työttömyyttäsi? Lliikutko vain iltaisin, että naapurin mummo ei näe sitä, että luuhaat kotona kaiket päivät? Minä häpesin tyttömyyttäni ennen, mutta en enää.
Häpeätkö...
Työtön nro 459 000
11257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En .Pitää vain hakea töitä aktiivisen säännöllisesti ja enemmikseen selaista työtä missä tietää olevansa hyvä .Jos työtarjouksia ei tule niin se on työnantajien syy. Työttömän tehtävä on siis hakea aktiivisesti töitä ja jos näin tekee niin ei työttömyydessä ole mitään hävettävää.
Nykyään en häpeä työttömyyttäni. Kun 90-luvulla sain potkut yhdestä paikkaa, silloin häpesin työttömyyttäni ja koin olevani epäonnistunut, kelpaamaton vaikka ne potkut olivatkin laittomat. Kyllä se veti mielen matalaksi, kun muut siellä paikassa saivat pitää työnsä ja mä olin ainoa joka sieltä potkittiin pois=(. Silloin kuitenkin jaksoin hakea töihin ja koulutuksiin, nykyään koen ettei se hyödytä, koska työttömiä työnhakijoita on niin paljon yhtä avointa paikkaa kohti ja eikä ole suhteita, joilla vois töihin päästä. Suhteillahan ne työpaikat nykyään saadaan, eihän monet firmat enää edes ilmoittele avoimista paikoista julkisesti.
enpä häpeä,olenpa työtön ihan omasta valinnasta, kun tuli ikää 57 v.2009, niin työnantajani kanssa sopien putkeen. Ei ole häpeän tunteita, tämä on eläkkeelle siirtymisen harjoittelua, vielä pari vuotta ja sitten koittaa se oikea eläke.
hävettäisi hirveästi jos olisin työtön demariduunari !!!
En osaa hävetä kun ei ole tietoa mistään muusta. Pätkätöitä on ollut aina silloin tällöin mutta miellän kyllä olleeni työtön jo 16 vuotiaasta ja siitä on jo aika kauan.
Häpeän vähän työttömyyttäni tai vaikea sanoa. No, mutta tohon kommentoisin että kun kirjotiit, että "liikutko vain iltaisin..." jne. Nykyisin moni tekke kaksi-tai kolmivuorotyötä, joten se kyttäävä naapurin mummo ei välttämättä voi vetää sellaista johtopäätöstä päivällä liikkuvasta lähimmäisestään että tämä olisi työttömänä "norkoilemassa". Minun tuttavapiirissä on paljon kolmivuorotyötä tekeviä, joita ehkä sitten joku voi kuvitella työttömäksi jos näkevät keskellä päivää asioimassa jossain. En tiedä kuinka paljon naapurit kyttäävät tekemisisäni. Olettaisin että eivät koska en minäkääb kyttää heidän menemisiään. Hitto! Enhän minä edes tiedä ovatko naapurini töissä vai työttöminä... kun en ole juttusilla muuten heidän kanssan kun "moi" sanotaan kun nähdään, ei muuta.
Meitä (työttömiä) alkaa olla täällä jo aika paljon, joten ei siinä enää mitään niin poikkeuksellista ole.
Mitäpäs tätä häpeilemään, on aikaa harrastaa liikuntaa ja remontoida taloa. Saa nukkua aamulla jos nukuttaa, tai tarttua touhuihin jos siltä tuntuu. Pihanurmikkokin pysyy siistinä ja kaupassa ehtii käymään kiireettä, samoin muilla asioilla.
Ollaan nyt sitten vaan iloisesti työttömiä.
Avustan naapurin mummoa päivittäin ja hän on tyytyväinen kun olen työtön. Kunnalls tai hänellä ei olr varaa maksaa palkstuista avustajista. Minulla on oma auto ja hoitelen kunnanhommia palkatta. Olen hyvä ihminen, toivottavasti työkkäri tai KELA ei rankaise minua tästä.
Hyviä ihmisiå rangaistaan aina, tulet huomaamaan.
Työttömyys on jo niin yleistä että kohta alkaa hävettää kertoa että käy töissä.