En tiedä mistä aloittaisin. Olen naimisissa oleva nainen ja meillä on lapsi. Menimme naimisiin lyhyen seurustelun jälkeen. Aluksi kaikki oli ihanaa mutta vähän ennen lapsen syntymää mies räjähti ensimmäisen kerran; rikkoi asuntoa ym. mutta minuun ei käynyt käsiksi. Tämän jälkeen lähti ryyppäämään. Kotiin tultuaan uhosi vielä että "vieläkö soitat sitä suutasi?" En mielestäni soittanut suutani ollenkaan, yritin keskustella raha-asioista ym.
Tätä on nyt tapahtunut 3 kertaa sen jälkeen, toissa kerralla hajosi telkkari, musiikkivehkeet, kahvinkeitin, digiboxi.. Kerroin että tämä oli nyt sitten viimeinen kerta, seuraavasta kerrasta lähtee avioero vireille. Mies on työtön, minä teen raskasta työtä. Minä teen kaikki kotityöt, ruuan ym. ja hoidan lapsen silloin kun en ole töissä. Mies pelaa päivät pitkät konsolipelejä, myös silloin kun on lapsen kanssa.
Eilen sitten se tapahtui taas, nyt ei sentään tavaraa mennyt rikki mutta taas minä kuulemma "soitin suutani". Kun oli erimielisyyttä lapsenkasvatuksesta. Mies lähti ryyppäämään, kotiin tultuaan tuttu "vieläkö soitat suutasi"..
Ei helv olenko täysin idiootti kun katselen vielä tällaista touhua? Rakastan miestäni mutta oma elämäni on äärimmäisen raskasta kun koko ajan saa varoa sanomisiaan ja raataa niska limassa, toisen maatessa sohvalla pelaillen päivät illat ja yöt. Ja kommunikoi lapsensa kanssa melkeimpä vaan huutamalla.
Onko ketään/onko joku ollut vastaavassa tilanteessa?
Tätä on nyt tapahtunut 3 kertaa sen jälkeen, toissa kerralla hajosi telkkari, musiikkivehkeet, kahvinkeitin, digiboxi.. Kerroin että tämä oli nyt sitten viimeinen kerta, seuraavasta kerrasta lähtee avioero vireille. Mies on työtön, minä teen raskasta työtä. Minä teen kaikki kotityöt, ruuan ym. ja hoidan lapsen silloin kun en ole töissä. Mies pelaa päivät pitkät konsolipelejä, myös silloin kun on lapsen kanssa.
Eilen sitten se tapahtui taas, nyt ei sentään tavaraa mennyt rikki mutta taas minä kuulemma "soitin suutani". Kun oli erimielisyyttä lapsenkasvatuksesta. Mies lähti ryyppäämään, kotiin tultuaan tuttu "vieläkö soitat suutasi"..
Ei helv olenko täysin idiootti kun katselen vielä tällaista touhua? Rakastan miestäni mutta oma elämäni on äärimmäisen raskasta kun koko ajan saa varoa sanomisiaan ja raataa niska limassa, toisen maatessa sohvalla pelaillen päivät illat ja yöt. Ja kommunikoi lapsensa kanssa melkeimpä vaan huutamalla.
Onko ketään/onko joku ollut vastaavassa tilanteessa?
Vastaukset 28
Vanhimmat
"Rakastan miestäni"
Say no more. Väliäkö sillä, että hän
- rikkoo paikkoja
- häipyy ryyppäämään
- ei kanna vastuuta kotitöistä
- ei huolehdi lapsesta
- uhoaa
- huutaa
- uhkailee
- aiheuttaa kärsimystä sinulle
- aiheuttaa kärsimystä lapselle
- pilaa lapsen varhaisvuosien perusturvallisuudentunteen
Mutta kun sinä _rakastat_ niin sehän on se pääasia. Varmaan mies muuttuu, ihan vaan itsestään lopettaa tuhoisan käyttäytyisen ja muuttuu perheenisäksi, joka huolehtii perheestään ja suojelee sitä, eikö niin?
Itsellesi tee ihan mitä haluat, mutta lapsella on oikeus turvalliseen perheeseen, jossa ei hajoteta paikkoja, huudeta eikä laiminlyödä hoivaa.
En halua lyödä "lyötyä" mutta olet kyllä helveten sinisilmäinen, Menit naimisiin lyhyen tuntemisen jälkeen. Et siis edes tuntenut miestä vielä ja menit naimisiin ja teit lapsen. Teet kaiken ja mies vaan pelaa. teet kotityöt ja kaiken. Tosta ei hyvä seuraa ja miehes kuullostaa idiootilta joka ei välitä susta.
Minä tekisin kotitöitä, pesisin vaatteeni, tekisin ruokaa, olisin mukava, en huuda enkä räyhää, en juopotele kovin usein, baarissa olen käynyt 3 vuotta viimeks. Mun kanssa voi puhua järkevästi olen vakaa ja rauhallinen, en siis suutu. Olisin sulle varmana unelma mies sun nykyiseen verrattuna. Ota ero ja tutustu minuun.
Tuo on väkivaltaa. Millaisessa suhteessa täytyy pelätä? Millaisessa suhteessa täytyy olla varpaillaan omassa kodissaan ja miettiä, mitä uskaltaa sanoa ja koska? Mielestäni puolison pitäisi olla läheisin ihminen elämässä.
Jos rakastaa, toisen eteen tekee mielelläänkin palveluksia eikä laske vastapalveluksia. Mutta rakkauskaan ei oikeuta sallimaan itseään (ja lastaan!) kohdeltavan miten tahansa.
Voit auttaa miestä näkemään ongelmansa, mutta et voi fiksata niitä.
olet idiootti, eikä tuossa ole rakkaudesta kyse vaan sä olet läheisyysriippuvainen
Todella aikuismaista nimitellä kärsivää ihmistä. Kertoo aika paljon kommentoivan osapuolen mustavalkoisesta maailmankuvasta.
"Ei helv olenko täysin idiootti kun katselen vielä tällaista touhua?"
ei pidä kysyä jos ei halua vastausta ;)
Oletko päivystämässä täällä kun joka kerta kun painan miinusta nää muuttuu plussaksi :) Ulkona on kuule hyvä ilma nyt:)
ei oikeen pysty olemaan ulkona kun pittää parannella tatuointia tässä vielä 1½ viikkoa (ei saa hikoilla eikä olla auringossa)
:/
Tuo tekstis kertoo miehestäs et se on täysi vatipää. Yrittää alistaa sinua ja aina kun sanot jotain niin miehen lähtee ryyppäämään. Eli et voi olla missään asiassa oikeassa etkä voi sanoa edes omaa mielipidettä niin että sitä arvostettaisiin.
Miehes arvostelee sua eikä arvosta naisena sua yhtään. En ymmärrä et miksi olet tuon miehen kanssa? Ja sillä on joku alkoholi ongelma tai muu ongelma kun aina pitää lähtee juopottelee kun sä avaat suusi. Kertoo miehesi tasosta aika paljon. En uskoe ttä olet onnellinen ikinä eikä tossa ole rakkautta edes teidän jutussa. Eroa nyt niin voit aloittaa uuden elämän.
"Kerroin että tämä oli nyt sitten viimeinen kerta, seuraavasta kerrasta lähtee avioero vireille." "Eilen sitten se tapahtui taas." "Ei helv olenko täysin idiootti kun katselen vielä tällaista touhua?"
Taidat tietää jo itse, mitä pitää tehdä.
Jos olisin sinä, lähtisin ja takasin en palaisi. Huutamisen vielä kestän mutta jos riehuu ja hajottaa paikkoja niin se on liikaa. Löydät paremman! Mun mies oli saman lainen ja katselin tuota samaa monta vuotta! Ajan tuhlausta! Sitten kun viimein tukisti mua niin lähdin lopullisesti.
Kiltti mies. haluaisin tutustua suhun :)
Ei se tiedä mitään. Olis eronnut jo jos tietäis. Sormi suussa ei naiset oikein osaa hahmottaa tilannetta. Pitäis olla konsultti joka päättää ja neuvoo täsä asiassa.
Kiltti mies.= i.like.you ainakin joku simasuusitä puheli. Löytynee suomi 24 treffeistä i.like you nimellä
kiltti mies = tavis mies = ruma mies = läski mies = i.like.you kaikkihan sen tietää. Ei sillä ole koskaan muuta asiaa kuin että kukaan ei halua tavata häntä ja hän olisi parempi mies kenelle tahansa naiselle.
AP: ei häpeäminen miestä paranna tai tilannetta miksikään muuta. Miehen käytös ei ole sun syysi, joten sun ei tarvitse sitä hävetä. Joo, otat tästäkin kokemuksesta varmaan opiksesi, mutta joillekin vain sataa paskaa niskaa enemmän kuin toisille.
Mulle huutaminenkin olisi jo tarpeeksi. OK, raivoa voi purkaa huutamalla, mutta senkin voi tehdä huutamalla vaikka metsään tai jollain muulla tapaa. Pelottelua en sietäisi yhtään. Suhteessa kannattaa alusta asti vetää omat rajansa: mä edellytän, että mieheni kunnioittaa mua suuttuneenakin sen verran, ettei nimittele tai käske tukkimaan turpaani. Vastaavasti ymmärrän, jos puoliso tarttee aikaa sulatella enkä siten nalkuta ja jankuta vieressä. Mutta jossain vaiheessa, kun molemmat ovat rauhoittuneet, asia käydään läpi.
Kiitos kaikille vastauksista. Kyllähän minä sen alitajunnassa tiedän, mitä pitää tehdä. Mutta mistä voimat siihen? olen kerran aikaisemminkin joutunut lähtemään vaikeasta suhteesta(mielisairas mies) ja se vaati aivan äärimmäisiä ponnisteluja ja läheisten tukea. Saisinhan minä nytkin tukea, mutta hävettää suunnattomasti kertoa että "taas kävi näin".
Taidan olla jonkinlainen hullu/idioottimagneetti :/
tai sitten kannattaisi käyttää myös sitä JÄRKEÄ siinä kumppanin valinnassa ;)
Ei tässä nyt häpeäminen mitään auta. Tunnustat vain läheisillesi suoraan että taas tässä kävi näin ja tarvisin taas apuja. Turha hajottaa itseään jonkin häpeäntunteen vuoksi. Ja seuraavalla kerralla noudatat lifemockerin neuvoa sikäli että tutustut siihen uuteen kumppaniisi kunnolla ja riittävän kauan ennenkuin teet mitään yhteenmuutto-muuveja.
On täällä muutkin hei eronneet useammin kuin kerran, tiedän jotakin tuosta häpeäjutusta mutta en antanut sen vaikuttaa itseenikään :)
ei se järjen käyttö takaa aina sitä että saisi hyvän kumppanin..
vähentää riskiä huomattavasti kun huomioi ne mahdolliset "hälytyskellotkin" ;)
Olet velä nuori.
Ensin opitaan se että kumppanin valinnassa on hyvä käyttää järkeä. Sen jälkeen opitaan se että jos liikaa käyttää järkeään ja etsii täydellistä ihmistä voi yhtäkkiä huomata olevansa yksin ja ikääkin on kertynyt.
Aina kaikissa tapauksissa ei ole vastausta suorilta kädeltä joka kysymykseen, kn oppii nöyryyden on oppinut oppimaan elämästä.
ei ole milläänlailla järkevää etsiä täydellistä ihmistä ;)
Erouhkaus täytyy pitää! Jos et pysty sitä pitämään, nin älä uhkaa.
Uhkaa jotain muuta esim poismuutto tai äidinluo meno..
tajuatko yhtään että pahennat tuota tilannetta sanot kerta vielä, niin ero tulee vireille,
nyt sitten mies teki vaikka uhkasit PAHIMMAN uhkauksen eli eron, ja mies teki sen silti vielä kerran;: Ja nyt et uskallakaan toteuttaa vaikka mies uhmasi.
Toimit juuri siten kuin ei pitäisi toimia.
Ihan sama minulle nämä naiset ja miehet jotka ottaa vapaaehtoisesti turpaan ja kuuntelee uhkailuja eikä suostu eroamaan. Mutta jos on laspikin mukana niin silloin aikuisen pitäisi taata tälle turvallinen ja rauhallinen ympäristö. Jos tietäisin teidät oikeasti niin lastensuojeluilmoitus lähtisi menemaan.
Oletko varma, että sanot asiallisesti etkä nalkuta? Mies voi olla itsekin ahdistunut tilanteestaan/ tilanteestanne, joten räjähtää herkästi.
Ihan asiallisesti puhun. Joskus tosin raha-asioista keskustellessa minulta pääsee itku, kun taloutemme on aika huonossa jamassa, kädestä suuhun eletään ja joskus se käsikin on tyhjä.
Sen verran uutta että mies on nyt hakeutumassa psykiatriseen hoitoon, ensimmäistä aikaa odotetaan. Toivottavasti ei ole pitkät jonot.
Lapsettomat eivät välttämättä ymmärrä, että ainakaan minulla ei eroaminen ole niin helppoa, kun on lapsi, jolla on oikeus molempiin vanhempiinsa.
Mutta positiivista siis on se että mies on myöntänyt ongelmansa ja ehkäpä siihen löytyy hoitokeino
"Lapsettomat eivät välttämättä ymmärrä, että ainakaan minulla ei eroaminen ole niin helppoa, kun on lapsi, jolla on oikeus molempiin vanhempiinsa."
no huh huh miten se ero vaikuttaa, että lapsella ei molempia vanhempia olisi?
ja jopa lapseton ymmärtää, että lapsella on oikeus tasapainoiseen kotiympäristöön missä ei tarvitse pelätä riehuvaa isää tai jatkuvaa riitelyä ja huutoa.
Pienikin lapsi aistii kodin kireän ilmapiiriin ja mitä isommaksi tulee sitä ahdistavaa se on. Tämän voin omasta lapsuuden kokemuksesta sanoa.