Ajatuksiani LBGT:stä

Meinasin laittaa tämän homofoorumille, mutta se sanoikin "vain homoille"...

Ennen kuin menen asiaan, myönnän olevani hetero. Tietysti olen tuntenut vetoa myös samaan sukupuoleen, mutta tajusin kuitenkin, että en varsinaisesti pysty varsinaiseen aktiin muun kuin vastakkaisen sukuluolen kanssa. En silti näe ongelmaa saman sukupuolen kehumisessa hyvännäköiseksi.

Ensinnäkin, mitä on toleranssi? Tämä on mielestäni vääristynyt joillakin ihmisillä. Joidenkin asenne sanoo että se on kaiken rakastamista - ei pidä paikkaansa. Kaikkea ei pysty eikä tarvitsekaan rakastaa. Sen sijaan toleranssi on sitä, että hyväksytään erilaisuus eikä puututa siihen. Sitä mitä sietää, ei tarvitse rakastaa.

Pointti tässä on että on täysin OK että ei ymmärrä homoseksuaalisuutta tai on sen kanssa eri mieltä. Kunhan itse LBGT-ihmisiä ei turhaan syrjitä sen vuoksi. Sellaisia ihmisiä on, että he eivät ymmärrä miten se on oikein tai luonnollista, vaikka kuinka tahansa väittelisi, tai päin vastoin. Eli toisin sanoen "agree to disagree".

Olen vain kyllästynyt siihen miten jotkin ihmiset sanovat homojen olevan heteroita parempia ihmisinä, ja että heterot ovat "seksuaalisesti rajoittuneita". Vähän samaan tapaan kuin mustilla on yhdysvalloissa vastarasismia valkoisia kohtaan, vaikka kuuluvat syrjimättömään sukupolveen.

Itse tosin uskon että homoseksuaalisuus on valinta. Miksikö? Kirjoita vaikka Googleen "I used to be gay" sulkeissa ja saat aivan valtavan määrän tuloksia - harvinaista se ei siis ole. Tai sitten otetaan julkimoista vaikka David Bowie. Ensin mies julisti olevansa homo, sitten biseksuaali ja nyt hetero.

Mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten kohtelen homoja kun tapaan heidät. Voin silti pitää heistä heidän muiden ominaisuuksiensa tai luonteenpirteidensä perusteella, ja olla rennosti heidän seurassaan. Ei ole minun tehtäväni käännyttää heitä.