Ajattelin koittaa löytäisikö tätä kautta uusia ystäviä, jotka haluavat sellaista tosi ystävyyttä, ihmistä jonka kanssa voi puhua kaikesta.. Menetin (tavallaan) toisen parhaista ystävistäni, kun hän aloitti seurustelun uuden miehen kanssa ja muutti sitten myöhemmin hänen kanssaan asumaan. Hänellä ei ole enää aikaa tai halua tavata tai jutella. Toinen hyvistä ystävistäni 11 vuoden takaa on vieläkin rinnallani ja kaikki on hyvin, mutta mielestäni ihminen tarvitsee muutaman tosi ystävän vierelleen.
Kavereita ja tuttuja on, mutta sellainen ystävä, jonka kanssa olisi paljon yhteistä puuttuu. Sellainen jolle voi soittaa ihan muuten vaan ja jutella vaikka jostain sarjan tapahtumista jota molemmat katsoo. Jonka kanssa voi myös puhua vakavista asioista ja kertoa luottamuksellisesti mitä kaikkea elämässä tapahtuu.. Jos samastut kirjoitukseen voit laittaa mailia [email protected] tai muuten vaan vastata keskusteluun !
Kavereita ja tuttuja on, mutta sellainen ystävä, jonka kanssa olisi paljon yhteistä puuttuu. Sellainen jolle voi soittaa ihan muuten vaan ja jutella vaikka jostain sarjan tapahtumista jota molemmat katsoo. Jonka kanssa voi myös puhua vakavista asioista ja kertoa luottamuksellisesti mitä kaikkea elämässä tapahtuu.. Jos samastut kirjoitukseen voit laittaa mailia [email protected] tai muuten vaan vastata keskusteluun !
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sain tälläisen yksityisviestin >"Eihän sitä kehä3 ulkopuolella ole eläämää?? et sieltäkin vois vaikka saada ystäviä...." Viestiin ei voi vastata, joten vastaan täällä. On elämää ja on ystäviä.Haluaisin vain ystäviä, jotka asuisivat lähellä. Kauempana asuvien ystävien kanssa ei tule nähtyä niin usein.
Minkä ikäinen olet? Itse olen 25-vuotias ja etsin myös uusia ystäviä pk-seudulta. Ikätoivomuksena mulla olis 22-28v mutta ei sillä iällä loppujen lopuks niin kauheen väliä oo :)
Syksyllä tulee 24 täyteen, mutta vielä 23 :)
Tosi ystävyyttä ei taida olla olemassakaan. Vaikka alkaa seurustelee ja menee naimisiin niin ei ystäviä tarvii jättää sen takia. Tosi ystävät pitää yhteyttä ja tapailevat ja kyselevät kuulumisia.
Ainakin omat "tosi ystävät" oli sieltä lapsuudesta ja koulusta. Kun ne aikanaan päättyi , ja alkoi aikuisuus, yhteydenpito vuosi vuodelta väheni ja sitten lopulta loppui. Tottakai sitä nykyäänkin on tuttuja, tai kavereita , mutta samanlaista ystävyyttä kun nuorena ei vaan enää ole. Tai se on vaan erilaista.
Ja kyllähän sen kuuluukin olla.
Erään hyvän ystävän tapasin vuosia sitten erään kaupan pihassa. Vaihdettiin muutama sana, oltiin molemmat hieman surullisia. Kumpikaan enää keksinyt sanoja. Hieman oltiin vaivautuneitakin. Oltiin kuitenkin lapsuusajan kavereita, eikä kummankaan lapsuus ole ollut helppo - kiusaamista, vanhempien törttöilyjä, lamasuomea. Kuolemakin oli ehtinyt vierailla molempien elämässä.
Näin yön pimeinä tunteina sitä ymmärtää hyvinkin yksinäisyyttä.
Mä nyt olen vasta 18 mutta on sanottu ikäistä vanhemmaksi, mullakin noi ystävät vähän hukassa tai naispuoliset ystävät enemmänkin.
mulle saa myös kirjotella :) [email protected]