Niin, miten on, jos ihminen on aiemmissa suhteissaan päätynyt pettämään kumppaniaan, tarkoittaako välttämättä, että tekee sitä jatkossakin?
Miehelläni on ennen minua ollut kaksi pidempää suhdetta ja muutamia lyhyitä, ja ainakin näissä pidemmissä suhteissa on päätynyt pettämään, miehen sanoin vain pari kertaa kumpaakin, mutta totuuttahan ei voi kukaan muu tietää kuin mies itse..
Ensimmäisen naisen kanssa ollessaan mies oli vielä todella nuori, parinkympin luokkaa, ja eli muutenkin melko villiä biletysvaihetta, jolloin kaverit ja meneminen oli tärkeämpää kuin suhde. Tämän toisen kanssa taas suhde oli kuulemma alusta alkaen aika huonolla pohjalla ja riitaisa, ja siitä syystä oli kertomansa mukaan pettänyt suhteen loppuvaiheessa.
Meidän suhde on alusta alkaen ollut hyvä ja seksi on ollut aivan mahtavaa ja mies on itsekin sanonut että ei ole tällaista ollut kenenkään muun kanssa. Hän on kyllä yhä kova menemään, tosin ei käy juhlimassa, mutta kavereiden kanssa viettää aikaa melkeinpä päivittäin. Minulle on luvannut ja vannonut ettei tulisi tällaista ikinä tekemään, eikä se hänen kavereiden kanssa viettämä runsas aika tarkoita että kuvioissa olisi muita naisia.
Silti minun on vaikea välillä luottaa, mutta sitä en ole miehelle sanonut vaan pitänyt tunteet sisälläni. Pelkään vaan, että voiko ihminen tosiaan muuttua, jos aiemmin on ollut pettämistä, ei tosin kovin paljoa, ja lisäksi jotain pientä säätöä muiden kanssa.
Mitä mieltä olette, pitäisikö vain luottaa ja antaa ajan näyttää mitä tapahtuu, vai ovatko pelkoni aiheellisia? Olemme nyt olleet 3 vuotta yhdessä, ja näiden muiden kohdalla pettäminen alkoi 2-4 vuotta suhteen alettua..
Miehelläni on ennen minua ollut kaksi pidempää suhdetta ja muutamia lyhyitä, ja ainakin näissä pidemmissä suhteissa on päätynyt pettämään, miehen sanoin vain pari kertaa kumpaakin, mutta totuuttahan ei voi kukaan muu tietää kuin mies itse..
Ensimmäisen naisen kanssa ollessaan mies oli vielä todella nuori, parinkympin luokkaa, ja eli muutenkin melko villiä biletysvaihetta, jolloin kaverit ja meneminen oli tärkeämpää kuin suhde. Tämän toisen kanssa taas suhde oli kuulemma alusta alkaen aika huonolla pohjalla ja riitaisa, ja siitä syystä oli kertomansa mukaan pettänyt suhteen loppuvaiheessa.
Meidän suhde on alusta alkaen ollut hyvä ja seksi on ollut aivan mahtavaa ja mies on itsekin sanonut että ei ole tällaista ollut kenenkään muun kanssa. Hän on kyllä yhä kova menemään, tosin ei käy juhlimassa, mutta kavereiden kanssa viettää aikaa melkeinpä päivittäin. Minulle on luvannut ja vannonut ettei tulisi tällaista ikinä tekemään, eikä se hänen kavereiden kanssa viettämä runsas aika tarkoita että kuvioissa olisi muita naisia.
Silti minun on vaikea välillä luottaa, mutta sitä en ole miehelle sanonut vaan pitänyt tunteet sisälläni. Pelkään vaan, että voiko ihminen tosiaan muuttua, jos aiemmin on ollut pettämistä, ei tosin kovin paljoa, ja lisäksi jotain pientä säätöä muiden kanssa.
Mitä mieltä olette, pitäisikö vain luottaa ja antaa ajan näyttää mitä tapahtuu, vai ovatko pelkoni aiheellisia? Olemme nyt olleet 3 vuotta yhdessä, ja näiden muiden kohdalla pettäminen alkoi 2-4 vuotta suhteen alettua..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos kavereiden kanssa kuluu 'pitkää iltaa', on baari-iltaa, saapuu kotiin ammuyöstä tai peräti vasta aamulla ja jos käyttää alkoholia niin että humaltuu viikoittain ainakin kerran. Niin sori mutta totuus on, että silloin varmasti pettää suakin jo nyt.
Jos pettäjä ei ole joutunut teoistaan todella kovaan vastuuseen (esim menettänyt ed. suhteissaan todella hienoja naisen. maineensa lapset..) jos hän ei ole käynyt terapiassa tms hoitamassa valehtelutaipumustaan, ja jos hän yhä selittelee että ei ollut itse syypää uskottomuuteen, vaan "vika pettämiseen oli huonossa edellisessä suhteessa, mut sua en koskaan petä", niin ei ole muuttunut. Erityisesti kandee epäillä oma-aloitteisia, ilman sun painostusta suusta tulevia vakuutuksia, joissa kertoo että ei koskaan oo pettänyt sua, että rakastaa y k s i n sua, sä oot hänen elämänsä a i n o a nainen. Just oma-aloitteinen vakuuttelu on merkki, että mies tekee päinvastaista selkäs takana, ja haluu muuttaa sut luottavaiseksi.
Miehes kuulostaa jopa tapapettäjältä, ne pettää aina, riippumatta miten hieno kumpaani niillä on, miten hieno suhde niillä o.
Vanha, kokenut ja kaiken nähnyt kertoo:
Tehokkaimmin heität hyvän puolison haaskuuseen häntä epäilemällä.
Sinun luottamuspulasi kertoo vain sinusta - ei pilkkuakaan siitä toisesta.
Jos teillä on hyvä, NAUTI! ...ja rakenna elämää.
Jos haluat supistua epäilemään hänen tilannettaan, karu on tiesi.
Tarina, jossa itse tämän opin:
Tapasin itselleni maailman ihanimman ihmisen. Olin aidosti ihan kaikkea. ..ja uskollinen!
Siitä huolimatta sain niskaani syytöstä ja epäilyä. ...
Tuo maailman ihanin muuttui painajaiseksi, josta kykenin viimein irrottautumaan.
Tästä sinun tarinaasi. Sinä epäilet, mutta et ole kaatanut pahaa oloasi toisen niskaan. HYVÄ!
mutta - Pettämään luodut todennäköisesti pettävät aina. Lupaamiset/vannomiset eivät paina mitään. Sensijaan tilanne, jossa joutuu lupaamaan/vannomaan ajaa seuraavaan syliin.
...ja sitten toinen vakavampi mutta: jos miehesi ei ole kunnolla seurustellut aikaisemmin vaan riidellyt ja etsinyt - onko hän oikeasti seurustellut vaan opetellut suhteessa olemista.
Suhteessa on hyvä olla KUN suhteessa on hyvä olla.
Mä kyllä kirjoitin, että mies ei biletä nykyään ollenkaan, ei ole myöhäisiä baari-iltoja, ei tule kotiin keskellä yötä yms. Suhteemme aikana ei ole kertaakaan ollut ryyppäämässä/tullut kännissä kotiin, mitä nyt joskus harvoin käynyt parilla mutta niin käyn minäkin välillä. Eikä ole siis niin että minä en antaisi hänen käydä baareissa, hän ei vaan ole halunnut ja kun kysyn miksi, vastauksena on että ei kiinnosta enää baareissa istua. Viettää siis aikaa kavereiden kanssa, mutta lähinnä kavereilla kahvilla/kalassa/autoa laittamassa tms. Joskus tulee muutaman tunnin myöhempään kun sanoo, mutta yleensä niihin aikoihin mitä luvannut. Öitä ei ole kertaakaan ollut poissa.
Ja hän on minusta melko mustasukkainen, pelkää ettei riitä minulle yms, tällaista ei ole aiemmissa suhteissa ollut.