Suomen työmarkkinat ovat polarisoitumassa, eli keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus korkea- ja matalapalkkaisiin ammatteihin verrattuna on laskenut. Esimerkiksi lähihoitajien ja diplomi-insinöörien työvoimaosuudet ovat kasvaneet, kun taas keskipalkkaisten toimisto- ja tehdastöiden työvoimaosuudet ovat vähentyneet. Tämä 90-luvun puolivälistä alkanut kehitys selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijan Matti Mitrusen muistiosta
Eniten suhteellista osuuttaan hävinneitä keskipalkkaisia ammatteja ovat esimerkiksi konepajatyöntekijät, asentajat ja korjaajat, mikä heijastaa teollisuuden rakennemuutosta. Eniten työvoimaosuuttaan ovat kasvattaneet matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan erityisasiantuntijat.
Työmarkkinoiden polarisaatiota selittää parhaiten niin sanottu rutiinisuusteoria, jonka mukaan koneilla on korvattu työntekijöitä, joiden työ vaatii paljon toistoa. Toisto on ominaista juuri keskipalkkaisille, hävinneille ammateille.
Eniten suhteellista osuuttaan hävinneitä keskipalkkaisia ammatteja ovat esimerkiksi konepajatyöntekijät, asentajat ja korjaajat, mikä heijastaa teollisuuden rakennemuutosta. Eniten työvoimaosuuttaan ovat kasvattaneet matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan erityisasiantuntijat.
Työmarkkinoiden polarisaatiota selittää parhaiten niin sanottu rutiinisuusteoria, jonka mukaan koneilla on korvattu työntekijöitä, joiden työ vaatii paljon toistoa. Toisto on ominaista juuri keskipalkkaisille, hävinneille ammateille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin, toi ilmiö ei ole uusi juttu.
Mutta onneksi samaan aikaan tulee uusia töitä ja uusia ammatteja,
aloja joita ei ole ennen ollut.
Jos ajatellaan vaikkapa Googlea, Facebookia, Angry Birds tai vaikkapa
Suomi24-palstaa - ei ollut 90-luvulla
Robottien käyttöönottoa on ollut hauska katsella metalliteollisuudessa. Ensin ne käyttelivät työstökeskuksia: aihio kiinni, aihion kääntö, aihio valmiimpana takaisin telineeseen. Vierailijat ihmettelivät että se tekee hommia yön pimeydessäkin, niin kauan kuin niitä aihioita hyllyssä riittää. Ja kyselivät missä välissä robotti röökin vetää?
Nykyään voi katsella robottien yhteistyötä kokoonpanossa, yksi laittelee laakerereita akseleille ja hammaspyöriin, toinen jatkaa kokoamalla hammaspyörät koteloonsa jne.
Eli näihin yksinkertaisiin vaihetöihin ei ihmisiä tarvita. Mutta sen sijaan tarvitaan robottien ohjelmointiin, huoltoon, töiden suunnitteluun jne. Töitä siis edelleen on ihmisillekin, mutta erilaisia kuin ennen.
Itse olin kauan sitten Ruotsissa työstökoneiden käyttäjänä, silloin ihmisen osana oli toimia kuten robotti, sanoimmekin, että tässä pärjäilisi puolikesy apinakin. Samoja käsien liikkeitä toistaen tuntikausia.
juuri näin, yksinkertaisia "apinan" hommia ei kannata ihmisvoimin tehdä,
ainakaan Suomessa. Eikä ne tuota tarpeeksi, niistä ei saa revittyä tarpeeksi
hintaa, bulkkikama on niin halpaa kaikessa
Siksi pitää hommien jalostua, kehittyä vaatimaksi.
Meidän pitäisi iloita, että koneet vapauttavat meidät fyysisestä työstä. Vielä tulee sekin päivä kun koneet menevät älyssä ihmisestä ohi.
Onhan meillä itseasiassa jo tekoälyn luomia keksintöjäkin. CrossAction hammasharja esimerkiksi. Ja missäs se laboratoriotutkimusta tekevä robotti olikaan?
Yhteiskunta on vääjäämättä mullistavien muutosten edessä. On mietittävä uudelleen kuinka asiat järjestetään. Eikö tätä olisi syytä jo etukäteen miettiä?