Viha tarkoittaa sitä, että sille jota vihaa tulisi antaa anteeksi. Vain silloin voi päästä puhtaalla sydämellä eteenpäin elämässään. Kertyvä viha taasen kasaantuu katkeruudeksi, joka myrkyttää vain oman mielen. Antakaa anteeksi, hyväksyä ei tarvitse.
vihaamisesta
usko huvikses
11297
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miksi antaa anteeksi toiselle, joka jatkuvasti rikkoo lupaukset ja pettää luottamuksen? Kuinka monta kertaa voi antaa anteeksi samat ja toistuvat mokat? Entä jos anteeksi anto kertoo toiselle osapuolelle, että olet hyväksynyt asian? Tällä varjolla jatkuvasti tekee typeryyksiä.
Minä vihaan. Vihaan niin suunnattomasti. Enkä tiedä annanko enää anteeksi, saati luotanko enää koskaan.
Kerran voi antaa anteeksi, jopa joskus kahdesti. Useammin anteeksiantaminen on jo tyhmyyttä, sillä se joka ei rankaise pahaa yllyttää siihen.
Kyllä se toisen kerran anteeksi antaminen on jo tyhmyyttä. Tosin siinä vaiheessa, kun se kolmas kerta tulee, niin eipä enää yllätä. Ja pettäjähän on tavallaan saanut luvan pettää, kun toinen vaan anteeksi antaa ilman seuraamuksia...
"Miksi antaa anteeksi toiselle, joka jatkuvasti rikkoo lupaukset ja pettää luottamuksen?"
Miksi jäädä liittoon, jossa toinen jatkuvasti rikkoo lupaukset ja pettää luottamuksen? Sehän on sinusta itsesi kiinni, oma valinta, jäätkö vai et. Erossakin kannattaa antaa anteeksi niin itselle kuin toiselle.
Kun olin nuori tyttönen, ajattelin, että kaiken voi antaa anteeksi. Ja annoinkin paljon anteeksi. Uskoin ja luotin. Vaikka en välttämättä olisi halunnut. Ajattelin, että tosirakkaus kestää kaiken.
Nyt näin vanhempana, olen huomannut, että olin aikamoinen hölmö. Koska tosirakkaus ei toista samoja virheitä, vaan oppii niistä. Samojen virheiden toistaminen on välinpitämättömyyttä toista kohtaan. Ei välitä toisen tunteista. Ja tosirakkaus ei myöskään satuta.
Kun vuosia on kertynyt lisää, olen onnellinen, että lähdin sellaisista suhteista pois ajoissa. Että en tuhlannut "nuoruuttani" sellaisiin suhteisiin ja yhteen sellaiseen avioliittoonkin. Jos olisin jäänyt, en osaisi luultavasti enää rakastaa toista ihmistä aidosti. Mutta minä opin! Opin, että kaikkea ei voi antaa anteeksi, varsinkin kun itse on 100% mukana jutussa, ja toinen vain hokee olevansa.
Täydellinen anteeksianto onnistuu vasta, kun pystynyt unohtamaan asian/ihmisen ja löytänyt jotain parempaa tilalle!
samaa mieltä edellä kirjoittaneiden kanssa. Jatkuva virheiden toistaminen kertoo välinpitämättömyydestä, ei aidosta rakkaudesta.
En tyttönen minäkään, mutta takana ei ole monia avioliittoja ja suhteita. Annoin anteeksi ja en kadu vaikka se aikaa ja työtä vaati. Opin paljon, sitä en kiellä niin omasta puolisosta kuin kolmannesta pyörästä, sekä ihmisten raadollisuudesta, omanedun tavoittelusta, todellisesta ystävyydestä, reiluudesta, tuskasta ja satuttamisesta ja lopulta kaikesta jää jäljelle se, että hyväksyn virheellisen puolisoni kaikkine mokineen. Lopulta ollen se yksilö, joka antoi paljon, mutta sai vielä enemmän - nyt on taito selviytyä haasteellisimmista tehtävistä, mitä elämä tarjoaa. Olisin jo ensimmäisestä ongelmasta voinut pistää kantapäät vastakkain, mutta valitsin vaikeamman tien ja jokainen eletty päivä on osoittanut, että sydämessäni tein oikein ja kun kuuntelen puolisoni kehräystä vieressäni tunne vain vahvistuu. Mainittakoon, että puhdas nuoruuteni oli jo tuhlattu puolisolleni, joka kipuillen ikäkriisissään halusi kokea vielä kerran nuoruuden huuman. Jännityksellä jäämme odottamaan, miten suhteemme selviää omasta ikäkriisitäni, sitten kun sen aika joskus monien vuosien päästä tulee, jos saan kulkea vielä niin pitkän matkan täällä.
"Lopulta ollen se yksilö, joka antoi paljon, mutta sai vielä enemmän - "
Siinäpä se. Liittoa kannattaa aina jatkaa, jos tuntee saavansa toiselta tarvitsemansa. Hyvin monesti ihmiset vain eivät saa mitään liitolta, silti jäävät sinnittelemään siihen, vihaamaan toista ja voimaan siksi pahoin. Hyvin monesti tyydytään syyttelemään puolisoa pahasta olosta, jonka hän on aiheuttanut esim. olemalla uskoton. Ei muisteta, että liitossa ollaan omasta vapaasta tahdosta. Ero on aina paikallaan, jos liitto muuttuu sotatantereeksi, jossa vain vihataan puolin ja toisin.
Kyllä, pelimiehen tulisi antaa anteeksi kakkoselle. Kakkonen ei ole syyllinen sekasotkuun!!
Vaimo jos antaa anteeksi, sama peli jatkuu selän takana. Jos kakkonen antaa anteeksi, mies tekee kaikkea pahuutta. Ikävä kyllä. MIEHEN on muututtava inhimilliseksi naisia kohtaan.
Mitä nyt kukakin anteeksiannolla ymmärtää. Turha sana anteeksi, tuskin tekee asiaa tekemättömäksi,sen muistaa.
Asian vain voi laittaa ns. taka-alalle, hyväksyy en, että muuttaa ei voi asiaa enää jälkikäteen, tehtyä ei saa sanalla anteeksi tekemättömäksi.
On vain tehtävä päätös, miten itse etenee asian suhteen.
minä tulen vihaamaan sitä retkipatjaa ja äpärää lopun ikäni.