olen saman miehen kanssa ollut jo 20v yhdessä ja naimisissa 13v. kertaakaan ei ole tullut mieleen katsella eikä ajatella muita... mutta nyt on ollut mielessä yksi jota en kertakaikkisesti saa mielestäni pois ja uniin tunkee joka toinen yö. en halua tälläisiä ajatella mutta ilmeisesti kaipaan ihanaa ihastumisen/rakastumisen tunnetta jälleen. Mietin mitä elämäni olisi jos vaan jättäisin vanhan elämäni ja hyppäisin uuteen tuntemattomaan maailmaan. mullakun ei ole ollut juuri muita. eihän neljän lapsen perheenäidiltä odotetakaan muuta kun olla kotona kiltisti ja palvella perhettään. :S kaikki tämä arki alkaa olla niin kypsää , ei ihmekään että ajatukset lentää. sitä henkilöä jota ajattelen on melkein edes mahdotonta saada koskaan tosielämässä.
en kyllä koe tätä ajattelua pettämiseksi mutta silti se vaivaa!
toivottavasti tää menee pian ohi!
en kyllä koe tätä ajattelua pettämiseksi mutta silti se vaivaa!
toivottavasti tää menee pian ohi!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pettämisellä et saa elämääsi paremmalle tolalle, mutta selvästi vaikutat niin onnettomalta, että jotain kannattaa tehdä. Ei suinkaan sinun ainoa tarkoituksesi tässä elämässä ole palvella perhettäsi; itse päätät, mitä elämälläsi teet. Jos parisuhteesi ei tyydytä sinua, nosta kissa pöydälle miehesi kanssa ja keskustele. Onko mitään mitä voisitte tehdä suhteenne piristämiseksi? Elämää ei myöskään kannata pelkän perheen tai parisuhteen varaan rakentaa, vaan ihan itsensä varaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita perheen tai puolison laiminlyöntiä. Tutkiskele itseäsi, mieti mistä haaveilet ja mitä haluat elämässä tehdä. Sitten alat toteuttaa niitä, vaikka ihan pikku hiljaa.
Jos tämän itsetutkiskelun jälkeen haluat vielä pettää miestäsi, ota ero ensin ja lähde sitten kohti uutta elämää. Tsemppiä!
kiitos sanoista joskus sitä kaipaa vain ulkopuolisen mielipidettä kun itse alka olee vähän hukassa omien ajatuksiensa ja tunteiden kanssa. nyt tuntuukin sille että vaikka meressä on kaloja yksikään niistä ei ole mun kun oma "lahna" jo on kotona jos näin voi asian ilmoittaa.. en kuitenkaan halua menettää meidän monia vuosia ja hyviä muistoja moisen hetkellisen hairaihduksen takia. onneksi se "ihastus" nyt jättää kaupungin ja luulen että se oli siinä