimaiden koko 2000-luvun symboliksi on muodostumassa "MINÄ", sinulla ei ole siinä pelissä kuin häviäjän osa. Jos luonteeseesi kuuluu ottaa muut ihmiset huomioon olet tuomittu kuolemaan kärsien, aivan samoin kuin tuo luonteenpiirteesikin."Köyhyys ja yliherkkyys naapureiden metelianarkialle on kammottava kauhuyhdistelmä, ei juuri päivääkään ettei harkitsisi metelin takia joko itsensä tai naapureidensa murhaamista.
Oma suositukseni: Jos huomaat jo nuorella iällä ettet kestä naapureiden häiriköintiä, eikä ongelma koskaan ratkea vaihtamalla asuntoa kuin korkeintaan väliaikaisesti kunnes seuraava häirikkö koirineen, kaljakoreineen, subwoofereineen, remontteineen ja kakaralaumoineen muuttaa pilaamaan elämäsi, on aika alkaa suunnittelemaan elämää pelkästään tämän ongelman ratkaisemiseksi. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa jopa ammattialan ja kaupungin vaihtoa jotta rahat riittäisivät omakotitalomörskään.
Länsimaiden koko 2000-luvun symboliksi on muodostumassa "MINÄ", sinulla ei ole siinä pelissä kuin häviäjän osa. Jos luonteeseesi kuuluu ottaa muut ihmiset huomioon olet tuomittu kuolemaan kärsien, aivan samoin kuin tuo luonteenpiirteesikin."
Jouduin lukemaan kahteen kertaan tuon vuosia vanhan kommentin vain varmistaakseni että oli varmasti jonkun muun käsialaa. Enkä ole vieläkään aivan varma.
- Epätoivoinen mies
Pärjää sitä ilman seksiäkin. Olen minäkin pärjännyt koko elämäni. Koville se ottaa mutta minkäs teet kun ei ole naista.
- maailmaanmeluamahtuu
mulla on naapurin äijä sellanen perus kaljaveikko.se kantaa mäyriksensä yleensä kotiin päin ilosesti morjestaen. ei piä mitään meteliä. paitsi kerran kuussa, kun on kelan kolauksien juhla päivä, nii se sen pari kaverii ryyppää koko päivän ja kuuntelee jotain seitkyl luvun rokkia. ne lopettaa kuitenkin yheksää ennen aina ja häipyy paikalliseen. ei siis haittaa ollenkaan. naurattaa vaan. varsinkin seuraava aamu on huvittava, kun hiljaset juron oloset haamut hiihtää lataamaan säkkejään siwaan....
- Traumahärö
Mä asuin puoli vuotta asunnossa, jossa naapurista kuuluva meteli ahdisti todella paljon. Mua myös uhkailtiin tuon naapurin toimesta, ja jouduin vahtimaan sen toimia, kun se oli niin onneton ja itsetuhoinen. Menin sellaiseen ylivireystilaan, jossa koko ajan kuuntelin ja odotin kauhulla mitä ne naapurit seuraavaksi keksii. Siellä meteliä kuului kolmesta eri suunnasta. Nykyisessa asunnossa vain yhdestä, eli ylhäältä. Siinäkin on tarpeeksi. Mietin jo lääkityksen hakemista, koska tämä selkeesti muistuttaa traumaperäistä stressireaktiota. Olen joutunut lapsena kuuntelemaan juoppojen mekastusta pakon sanelemana, nyt en haluaisi joutua samaan pinteeseen jos voin valita. Säpsähtelen ja kauhulla odotan niitä ääniä täälläkin. Vaikka kyllähän niitä ääniä kuuluu kerrostalossa, ne pitäisi vain sivuuttaa, että ei koske mua. Mutta en osaa. Tulkitsen ne uhkaksi.
- Anonyymi
Minulla vaikuttaa mielenterveyteen naapuri,joka valittaa minulle eräästä naapurista!! Ja kun en.minä ole osallinen mitenkään😂
- 4t3y
Täällä maaseudulla asuu samalla rahalla rivarissa kuin kaupungeissa kerrostaloissa.
Mulla 36 neliötä 330 € 15 € vesi- Anonyymi
Ite tykkäisin.
- Anonyymi
>> Täällä maaseudulla asuu samalla rahalla rivarissa kuin kaupungeissa kerrostaloissa.
Mulla 36 neliötä 330 € 15 € vesi <<
Kaupungeissa vuokrarivarit ovat harvassa ja kun sellaisen joku saa, ei niistä juuri pois muuteta, eli vuokrarivarin saaminen kaupungista on tosi harvinaislaatuista.
Olen itse maaseudulta kotoisin. Maaseudussa on se huono puoli, ettei siellä ole mitään ajankulua senkään vertaa kuin kaupungeissa. Varsinkaan yksin asuvalle. Jos ainut asia elämässä on käydä töissä, kaupassa ja pihatöissä, voi tulla aika ankea elämä pidemmän päälle. Siksi olen itse jättänyt muuttamatta takaisin maaseudulle.
Joiltakin maaseutupaikkakunnilta ei edes löydy kerrostalo- ja rivitaloasuntoja, kun olen kuntien sivuilla käynyt, joten tietyille seuduille maalle muuttaminen on jopa mahdotonta, jos on yksinasuva. Harva perheetön omakotitaloon muuttaa. Ei siis tarvitse ihmetellä jos maaseutu hiljenee, kun ei edes asuntoa saa sieltä. Hylättyyn heinälatoonko sitä pitäisi kaupunkiasunnosta muuttaa? Eipä oikein välähdä niillä kunnanisilläkään.
- Anonyymi
Melupelosta en osaa sanoa mitään, mutta ärsyttävistä taustaäänistä kyllä.
Mieti, pidätkö eläimistä tai lapsista, ja haittaavatko niiden äänet. Jos eivät haittaa, niin ärsyttävän äänen alkaessa, kuvittele, että äänen aiheuttaakin koira tai kissa, joka leikkii, rapsuttelee tai kolistelee. Tai lapsi, joka leikkii, mutta joka ei viattomana ymmärrä pitävänsä ääntä. Loppujen lopuksi, ethän yleensä oikeasti varmaksi tiedäkään, mistä ne kaikki äänet johtuvat, mitkä asuntoosi kuulet, ja kuka ne aiheuttaa.
Itseäni ei häiritse nauru, puhe tai edes huuto. Mutta tietyt muut elämisen ja tekemisen äänet saavat ärsyyntymään. Oman asuntoni yläpuolelta kuuluu sellaisia.
Ärsyyntyminen johtuu itselläni yleensä siitä, että uskon äänten syyksi ajattelemattoman ihmisen, joka ei lainkaan piittaa siitä, että aiheuttaa toiselle haittaa. Vähintään yhtä paljon siis ärsyynnyn sekä äänestä että tuosta ihmisestä, joka sitä ääntä pitää. Kun kuvittelen tilalle jonkin ei-ärsyttävän asian, ärsytystasoni alenee selvästi. Kaikkien äänien kohdalla en vielä ole onnistunut pysymään rauhallisena, mutta harjoitus tekee mestarin.
Esimerkiksi askelten kumea ääni ottaa päähäni erityisesti. Olen miettinyt, kuinka sen äänen saisi kuviteltua "miellyttävämmäksi". Omalla kohdallani se hoituu ajattelemalla tiettyä maata, jonne tahtoisin lähteä. Ko. maassa on ns. humanitäärisiä asioita meneillään ja sodan äänet kuuluvat siellä kaukaisena kumuna. Kun kumisevat äänet asunnossani kuuluvat, olen koittanut ajatella, että suunnilleen siltä kuulostaa ko. maassa. Joten kannattaa tottua ja harjaantua ääneen. Jos se ei auta, eikä ärsytys mene ohi, alan lukea jotain ääneen, tekstiin keskittyen. Se kiinnittää huomion muuhun kuin ärsyttävään taustaääneen.
Ajatusten muualle saaminen on siis avain itselläni rauhaan. - Anonyymi
>> Ainut ratkaisu ei saa olla muutto korpeen johonkin omakotitalomörskään, mitä termiä edellinen kirjoittaja käytti. Itse olen asunut myös omakotitaloksi kutsutussa työlaitoksessa, ei enää ikinä. <<
Sinkkunaisena en voi ajatellakaan asuvani yksin omakotitalossa. Sellaisessa kyllä haluaisin asua, jos olisi rahaa, taitoja ja rohkeutta. Mutta näillä eväin pelkäisin joka rapsahdusta ja tarkistaisin aina lukkoja ym. neuroottista.
Rivitalo tai kerrostalon ylin kerros on paras muista asumismuodoista, sillä yläpuolelta äänet kuuluvat parhaiten. Kun on juttuja lukenut, juuri yläpuolelta tulevat äänet tuntuvan ärsyttävän useimpia. Tosin voivat ne kellaristakin tulevat äänet haitata. Ne taitavat eniten pelottaa, kuten äänet vintiltäkin. - Anonyymi
Suuttuminen naapurimelussa ei kokemukseni mukaan mitään auta, naapurin melu ei lopu, enkä itse rauhoitu, vaan raivotessa on vielä sydänkohtauksen riksikin lähellä. Joskus purin hammasta ja ajattelin, että kyllä se pian siitä loppuu. Mutta sitten se jatkui jatkumistaan. Tunteja.
Itse en voi sietää, että esim. oma tv on päällä ja lisäksi kuuluu jotain ääntä toisesta asunnosta taustalla. On pakko laittaa telkusta ääni pois, että äänet vähenevät. Tulen muuten hulluksi. Volyymin kääntäminen telkusta isommalle ei auta, koska esim. kävely yläkerrassa on sellainen ääni, jonka aistii myös tärinänä, se ei peity.
Raivoamisen sijaan voi koittaa laskea "yy-kaa-koo" kuuluvien askelten tahdissa. Tai tehdä jotain muuta suusanallista, koska oma puhe usein auttaa. Lue ääneen, laula jne., tai jotain muuta, mikä keskittää huomiosi siihen, mitä itse teet.
Jos riittää mielikuvitusta, kuvittele naapurin ärsyttävän pellen tilalle jotain kivaa. Ajattele esimerkiksi, että asut 2-kerroksisessa asunnossa ja että oma lapsi se siellä vain kolistelee yläkerrassa. "Vihdoinkin se siivoaa siellä omaa huonettaan!" Ainakin ärsytystaso laskee.
Ja jos mikään ei auta soita jollekulle, lähde lenkille, kauppareissulle, koiraa taluttamaan, suihkuun, saunaan... jotain sellaista, missä et kuule ääntä yhtä hyvin. Tai lainkaan. - Anonyymi
Menkää rautakauppaan ja ostakaa sieltä tehokkaimmat kuulosuojaimet, mitkä löytyy. Ei niitä voi kaiken aikaa pitää päässä, mutta ärsytystä vähentää jo se, että pääsee edes hetkeksi suojaan meteliltä.
- Anonyymi
Korvat varmaan punoittaa ja märkii, jos käyttää niitä aina, kun yläkerrassa melutaan.
Paljonko maksavat? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korvat varmaan punoittaa ja märkii, jos käyttää niitä aina, kun yläkerrassa melutaan.
Paljonko maksavat?Muutaman kympin, ehkä 40-50 euroa.
- Anonyymi
Minuakin ahdistaa ihan kauheasti naapurista kuuluvat äänet erityisesti musiikki. Saan lähes paniikkikohtauksen, tunnen miten posket lehahtavat punaisiksi, sydämensyke kiihtyy ja ahdistus on aivan infernaalinen. Muita ääniä en niin noteeraa, mutta musiikin kyllä. Tämä on kauhea invalidisoiva ongelma ollut koko ikäni ja alan olla ihan loppu tähän. Häpeän tätä myös, mutta haluan vain juosta karkuun ja paeta jos naapurissa on bileet. Ehkä minulla on joku trauma johtuen lapsuudestani. Haluaisin muuttaa keskelle metsää, mutta se ei ole mahdollista ja kyllä sekin pelottaisi. Tykkään kerrostalossa asumisen helppoudesta, mutta tämä invalidisoiva melupelko on pilannut elämääni tältä osin. Stressaantuneena ja vaikeina aikoina tämä ongelma oikein korostuu! Yritän olla kuuntelematta, keskittyä johonkin muuhun, mutta tuntuu, että pyörryn ja kopsahdan ahdistuksesta lattialle. En ymmärrä miten muut ihmiset suhtautuvat niin coolisti ja hyväksyen naapurin bileisiin, kun minä itken ja ahdistun. Kyllä minä ymmärrän, että heillä on oikeus elää, enkä halua olla ikävä kyttääjä. En vain tiedä enää mitä tehdä tämän asian kanssa. Tällaisina vaikeina aikoina pyrin pysyttelemään pois kotoa, pitämään vaimeaa taustamelua (tiskikone, tuuletin, televisio) ja joskus kuulokkeita tai korvatulppia. Tätäkö tämä elämä sitten on.. Jos vain pystyisin hyväksymään, että naapurin bileet tai musa ei ole uhka minulle, mutta jotenkin koen ne uhaksi enkä ole järkeilystä huolimatta päässyt asiassa yhtään eteenpäin tai viisaammaksi. Olisin suorastaan voittamaton jos naapurin satunnainen musa ei herättäisi minussa mitään reaktiota! Mutta miten pääsen tuohon tilanteeseen.. miten ihmeessä.. Joku täällä ehdotti hyvin, että kuvitella äänen lähteeksi jokin mukava juttu. Itse asiassa naapurimelu ahdistaa vähemmän jos naapurissa asuu tuttava tai ystävä. Siitä ei niin ahdistu, mutta ei tässä naapurissa nyt sellainen asu enkä varsinaisesti ole kovin sosiaalinenkaan.
En siis osaa auttaa ja aloituskin on jo vanha. Mutta kärsin ihan samasta ongelmasta! - Anonyymi
Minua ahdistaa kun naapuri pitää koiraa häkissä. Kuulen sen raapimisen ja uikutuksen. Sanonut olen mutta ei näköjään auttanut. Voisin muuttaa pois, mutta koiraa se ei auta. Odotan että hermostun ja sanon vielä rumemmin tai teen ilmoituksen.
- Anonyymi
Minua ei äänet häiritse. Minua häieitsee vuokralaisena Heka -itä tupakoitsijat. Taloissa on tupakointi kielto 06/2022. sitä ei noudateta. Luulevat ei haise kun ilta,ilta myöhä tai yö.HAISEE TUNTEUU KOTEIHIN RAKOVENTIILESTÄ!Terv. astmaatikko Helsinki 94.ps, pihalla on osoitetu tupakka paikka,on penkit,pöytä ja kukkia. Miksi ette menen sinne tupakalle?
- Anonyymi
Tietyt taloyhtiön säännöt saattavat olla ilman lain tukea. Joku höppänä taloyhtiön puheenjohtaja keksinyt. Sellaisia sääntöjä ei tarvitse noudattaa eivätkä kelpaa lain mukaan häätösyyksi. Jos tavallinen elämä häiritsee niin vika saattaa olla omassa päässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietyt taloyhtiön säännöt saattavat olla ilman lain tukea. Joku höppänä taloyhtiön puheenjohtaja keksinyt. Sellaisia sääntöjä ei tarvitse noudattaa eivätkä kelpaa lain mukaan häätösyyksi. Jos tavallinen elämä häiritsee niin vika saattaa olla omassa päässä.
Tupakointikiellolle on lain tuki (tupakkalaki).
- Anonyymi
uijkjkijijij
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1155965Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta324067- 823352
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182986Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2522054Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?882004- 1431795
Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui431787Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81696Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881569