mieleni tekee tepposet ja ihastus muuttuu tunteideni epailyksi

Minulla on ihan sama juttu! Minäkään en koskaan ikävöi ketään, vaan olen tosi onnellinen yksinänikin! Miehillä on kova homma olla kanssani, kun aina tykkään livetä kaikesta tapaamisesta.

Syynä siis on, että miehet ovat ihan oikeasti reppanaluusereita! Tulisipa ihka oikea MIES vastaan, joka vetäisi järjettömän vastustamattomasti puoleensa!!! Kaikki vaan ovat tähän mennessä olleet niin luontaantyöntäviä..

Koska mainitsit muut, eli että olet ainoa joka hänet haluaa, niin samalla tulit tunnustaneeksi, että et luota omiin mielipiteisiisi ja tunteisiisi. Jos tietäisit että joku muukin hänet haluaa, voisit olla varma että hän on ok, eli... mitä se tarkoittaa?

Toinen mikä tulee mieleen on että pelkäät pettymyksiä ja vääriä valintoja. Ehkä sinua on arvosteltu suhteistasi, ehkä olet pettynyt tai sitten jotain muuta semmoista heijastat omiin suhteisiisi, mutta kun ajattelet että hän on luuseri, eikä kukaan muukaan häntä halua, saat jätettyä hänet eikä sinun tarvitse ottaa oikeasti selvää onko hän luuseri, eli pettyä tai tulla petetyksi eikä kukaan pääse arvostelemaan sinua että mitä sä nyt tommosenkin huolit.

Pettymyksiä pelkää se, joka pelkää ettei selviä ja heikon itsetunnon omaava pitää itseään huonona jos toinenkin on. On olemassa hyvä itsetuntoisia ihmisiä, jotka tapailevat ja toteavat että ei hemmetti, ei tuo olekaan hyvä, mutta eivät siltä ala pitää itseään huonona. Sinulla se menee niin että jos tuo ei olekaan hyvä, olen valinnut huonosti, toisinsanoen olen itsekin silloin huono.
Pelkäät että jos sinua petetään tai petyt, se olet sinä joka on tyhmä. Ei suinkaan että se joka valehtelee on se tyhmä tai se joka on huono, on huono. Tai että elämässä nyt vaan tulee pettymyksiä ja se siitä.

Miehen siis pitäisi olla hyvä, että sinä olisit hyvä. Hän ei saisi tuottaa pettymystä, koska petyt silloin itseesi. Jos ihastut huonoon, se ei olekaan väärä kohde, vaan kertoo sinulle että sinä olet huono.
Jos pelkäät itse olevasi ruma, luulet että kumppanin kauneus määrittelee sinun kauneutesi. Jos pelkäät olevasi huono, on kumppanisi heijastus siitä. Ja koska itse et kykene olemaan hyvä ja kaunis, odotat kumppanisi olevan sitä itsesi ja muidenkin mielestä, että sinäkin olisit.

Ihmiset jotka olettavat kumppanin olevan oma heijastuksensa, tai pikemminkin että he itse ovat heijastus kumppanista, tekevät noin.

Olet epävarma ja ennakkoluuloinen, itsetuntosi notkuu ja pelkäät jätetyksi tulemista joten jätät aina ekana. Se nostaa häntää kun voi olla edes jossakin eka.

Lapsellista touhua mutta kyllä elämä karaisee, usko huvikses.

Mulla on ihan sama ongelma, ja omalla kohdallani arvelen sen johtuvan huonosta itsetunnosta.