Tapasin pian eron jälkeen baarissa miehen. Me molemmat olimme juuri eronneet pitkästä parisuhteesta. Sovimme yhdessä, että aloitamme seksisuhteen. Kumpaakaan ei silloin sitoutuminen kiinnostanut. Näimme säännöllisesti neljä kuukautta. Minua kuvio alkoi ahdistaa ja juttu meni jäihin hyvissä väleissä.
Parin kuukauden tauon jälkeen mies otti yhteyttä ja aloimme nähdä uudestaan. Minun ainoa toiveeni oli, että emme tarvitsisi enää muita kumppaneita. Mies ei kuitenkaan suostunut tähän, vaikka kertoo että ei pidä yhden illan jutuista ja näkee säännöllisesti vain minua. Mies on nyt tauon jälkeen käyttäytynyt kuitenkin eri tavalla minua kohtaan ja hän tuntuu arvostavan minua enemmän. Kertoo, että välittää minusta, vaikka ei halua sitoutua. Meillä on yhteisiä kavereita, jotka tietävät, että vietämme aikaa yhdessä. Myös meidän molempien omat kaverit tietävät, että tapailemme, vaikka emme ole ikinä toistemme omia kavereita nähneet.
Olen tilanteesta kovin hämmentynyt. Moni sanoo, että tilanteemme on kuin seurustelua, mutta kumpikaan osapuoli ei myönnä sitä. Minusta näin ei ole, koska molemmat saavat tehdä myös muiden kanssa mitä huvittaa. Minä en tarvitsisi muita kumppaneita. Miehellä on harvoin joku toinen petikumppani. Mies vain sanoo, että parisuhde ei ole häntä varten ja ei ymmärrä seurustelusuhteiden ideaa. Molemmat tarvitsemme paljon omaa tilaa ja olemme kyllä luonteeltamme samanlaisia. Uskoako miestä, että parisuhde ei ole häntä varten vai käyttääkö hän vai minua hyväksi? Jos toisesta välittää ja halua nähdä säännöllisesti, niin miksi tilanne on silti tämä?
Parin kuukauden tauon jälkeen mies otti yhteyttä ja aloimme nähdä uudestaan. Minun ainoa toiveeni oli, että emme tarvitsisi enää muita kumppaneita. Mies ei kuitenkaan suostunut tähän, vaikka kertoo että ei pidä yhden illan jutuista ja näkee säännöllisesti vain minua. Mies on nyt tauon jälkeen käyttäytynyt kuitenkin eri tavalla minua kohtaan ja hän tuntuu arvostavan minua enemmän. Kertoo, että välittää minusta, vaikka ei halua sitoutua. Meillä on yhteisiä kavereita, jotka tietävät, että vietämme aikaa yhdessä. Myös meidän molempien omat kaverit tietävät, että tapailemme, vaikka emme ole ikinä toistemme omia kavereita nähneet.
Olen tilanteesta kovin hämmentynyt. Moni sanoo, että tilanteemme on kuin seurustelua, mutta kumpikaan osapuoli ei myönnä sitä. Minusta näin ei ole, koska molemmat saavat tehdä myös muiden kanssa mitä huvittaa. Minä en tarvitsisi muita kumppaneita. Miehellä on harvoin joku toinen petikumppani. Mies vain sanoo, että parisuhde ei ole häntä varten ja ei ymmärrä seurustelusuhteiden ideaa. Molemmat tarvitsemme paljon omaa tilaa ja olemme kyllä luonteeltamme samanlaisia. Uskoako miestä, että parisuhde ei ole häntä varten vai käyttääkö hän vai minua hyväksi? Jos toisesta välittää ja halua nähdä säännöllisesti, niin miksi tilanne on silti tämä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä väliä sillä on millä nimellä suhdetta kutsutaan, jos sen säännöt ovat kuitenkin selvät molemmille osapuolille?
Mitä väliä sillä on mitä muut siitä ajattelevat? Kyllä ne sitten ajan myötä oppivat...
Useimmiten sitoutumiskammo katoaa kun se oikea astuu kehiin. Toisin sanoen jäät rannalle ruikuttamaan siinä vaiheessa, kun kuvioon tulee joku potentiaalinen nainen ja mies haluaa yksiavioisen parisuhteen tämän kanssa.
"Uskoako miestä, että parisuhde ei ole häntä varten vai käyttääkö hän vai minua hyväksi?"
Miten hän muka käyttää sinua hyväksi, jos ette seurustele? Miksi ihmeessä edes tapailet miestä, jos se ei riitä mistä olette sopineet? Luuletko että sinulla on joku ihme oikeus pitää miestä jotenkin varattuna itsellesi, vaikka ette seurustele?
Päätä itse mitä haluat. Jos haluat oikean kumppanin eikä se mies halua samaa, niin sitten kannattaa etsiä joku toinen mies, eikä roikkua siinä miehessä ja valittaa.
näin
Minäkään en ymmärrä miten mies käyttäisi sinua hyväkseen, ettekö kuitenkin harrasta seksiä ihan molempien halusta?
Tyttöystävä asuu mun luona. Näin saan vuokraa siltä koska omistus asunto jonka isäni osti mulle.