Mutta ei tunnu hyvintienaaville naisille kelpaavan tälläinen perinteinen kotona viihtyvä mies. Ulkonäöstä asia ei ole kiinni. Heti vain kysytään missä käyt töissä sen jälkeen työhistoriaa ja viimeiseksi suunnitelmia työtä koskien. Työ työ työ.
Naiset ovat eturintamassa vaatimassa itselleen hyvä palkkaisia työpaikkoja, mutta elättäjiksi he eivät suostu. Paitsi ehkä alkoholisteille, kriminaaleille tai muille pahiksille.
Ei minua kiinnosta mennä mihinkään paskahommiin käytetyn huoranpillun takia. Tietysti hyväpalkkaisena voisin hakea ulkomailta pullantuoksuisen neitsyen, mutta sekin kuulostaa epätodennäköiseltä, koska hyväpalkkaisia hommia on harvassa tämmöiselle työelämän ulkopuolella viihtyneelle enkä pidä aasialaisista naisista.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58815-miesten-maailman-ongelma-tuottaa-tuskaa
Naiset ovat eturintamassa vaatimassa itselleen hyvä palkkaisia työpaikkoja, mutta elättäjiksi he eivät suostu. Paitsi ehkä alkoholisteille, kriminaaleille tai muille pahiksille.
Ei minua kiinnosta mennä mihinkään paskahommiin käytetyn huoranpillun takia. Tietysti hyväpalkkaisena voisin hakea ulkomailta pullantuoksuisen neitsyen, mutta sekin kuulostaa epätodennäköiseltä, koska hyväpalkkaisia hommia on harvassa tämmöiselle työelämän ulkopuolella viihtyneelle enkä pidä aasialaisista naisista.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58815-miesten-maailman-ongelma-tuottaa-tuskaa
Vastaukset 24
Vanhimmat
"perinteinen" :)
Paistaakohan ulkomaiden neitsyet pullaa? Jos paistaa, niin on niitä muitakin ulkomaita kuin Aasia.
Ovatko neitsyitä?
työtön
Se on mielisairas ja pahasti.
Niinpä niin! Tätä eivät ne tasa-arvo ihmiset ota ollenkaan huomioon. Pitää tehdä naisille vähintään yhtä helpoksi työn saanti, mutta ei ollenkaan oteta huomioon sitä että miehelle työ on monta kertaa tärkeämpi asia kuin naiselle.
Tervetuloa joukkoon tummaan.
Mitä sinä tekisit niinä vuosina, kun rouva olisi niin raskaana ja meijerinä, ettei voisi käydä töissä?
Ja kuka nainen edes haluaisi miestä, jonka sanavarastoon ja ajattelumaailmaan kuuluu tuo roska viimeisen kappaleesi ensimmäisellä rivillä?
Niinpä, suominaiset eivät itse halua pullantuoksuisiksi kotiäideiksi kun se olisi niin alentavaa mutta samalla haluavat estää miehenkin mahdollisuudet pullantuoksuiseksi koti-isäksi, tahtovat sysätä lasten kasvatusvastuun pelkästään päivähoidoille ja kouluille, sitten aikanaan ihmeissään määkivät missä meni vikaan kun pikku-petteri kasvoi kieroon.
Mikäs mies se sellanen on joka ei suostu perhettä elättämään?
Pitäs munat leikata tollasilta.
Mies etsii naista elättäjäksi, ihan avoimesti. No, kai se on sitä tasa-arvoa, saahan sitä etsiä.
Jos lähdetään olettamuksesta että tämä kuvio muutoin onnistuisi, niin pakko todeta ettei se ulkonäkö yksin riitä, ei ulkonäöllä lapsia kasvateta. Pullanpaistotaito ei ole kynnyskysymys, mutta käytöstavat ja jonkinlainen arvomaailma kyllä on.
Minä pystyn kyllä kunnioittamaan (suurestikin) miestä joka kasvattaa lastamme ja hoitaa kotiamme, mutten miestä joka puhuu/kirjoittaa aloittajan viimeisen kappaleen tavoin.
Jos ei nyt kuitenkaan kiinnitetä huomiota yksittäisiin ilmauksiin, tuosta sinunkin ekasta kappaleesta voisi jiotain sanoa, niin oikeasti, miksi muuten tässä asiassa ei olla alkuunkaan tasa-arvoisia. Minäkin ja varmaan moni muukin mies voisi hyvinkin ryhtyä koti-isäksi jos joku menestyvä uranainen vastaisi kuluista mutta löytyykö suomesta yhtään taloudellisesti hyvin menestyvää naista joka hakisi sellaista kuviota? ei varmaankaan mutta sensijaan varmaan suuri osa menestyvistä miehistä olisi hyvinkin tyytyväinen jos löytäisi juurikin naisen joka suostuu jäämään kotiin lasten kanssa.
Naiselle tuon kuvion tietentahtoinen hakeminen on siitä vähän vaikeaa, kun naisen pitää se synnyttäminen äitiyslomineen kuitenkin hoitaa. Eli täysin uralleen omistautuneelle tulee joka tapauksessa tauko hektisestä työelämästään.
Aika paljon ne miehetkin nykyään isyyslomia pitää, ei siis kelpaa perusteluksi äitiysloma uran tyssäämiseen varsinkaan kun ei se työ sieltä äitiysloman aikana mihinkään karkaa.
No kun se nimenomaan voi karatakin.
Ei se päällikkönaiselta karkaa, jos on virka niin istuu siinä kuin tatti ja tilalle palkataan viransijaisia ja jos se on yksityinen istuu siinäkin kun jos työnantaja väärinkohtelee päällikkönainen haastaa käräjille ja voittaa jutun.
En ihan ymmärtänyt tuota ensimmäistä lausettasi – sanoinko jotain pahasti? Reagoin paitsi tuohon aloittajan viimeiseen kappaleeseen, niin myös tuohon elättämiseen; elättinä oleminen kun mielestäni on vastikkeetonta elantoa – ja lasten- ja kodinhoitoa nyt ei mielestäni vastikkeettomana voi pitää.
Mutta sitten tuohon lopputekstiisi: tunnen / tiedän lukuisia naisia, jotka ovat jääneet kotiin lasten kanssa. Suurin osa heistä tosin ovat olleet kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta (jolloin nainen palaa töihin taloudellisista syistä johtuen), mutta myös pari joiden talous kestää töistä kokonaan pois jättäytymisen (ainakin toistaiseksi). Toisaalta tunnen myös pari miestä, jotka ovat jääneet kotiin lasten kanssa (sen jälkeen kun äidin äitiysloma / imettäminen päättynyt).
Mutta kaikissa tietämissäni tapauksissa on parisuhde ollut olemassa ensin, ja sitten lasten tultua on pariskunta miettinyt mikä on ko. perheen kannalta paras ratkaisu ko. tilanteessa. Harvemmin kai siis ”sellaista kuviota” hakemalla haetaan (jo ennen kuin edes parisuhdetta on olemassa) vaan pariskunta tekee päätöksen sen mukaan mikä tuntuu järkevimmältä eri tekijät huomioiden.
Mutta saahan tuota totta kai hakea, ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa ominaisuutta kumppanissa. Itse näen kuitenkin että se on sarjassa ”yhdessä keskusteltavia / päätettäviä asioita”, eli epätasa-arvoa nimenomaan olisi jo suhdetta aloitettaessa ilmoittaa / vaatia että toinen osapuoli jää kotiin. Toivominen on tietysti eri asia.
No nyt sitten vaan kertomaan tuota kaikille maan uranaisille. Epäilen, etteivät ihan suoraan usko.
No aloittajahan nyt ainakin tietää jäävänsä kotiin lapsen synnyttyä, joten ymmärrettävää, että toivoo äidin lähtevän edes päiviksi jonnekin muualle, ettei ala sama naama tympimään.
Tästä siis oli kysymys "Mies etsii naista elättäjäksi, ihan avoimesti. No, kai se on sitä tasa-arvoa, saahan sitä etsiä." eli tämän voisi kokea helposti ikäänkuin "tuhahdukseksi" ettei onnistu kuitenkaan, tuomitaan oikopäätä epäonnistumaan mutta nämähän on niin tulkinnavaraisia juttuja että helposti lukija väärinymmärtää tarkoituksen.
Näinhän se tosielämässä menee juuri kuten kerroit, itse tiedän vastaavia mutta ero onkin tuossa lähtökohtaisuudessa, itse kun olen tavannut naisia jotka on jo heti nuorena orientoituneet niin että heistä tulee kotiäitejä ja sehän on ihan hienoa, miehillä ei koskaan ole sitä mahdollisuutta ollut vaikka nykyisenä tasa-arvon aikana senkinhän pitäisi olla ihan mahdollista ja suotavaa.
En lähde siihen, vaikka olisit oikeassa niin uskookos naiset helposti missään muussakaan asiassa jos on muuta päättäneet :D
Ah, okei – tulkitsit osittain oikein, mutta osittain ihan väärin. Tuhahdus se oli siinä mielessä, ettei minulla koskaan kävisi pienessä mielessäkään etsiä elättäjää itselleni. Mutta tuomitseminen epäonnistumiseen: ei, ei minulla ole todellakaan halua (saatikka valtaa) tuomita ketään.
Tuosta lähtökohtaisuudesta miesten koti-isyydelle: tässähän on menty harppauksin eteenpäin vuosien varrella, kyllä mielestäni avaimet tähän on jossain määrin miesten käsissä. Toki synnyttäminen ja imettäminen ovat edelleen mahdollisia vain naiselle (ja tämä tietenkin tuon mahdollisuuden toteutumista jonkun verran rajoittaa), mutta eikö suuri osa isyysvapaista jää tänä päivänä käyttämättä - miksi? Toisaalta, koska miehet edelleen keskimäärin naisia paremmin ansaitsevat niin usein on taloudellisesti järkevämpää naisen jäädä kotiin. Eli väittäisin, että näihin kahteen asiaan se usein kilpistyy: imettäminen ja raha.
Mutta siis noista "avaimista" yksi esimerkki: oma isoveljeni, hänen vaimonsa ollessa raskaana noin 15 vuotta sitten, ilmoitti jäävänsä kotiin (toki ensin vaimonsa kanssa asiasta keskusteltuaan). Isoisämme asiaa kovasti ihmetellessä, veljeni totesi haluavansa jäädä kotiin ja että ratkaisu oli paras heidän perheelleen. Hyvin oleellista oli se, että veljeni itse asiaa ehdotti (ja vaimo oli myötämielinen).
Noista ”tattiviroista” joista mainitset ylempänä: missä on tuollaisia työpaikkoja /virkoja tänä päivänä? Valtiolla? Sitä kuuluisaa pitkää mutta kapeaa leipää vai (josta pitäisi koko perhe elättää)? Pitää olla kai jonkun ministeriön korkea virkamies ennen kuin siellä pääsee edes likimain yksityissektorin keskijohtotason palkkoihin - jos koskaan.
Vastaan lyhyesti kun jo nukkumaan menossa mutta toki siinä raha yksilötasolla vaikuttaa, sille kai ei voi mitään mutta minusta hieno veto veljeltäsi kun tuohn aikaan kai ei ollut kovinkaan yleistä mutta tuo oleellisuus on kai säilynyt näihinkin päiviin että vaimin täytyy olla myötämielinen kun taas siinä tapauksessa jos vaimo päättää jäädä kotiin miehen on pakko olla myötämielinen, ei siis vastaavanlaista valinnanvapautta ole miehellä.
On kai niitä hyväpalkkaisiakin pakko olla olemassa kun eikös niissä keskimääräisissä palkkavertailuissa valtio ole aina paras palkanmaksaja, sitten yksityinen sektori ja sen jälkeen kunnat, ei jaksa ny guuglaa mutta näin käsittääkseni on. Toki siellä valtiolla on sitä kapeaakin leipää mutta on niitkin jotka ihan mukavasti saa hilloa siihen päälle.
Ja se on ihan oikein. Jos ei hommat nappaa ja haluaa lusmuta aina välillä vuoden tai pari jonkun tekosyyn varjolla, niin silloin on parempi että palkataan tilalle motivoitunut ja ahkera työntekijä. Ei liikeyritys ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö.
Voisin alkaa pilluntuoksuiseksi panosonniksi jos löytäisin kourallisen nuoria ja kiimaisia naisia.