Mitä teen tämän ongelmani kanssa? Siskoni mies on kuulemma täysin rakastunut minuun. Ollut jo monta vuotta. Olen pyytänyt häntä toistuvasti jättämään minut rauhaan ja hankin työpaikankin toiselta puolelta Suomea, jotta ongelma katoaisi, mutta ei. Haluaa kuulemma jättää siskoni ja aloittaa elämän minun kanssa. Jää kuulemma siskoni luo, jos en häntä huoli. Olen sanonut hänelle vastaan rumasti ja hieman sievemmin, mutta mikään ei tunnu auttavan. Keinot viestin perille saamiseksi alkavat olla vähissä. En voi sanoa asiasta sisarelleni, koska pelkään, miten hän reagoisi asiaan. Pelkään, että minut nähdään miehenviettelijänä ja ongelma laitetaan minun syyksi. Niin useasti asiat menevät näin...
Tekee kipeää nähdä sisareni sanovan kaikille, että rakastaa miestänsä, kun tiedän mikä miehen mielipide on asiaan. Varmaan tämä paistaa kasvoiltani. En haluaisi sekaantua toisten avioliittoon. En halua kertoa sisarelleni ja särkeä hänen sydäntään. Mitä teen, muutan Kiinaan? Mutta toisaalta! Eikö minulla ole oikeus viettää elämäni siellä, missä minä haluan?
Tekee kipeää nähdä sisareni sanovan kaikille, että rakastaa miestänsä, kun tiedän mikä miehen mielipide on asiaan. Varmaan tämä paistaa kasvoiltani. En haluaisi sekaantua toisten avioliittoon. En halua kertoa sisarelleni ja särkeä hänen sydäntään. Mitä teen, muutan Kiinaan? Mutta toisaalta! Eikö minulla ole oikeus viettää elämäni siellä, missä minä haluan?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Toiselta puolelta Suomea tuskin pystyy kovin kummosesti häiriköimään, sen kun jätät vastaamatta soittoihin ja sähköisiin viesteihin ja jatkat omaa elämääsi.
No samaa minäkin tuumaan... Kun on välimatkaa, niin ei kai aloittaja jatkuvasti sisarensa ja tämän miehen kanssa toistensa luona kyläile?
Aloittajan ei tarvitse mitään erityiskeinoja keksiä, kunhan jättää miehen yhteydenottoyritykset vastaamatta.
En ole vastannut yhteydenottoihin! Yleensä kortit, jotka tulevat postissa, heitän pois. Muutaman kerran mies on ollut asuntoni ovella odottamassa minua kotiin. Sanon aina, että laittaisi "työreissujensa" ajan omaan avioliittoonsa. Kai minun on kerrottava sisarelleni pian, jos tämä ei lopu...
Tämä tulee murtamaan hänet, kun hän luulee elävänsä romanttisessa avioliitossa... Tämä on kamalaa... Ja luultavasti menetän siskonikin...
Mulla oli oman avioeroni jälkeen lähes samanlainen ongelma siskon miehen kanssa. Mies on mitä paatunein pettäjä, jäänyt kiinni vaimollensa sen miljoona kertaa. Liitto vaan jatkuu, kun sisko niin kovasti miestä rakastaa. Sisko vast ikään kertoi mulle, että miehellä on ollut vaikea lapsuus, siksi käy vieraissa. Ja että mies on nyt muuttunut mies, ei enää vieraissa juokse.
En uskaltanut kertoa hänelle, että eroni jälkeen mies halusi seksiä kanssani. Useampaan otteeseen aneli. Laitteli viestejä, että oletko kotona jos tulen kahville yms. Meillä on parisataa kilsaa välimatkaa, mutta mies työnsä takia meillä päin monesti liikkuu.
Ensimmäisen ehdotuksen jälkeen mä olin suorastaan shokissa. Kieltäydyin ehdottomasti. Sen jälkeen pariin viestiin vastasin, etten ole kotona tai meillä on vieraita. Sitten jätin vastaamatta viesteihinkin mitään. Nyt olen saanut olla rauhassa jo jonkun aikaa. Lienee miehellä taas vieras nainen kuvioissa. Kovin äkäiseltä tuntui kun viimeksi heillä vierailin. Samat merkit ilmassa kuin aina ennenkin. Sisko hehkutti onneaan kun mies osti ja teki sitä ja tätä. Eikö se oikeasti tajua, että missä taas mennään?
Ikinä en tule asiaa siskolleni kertomaan vaikka se kummittelee mun mielessä aika ajoin. Luontevasti en pysty siskon miestä kohtelemaan, olen kylmä kuin kivi häntä kohtaan. Tiedän, että saisin siskoni vihan niskaani, varmasti uskoisi, että minä miestä vikittelin. Mulla on kaksi muuta siskoa ja toiselle kerroin asiasta. Hänellä olikin samanlainen kokemus.
Siskosi mies on härski, kaksinaamainen tapapettäjä, joka kotona näyttelee rakastavaa aviomiestä mutta muualla iskee kaikkia mahdollisia naisia aina kun tilaisuus on. En usko että se on rakastunut suhun, se yrittää kaataa sua vakavassa don juan kompleksissaan. Tapapettäjät osaa vakuuttaa naiset täysin uskottavasti suoraan silmiin katsoen, kukkia tuoden "rakkaudestaan". Olet mennyt lankaan sinäkin, jos uskot että "jättäisi siskosi sinun vuoksesi". Koska et oo antanut tähän asti, mies on vain nostanut panoksia kierossa pelissään, eli siirtynyt yhä kovempiin valheisiin näiden vuosien aikana, tavoite on pelkästään sun kaataminen. Vaimon sisko olisi todella suuri kaato ja kunnia, sairaasti ajattelevalle pelimiesten pelimiehelle.
Parasta mitä voisit tehdä olisi käräyttää toi mies jonkun vieraan naisen kanssa "työreissultaan" ja sen jälkeen vasta viedä asia kokonaisuudessaan siskosi tietoon. Toivon, siskosi parhaaksi, että sijoittaisit nyt vähän omaa rahaasi etsivään. Tuskin tarvitsee paljon maksaa, eiköhän toi ukko käryä ekoissaa vakoilukeikoissa. Siskosi varmasti maksaa sulle kulut takaisin sitten joskus, kun asia on loppuunsaatettu.
Teet erittäin viisaasti että tietoisesti otat etäsiyyttä ja vältät kontaktia mieheen. Ihmisellä satuu ja tapahtuu joskus tällaista: voi ihastua ja hullaantua väärään henkilöön. Ei tunne ja kokemus ole itsellenikään vieras kokemus. Kun on sinnikäs ja antaa ajan kulua niin tunnekiintymys laimenee ja heikknee. Jälestä jopa itsekkin ihmettelee, että miten hölmöä kaikki on ollut ja tajuaa, että ei ikinä voisi elää ihastuksen kohteen kanssa.
Kyllä se hellittää. Älä sotek väljä siskon kanssa.
En usko näitä juttuja! Naiset itse ovat flirtanneet tai muuten ilmaisseet kiinnostuksensa sisaren mieheen. Moni menee jopa sänkyyn asti pelkästä kateudesta! Näitä härskiä tyyppejä löytyy paljon...
Ja miehet ovat tyhmiä, yrittävät tietysti, mutta eivät loppuviimein arvosta näitä helppoja.
Alusta asti pitäisi osata pysytellä kaukana sisarten ja ystävien miehistä. Se on kirjoittamaton laki ja joka ei tuota välitä noudattaa on ala-arvoinen naikkonen.
Nykypäivänä nuoret naiset tuntuvan sekoilevan läheisten suhteisiin yhtään välittämättä toiselle aiheuttamastaan tuskasta. He tuntevat jopa ylevyyttä, kun siskon tai läheisen ystävättären mies on heistä kiinnostunut..
Meidän piirissämme naikkonen=helppo ja huorahtava nainen!
Oot muuten varmaan osin oikeassa. Jos edes ajautuu tilanteeseen, että oman sisaren puoliso vuosikaudet lähentelee, jotain vikaa on omassakin päässä. Jos ei ole ihan naikkonen, niin voi olla imartelulle altis, yksinkertainen, heikkoluonteinen, ei osaa sanoa ei, ei osaa olla jämerä. Tai jotain heikkoutta. Vahvalle naiselle ei koskaan tapahtuisi tuota. Eka pienen pienikin yritys ja äijä kuulisi kunniansa, saisi kunnon uhkailut eikä toiste edes yrittäisi. Oikeasti, ekaakaan yritystä ei olisi, sillä henkiset rajat ovat olemassa koko ajan.
Vaikka kokeneiden kandee miettiä oma osuus omassa mielessään, niin itsesyyllistäminen ei auta, jos tilanne on edennyt noin pitkälle kuin aplla. Ainoa oikea tapa on kasvaa vahvemmaksi vihdoin nyt ja etsiä ne rajat viimeistään nyt, ja tietenkin myös tuoda tilanne sisarelle tietoon. Sillä hiljainen itsesyyllistäjä vain jatkaa oman sisarensa loukkaamista, joten sen vuoksi ei kannata olla hiljaa asiassa, edes nyt.
Olen mielestäni ollut todella jyrkkä miehelle. Olen sanonut hänelle suoraan ja usein todella rumasti, että jättäisi minut rauhaan. Ensi kertaa kun hän asian minulle ilmaisi... olin erittäin vaivaantunut. Minulla kun ei ole kokemuksia sisareni miehistä! :D Ja ymmärsin hänet ensiksi väärin, luulin, että hän ihailee minua ihmisenä. Voitte kuvitella, kun hän korjasi minun ajatuksiani, miten minulla kirjaimellisesti jäi suu auki. Silloin yritin nätisti hänelle sanoa, että hän ei tunne minua ja tiedä minusta yhtään mitään. Ja sitten keskustelun lopuksi painotin vielä, että en tunne samoin, ja että tilanne on erittäin absurdi.
Sitten hän jätti minut rauhaan vähäksi aikaa... ja ajattelin, että heillä saattaa olla avioliitossa jotain vaikeuksia tai jotain... että mies olisi tarvinnut ystävää, jolle puhua. Joten en kertonut sisarelleni mitään. Sitten parin kuukauden kuluttua hän ilmestyi taas elämääni ja sanoi, että on rakastunut minuun. Ja taas sanoin, että tunne ei ole molemminpuolinen ja että jos hän kaipaa kuuntelijaa, niin kääntyisi vaimonsa tai AMMATTIAUTTAJAN puoleen.
No, näin se tarina on jatkunut ja jatkunut... On varmaan pakko kertoa sisarelleni...
Ja hän ei ole vuosikausia minua lähennellyt. Sanoi olleensa rakastunut minuun vuosia. Hän on "ahdistellut" minua vain muutaman kuukauden.
Juu, kerro. Tapapettäjien puolisot vaistoavat/pelkäävät jopa tietävät usein puolison uskottomuudesta, mutta eivät kerro mitään epäilyistään, eivät kenellekään ulkopuoliselle, sukulaistemn ja muiden silmissä liitto voi näyttää jopa ihanneliitolta. Oman sisaren kertomus, että tietää millainen miest odella on, voi olla suureksi avuksi siskollesi, hänkin uskaltaa vihdoin tunnustaa totuuden tuosta kaksinaamaisesta miehestä suoraan itse itselleen.
Kyllä pistää vihaksi tuollainen ajattelutapa. Väität siis, että miehet on kaikki järjestään tyhmiä olioita, joilta puuttuu oma tahto ja järki päästä? Siinä mielessä olet oikeassa, että vain tyhmä mies menee ja panee vierasta naista.
Hyvin valitettavaa, jos sun miehesi lukeutuu noihin tyhmiin. Valitettavaa, että teidän piireissänne tuollaista tapahtuu. Huonosti olet ystäväpiirisi ja ennenkaikkea miehen valinnut. Pikku vinkkinä: mitähän jos opettaisit sen miehesi ensin arvostamaan naisia, arvostamaan edes sua. Ongelma voisi poistua kokonaan. Mutta sittenhän teidän piireissänne olisi tylsää, kun ei olisi ketään naikkoseksi nimiteltävää!
Haluaisitko sä oikeasti kuulla, jos miehesi olisi kohdellut siskoasi noin? Kestäisitkö totuuden? Mä en halua siskoani loukata, koska rakastan häntä. Siinä se ristiriita juuri onkin. Hänellä olisi oikeus tietää, mitä mies puuhaa. Toisaalta tiedän, ettei hän sitä kestäisi ja minä olisin hänen mielestään syyllinen asiaan. Teki niin tai näin, aina tekee väärin.
..ja varaudu siihen, että kertomasi jälkeen tuo mies tulee syyttämään sinua valehtelijaksi ja tekemään sinut syypääksi oman siskosi silmissä ja kieltää kaiken. Jos sulla on 'kättä pidempää todistetta', esim nauhoituksia tuon miehen puheista, emaileja, tekstiviestejä, mitä vaan, säilytä ne, siskosi voi haluta nähdä. Tapapettäjät ovat kovia valehtelijoita "sana sanaa vastaan" tilanteissa, manipuoloiden kaikin härkein tavoin, joita rehellinen ei edes keksisi. He ovat niin härskejä valehtelijoita, että heikompi voisi jäädä kakkoseksi. Mutta älä pelkää, totuus on touus ja kun vain toistat tosiasioita, niin et koskaan häviä, sillä totuus tuo rohkeuden ja oikeuden yksin sinun puolellesi. Varaudu että joudut puolustautumaan. Sinun ei ole pakko kohdata tuota miiestä, vaikka hän voi vaatia "kolmen hengen avointa keskustelua". Kerro sisarellesi että et halua, koska joudut puolustautumaan valheita vastaan, ja näytä sskollesi myös tämä keskusteluketju.
En todellakaan ole flirtannut miehen kanssa! Ne kerrat, jotka olen istunut heidän kanssaan samassa kahvipöydässä, voi laskea yhdellä kädellä! Kohtelias olen ollut ja kahvitellessa kysellyt työasioista jne. Kaupungilla törmätessämme, olen kysynyt kuulumisia (perheen kuulumisia!) ja jatkanut sitten matkaa. En tiedä, onko sisareni puhunut ja kertonut sitten minusta? Mies vain yksinkertaisesti sanoi, että sisareni haluaa ja yrittää olla kaikkea sitä, mitä mies etsii. Mutta minä olen kuulemma aidosti sellainen ihminen. Mutta minusta tuntuu, että mies on rakastunut vain johonkin luomaansa mielikuvaan. Että kyllä tämä varmasti helpottaa tästä, kun aikaa kuluu...Ainakin kun olen useasti torjunut hänet. Onneksi sain työkomennuksen ulkomaille! Enää vuosi pitäisi tätä jaksaa...
Sitä en tiedä, pettääkö mies sisartani ja suoraan sanottuna en halua asiaa tietää. Jo tämän salaisuuden kantaminen vie hengen! Kuten sanoin, en halua olla missään tekemisissä asian tiimoilta. Mutta tottakai haluan uskoa, että tämä on miehellä jokin tilapäinen mielenhäiriö tai jotain...
Ja sinä "helppo on helppo"! Taidat olla joku katkera nainen, joka on menettänyt miehensä sisarelleen! Kaikki eivät ole samanlaisia ihmisiä, muista se! Ja vaimokin voi olla "huorahtava" ja siksi mies on muita ihmisiä etsinyt! Todella törkeää yleistää oma tapaus kaikkien tapauksiksi! Ja kuka idiootti makaisi sisaruksensa puolisonsa kanssa pelkän kateuden vuoksi? Vai sitäkö ne omat kumppanit uskottelevat itsellensä, jos oma mies/vaimo on katsellut muita?!?!
Mielestäni en ole rohkaissut miestä millään lailla. Tuskin tunnen häntä!
Älä välitä vastauksista. Nuo ilkeästi vastaavat ovat varmasti vaimoja, joiden mies on pettänyt heitä. Heillä on valitettavasti se luulo, että vieraat naiset ja jopa omat siskot tyrkyttävät itseään heidän aviopuolisoilleen. Ehkä se on pään pensaaseen pistämistä kun ei uskalleta kohdata tosiasioita? Juuri tuon takia en aio koskaan asiasta siskolleni mainita, vaikka hänellä olisikin oikeus tietää mitä miehensä puuhaa. Se on sitten sen ajan murhe, jos asia tulee jostain kautta hänen tietoonsa. Puhtaalla omalla tunnolla voin sanoa, että näin teki ja pakit sai.
En tiedä, onko nuorempien keskuudessa yleistä, että yritetään viedä mies toiselta. Voihan se ollakin niin, koska nuorena ei vielä ole oppinut elämästä tarpeeksi. Meillä 40 väellä en ole asiaa havainnut. Mä itse en tunne siskoni mieheen minkäänlaista vetoa, koskaan en ole tuntenut. Enkä mielestäni ole hänelle minkäänlaisia positiivisia signaaleita antanut.
Mua loukkaa tuollainen ajattelutapa niinkuin -helppo on helppo kirjoittaa. Suotakoon tuo mielipide kuitenkin hänelle, jos se hänen omaa oloaan helpottaa. Jos mulle joku uskoutuu joutuneensa samanlaiseen tilanteeseen, niin en varmasti ajattele, että kertoja itse on ensin lirkutellut miehelle.
Taitaa olla tämäkin aihe sellainen, josta pitäisi vaieta ja antaa vaimojen pitää omat luulonsa. Asialliseen keskusteluun ei pystyne kuin ne, jotka ovat asiasta oikeasti ahdistuneet.
Mielenkiintoinen oli todella tuo helppo on helppon kommentti. Taaskin saatiin kaikki käännettyä muiden naisten syyksi, jos mies "vikittelee" jota kuta.
Itse huomasin aikoinani kun olin eronnut, mua ei kutsuttu mihinkään tilaisuuksiin mukaan jossa aikaisemmin olin ollut. Kysyin sitä kerran eräältä tuttava perheen vaimolta ja hän sanoi suoraan että olen uhka heille muille vaimoille. Olen eronnut ja voin vikitellä heidän miehiään. Itsellä ei todellakaan ollut mitään tälläistä mielessä, eikä käytökseni omasta mielestäni ollut sen mukaista. Olen kuitenkin sosiaalinen, eläväinen ja nauravainen nainen, joten tämä varmaan tulkittiin sitten flirttailuksi. Mene ja tiedä.
Toisaalta mietin, että kyllä miksi vaimot pelkäävät ? Onko kysymys huonosta itsetunnosta vai mistä? Olisi kiva tietää.
Ihan saman olen kokenut oman eroni jälkeen. Eniten mua on harmittanut se, että ne ystävät, jotka mua eron tullessa tukivat, jättivät mut ulkopuolelle kaikesta, kun ero virallisesti astui voimaan. Vaikka tiesivät, ettei mulla ollut mitään mielenkiintoa ketään miestä kohtaan, olisin vaan halunnut olla mukana sosiaalisessa elämässä.
Olisi tosiaankin kiva tietää, mitä vaimot pelkäävät? Mä en ollut ennen eroa mikään vieraiden miesten vikittelijä enkä ole edellenkään. Aina olen kunnioittanut toisten avioliittoja. Olen ihan sama ihminen kuin ennenkin. Yhtä kokemusta lisää vaan viisaampi. Ulkonäkö eikä luonne ole muuttunut, yhtä avoin ja iloinen olen kuin ennenkin. Onko nyt niin, että tietävät omat miehensa jokaisen hameenhelman perässä juoksijoiksi ja se pelottaa?
Kertokaa vaimot ihan oikeasti mikä meissä eronneissa naisissa teitä pelottaa? Vai onko se sitä, ettei meitä arvosteta, kun ei osattu parisuhdetta hautaan asti hoitaa vaan ero tuli?
Vaimot tietävät, että heti kun joku tuttavapiirin nainen eroaa, niin miehet naistavat tämän kuin kiimaiset kollit. Eronneen naisen tuttavapiirin varatut miehet kiinnostuvat välittömästi tästä. Miehellä on kummallinen käsitys, että tuttava- ja sukulaispiirin naiset ovat vapaata riistaa ja miehen kynnys ottaa yhteyttä eronneeseen tuttavanaiseen on suorastaan hämmästyttävän matala vailla täysin itsekritiikkiä. Sillä miltä se eronnut nainen näyttää, ei ole juurikaan väliä. Toki kauniimpi eronnut, vapaa nainen on oikeasti aivan kusessa varattujen miesten kanssa.
"Helppo on helppo" on realistinen vastaus ja sitä on todellakin tapahtunut, vaikka ei itselle niin monelle muulle.
Aika lapsellista vakuuttamista on näiden muutamien kommentit. Avatkaa silmänne, näitä tapahtuu.
Ei täällä kaikkien kommentoijien tarvitse olla petettyjä. Ymmärtäkää edes se!
Kyllä mä tiedän, että tuollaista tapahtuu mutta ärsyttää kuitenkin, koska -helppo on helpon mielestä niin tapahtuu aina. Hän ei näe asiassa myös sitä toista selitystä. Hän haluaa uskoa, että kaikki siskot ja ystävättäret on kiinnostuneita toisten miehistä. Valitettavaa, ettei tästäkään pysty keskustelemaan ilman helpoksi haukkumista.
Missä kohtaa esim. mun mielipiteeni on lapsellista vakuuttamista? Siinäkö, kun kerroin luulevani ilkeästi vastaavien olevan petettyjä vaimoja? Mä kerroin omasta kokemuksestani ja kertomisella yritin saada helppo on helppo tapaisten ihmisten ajattelemaan vaihtoehtoisesti. Ei kaikki ole mustaa eikä valkoista.
Ja höpö höpö!
Missä siellä luki AINA? Minä en ainakaan sitä löytänyt.
Miksi aloitus on uskottomuuspalstalla, kun kirjoittajan mukaan sitä ei ole tapahtunut?
Mulla tilanne on toisinpäin, vaimoni sisko jahtaa minua. Vie omaa miestään kuin pässiä narussa, valehtelee ja flirttailee koko ajan, sitten esittää omalle miehelleen kuinka rakastaa häntä. Säälittävä ja sairaalloinen tyyppi. Miten joku mies voi katsella tuollaista läpi sormien, vain täysi tohelo mies ja sellainen joka ei kenellekään kelpaa, parempi tossun alla ku oman vaimon vällyn alla.
Minulla oli myös samanlainen ongelma siskoni miehen kanssa,kun olin teini-iässä ja sitä helvettiä viikonloppuisin,kun minun oli kaikinkeinoin yritettävä päästä pois miehen seurasta lähtemällä ystävien luokse tai kotona olla hermona mitä mies seuraavaksi keksii,koska mies alkoi lähentelemään. Mies ei koskaan jäänyt kiinni,kun ainoastaan äidilleni,mutta äitini ei asiaa tajunnut mitä tapahtui,mutta jälkeenpäin nykyään tietää kaiken. Mies ei enää kotipaikkakunnalani käy,kun hyin harvoin tai ainakin silloin,kun minä en ole sielä. Onnekseni asun kaukana kyseisestä miehestä,mutta siskoni ei miestä,jättänyt koska ei minua uskonut,mutta muut onnekseni uskovat ja se on tärkeintä.
Minulla on myös samanlainen ongelma. En tiedä, mitä teen. Olen itsekin miettinyt muuttamista :/
Kertoa vai ei? Varsinkin jos on kyseessä lähiomainen?
Jokainen tilanne on yksilö ja henkilöt ovat erilaisia. On vaikea tietää loukkaako kertomisella enemmän kuin sillä että antaa asioiden mennä eteenpäin.
Jos tilanteet koskettavat itseään, on oikeus puuttua tilanteeseen. Jos tilanne ei ole reilu tai hyvä siskolle tai veljelle, on hyvä miettiä pitäisikö asia ratkaista ottamalla asia käsittelyyn. Oman tilanteen voi ratkaista usein monella tavalla, mutta ongelman aiheuttaja ei välttämättä ymmärrä tilannetta, vaikka se käsiteltäisi monella tavalla.
Miten välttyä suuremmalta surulta ja murheelta?
Olisi hyvä jos voisi löytää ulkopuolisen asiantuntijan joka voisi antaa neuvon ratkaisuksi. Mutta rohkeasti pitää tarttua asiaan ja keskustella ongelmasta heidän kanssa keitä asia koskettaa. Pitkittyessä asiat vain tahtoo huonontua.