Olen löytänyt puolisokseni uskovaisen miehen. Mies käy usein kirkossa ja antaa kolehtiin rahaa 5-20€. Juttelee mielellään ihmisten kanssa ja hoitaa työnsä hyvin. On avuliaskin, eikä riitele.
Miksi minä en ole onnellinen hänen kanssaan?
Hän käyttää aikansa itsensä kannalta tarpeelliseksi katsomiensa asioiden parissa, minä hoidan yksin kotityöt. Kolehtiin hän antaa rahaa, mutta kotona on tarkka rahoistaan.Avioehdolla hän on suojannut omaisuutensa. Juttelee mielellään ihmisten kanssa, mutta kotona juttu ei luista yhtä liukkaasti ja avuliaisuuskin unohtuu kotona. Minun pitää olla aina iloinen, jos suutun hän pakenee paikalta, näin ollen olemme riidaton pariskunta. Itsemielestään hänessä ei ole mitään vikaa.
Minä siis eroan kunnollisesta miehestä? Kyllä moni mieheni tunteva tulee ero ratkaisuani ihmettelemään! Ihmettelettekö te tällä palstalla kävijät?
Miksi minä en ole onnellinen hänen kanssaan?
Hän käyttää aikansa itsensä kannalta tarpeelliseksi katsomiensa asioiden parissa, minä hoidan yksin kotityöt. Kolehtiin hän antaa rahaa, mutta kotona on tarkka rahoistaan.Avioehdolla hän on suojannut omaisuutensa. Juttelee mielellään ihmisten kanssa, mutta kotona juttu ei luista yhtä liukkaasti ja avuliaisuuskin unohtuu kotona. Minun pitää olla aina iloinen, jos suutun hän pakenee paikalta, näin ollen olemme riidaton pariskunta. Itsemielestään hänessä ei ole mitään vikaa.
Minä siis eroan kunnollisesta miehestä? Kyllä moni mieheni tunteva tulee ero ratkaisuani ihmettelemään! Ihmettelettekö te tällä palstalla kävijät?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kukaan ulkopuolinen ei tiedä mitä kodin seinien sisällä tapahtuu. Näinollen antaa kunkin ihmetellä, vain sinä itse sydämessäsi tiedät totuudet. En ihan sanatarkasti muista mitä UT:ssä lukee, mutta tähän tapaan: "mies rakastakoon vaimoaan niinkuin Jeesus rakasti seurakuntaansa, ja vaimo olkoon tälle kuuliainen." Eli miehesi kyllä edellyttää sinulta kuuliaisuutta, mutta muuten touhuaa omiaan sinusta ihmisenä välittämättä. Ollut ehkä pitkään vanhanapoikana eikä osaa toimia parisuhdetta rakentavasti? Lähde ilman valtavia syyllisyydentuntoja, jos et kerran enää pysty rakastamaan.