Mieltäni painaa taakka jota en pysty kertomaan kenellekkään..olen ollut melkein 20 vuotta parisuhteessa..olen naimisissa ja äiti..yhden kerran olen hairahtanut..olin kaverini kanssa siis miespuolisen,pienellä ryyppyreissulla yhtenä iltana..sorruimme suutelemaan ja pahempaakin tehtiin mutta ei menty loppuun asti..olen aina ollut uskollinen miehelleni, en edes pientä hairahdusta ole tehnyt..nyt kuitenkin kävi niin..kadun sitä ja se painaa mieltäni koko ajan taukoamatta...jos mieheni saisi tietää siitä hän heittäisi minut pellolle..hän on tehnyt virheitä paljonkin ja aina olen anteeksi antanut mutta tiedän että näinpäin se ei onnistu..ei ole ketään jolle puhuisin ja omatuntoni kalvaa minua sisältäpäin koko ajan ja ainiaan..miten voisin selvitä tästä ilman eroa??please pyydän apu ja todellakin tarvitsen sitä..en halua menettää miestäni ja lapsiani..
miten selviäisin..
tosi epätoivoinen
12261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitään "ennen tapahtunutta" ei ole enää olemassakaan. Nyt eletään nyt ja tässä, katse tulevaisuuteen suunnattuna. Toisin sanoen et ole ollut ryyppyreissulla kenenkään kanssa, etkä ole pettänyt miestäsi, eikä ole mitään syytä tuntea syyllisyyttä. piste.
Voit siis huokaista helpotuksesta ja hymyillä jälleen, tässä ja nyt. Eikös elämä olekin ihanaa ja helppoa!
Hieman tuntui lapsellista aloitus (mikäli aito). Tietäisipä aloittaja, mitä kaikkea miehet tekevät jatkuvasti. Syyllisyydet loppuisivat siihen paikkaan. Ainoa katumus olisi, ettei mennyt silloin kerran loppuun asti.
No hyvähän se on, että maailmassa on vielä viattomuutta ja viisasta pelkoa miestä kohtaan.
Jepulis.. Erosin ihan muiden kuin pettämissyiden takia, vaikka epäilyksiä toki olikin vuosien saatossa. Nooh, pari vuotta eron jälkeen tapasin pitkästä aikaa yhteisen perhetuttumme, jolle kerroin ottaneeni eron. Tuttu oli oikeastaan exän pitkäaikuinen kaveri, joka siinä sitten möläytti, että "odotinkin teidän eroa, kun miehesi oli aina niin kova menemään muiden naisten kanssa". Eipä naisen vaistot taaskaan pettäneet :D
Mitäpä sitä tietentahtoen pettämään, mutta antakaa itsellenne siskot armoa, jos näin on joskus päässyt käymään.
Miehet? Puhutko nyt miehistä yleisesti vai niistä ketä olet itse tapaillut? Itse en ole vieraisiin naisiin koskenut millään tavalla eikä kukaan ystävistänikään (ystäviin luen noin 10 miestä). Voin sanoa että se nainen joka mua erehtyy pettämään lentää naama edellä ovesta ulos. Siinä ei sitten auta selitykset että "eikö kaikki miehet muka itsekin petä?"
Ja takaisin en huoli vaikka kuinka itkisi.
Tuossa ei ole mitään muuta väärää, kuin sun syyllisyys. Humalassa hairahtunut ja oppinut virheestään, anna olla. Pilaat parisuhteesi, et sillä "pettämisellä" vaan siitä että päätät itse tehdä asiasta ongelman.
Minua on joskus petetty, se oli kamalaa juu, mutta jokainen on ihminen ja minkä sille voi että virheitä sattuu. Sensijaan,jos vaan teet jatkuvasti lisää virheitä sen takia, että kannat syyllisyyttä edellisistä virheistä, olet kohta virheiden kehä ja kukaan sua jaksa enää katsella. Loppuu ne miehet ja lähtee sekä pettämiskaverit että se oma kaveri.
Kanna itseäsi ylpeydellä äläkä juutu johonkin paskajuttuihin.
Tuokin on miesten manipulaation ansiota, itse pettävät minkä kerkeävät ja naisiin istutetaan se "huora"-ajattelu että jso kerrankin teet väärin niin se on jopa enemmän väärin kuin miesten harjoittama pettäminen.
Pidä omana tietonasi, äläkä anna syyllisyyden pilata joka hetkeä ja parisuhdettasi.
Odota mitä tuleman pitää, tosiaan sinä päivänä kun saat selville että suakin on petetty, nin huomaat että oli suuri virhe jäädä muistelemaan yhtä virhettä.
Pidät nyt miestäsi viattomana uhrina joka ei ansaitse sun pahaa kohtaloa..
No korkeitnaan ainut mitä voit miettiä, on se viinankäyttö.
Jos et petä koskaan mutta humalassa petät, niin viina sulle sen olonkin tekee ja syyllisyyden. Kun pääset viinasta eroon, pääset muistakin ongelmista ja voit elää itsesi kanssa taas.
Viinan syyksi ei voi koskaan laittaa pettämistä laittaa. Jokin siellä parisuhteessa sysää pettämään. Mutta jos pitää miettiä tunteako syyllisyyden tuntemista... miehet pettävät ja satuttavat naisia paljon. Se, että tunnet huonoa omaatuntoa on jo tarpeeksi ja se että opit virheistä. Ja ei se, että haluat olla miehellesi uskollinen ja rakastava, vaan se, että et halua olla itsellesi sellainen ihminen. Se on se juttu.
Jos parisuhde ajaa pettämään, niin ehkä olisi syytä tarkastella, mikä sen aiheuttaa ja korjata ongelma, jos tahtoa riittää...
Aloittajalla on selvästi ongelma ja minusta se on pakkoajatukset monta vuotta sitten humalassa tapahtuneesta pikku hairahduksesta. Tähän auttaisi rippi katoliseen malliin. Sellainen kun ei ole mahdollista, käypä joko papin tai seurakunnan perhetyötekijän kanssa juttelemassa, "ripittäytymässä". Juuri tuo pakkoajatus, että tapahtuma pyörii omassa päässä koko ajan mutta muka ei voi kertoa kellekään, ajaa kaistapäiseksi. Ehkä häpeät samalla omaa seksauaalisuuttasi, viinan tuomaa estottomuutta pidät kamalana vikanasi. No ei ole vaan ihan inhimillistä. Etsi itsellesi luottamuksen arvoinen kuulija, ja lakkaa itse kivittämästä omaa naiseuttasi. Tee kuten Jeesus sanoi, antaen täyden synninpäästön aviorikkojanaiselle, "mene äläkä enää syntiä tee".
Muuten olen sitä mieltä että jos parikymmenvuotinen aviomies totuuden kertomisesta hylkäisi sinut, hän on siinä tapauksessa tyranni punaniska eikä rakastamisen arvoinen. Mahdatko kovasti yliarvostaa äijääsi oman itsetuntosi kustannuksella? Opettele rakastamaan itseäsi.
Kyllä viinan syyksi voi laittaa ihan rauhassa aktiivisen touhuilun toisen miehen kanssa. Tottakai lähtökohtainen mieliala saattaa olla pettämispainotteinen, varsinkin jos taustalla on miehen taholta pettäminen ensin.
Mutta voiko aloittaja käsi sydämellä sanoa, että olisi pettänyt myös siinä tapauksessa mikäli ei olisi juonut viinaa?
Tilanteesta joka tapahtuu humalassa, siitä voi ottaa vastuun vain yhdellä tavalla: Toteamalla ettei viina ole minulle hyväksi.
Tehtyä ei saa kuitenkaan tekemättömäksi, voi vain varmistaa sen ettei tee sitä uudelleen vaan ratkoo parisuhten ongelmat muulla tavoin.
Viina ei laita ihmistä pettämään, mutta alentaa kynnystä toteuttaa se. Ottakaa vastuu teoistanne ihmiset!
jos muitten sylistä löydät itsesi niin et oikeasti välitä kumppanistasi.
känni ei ole mikään tekosyy
Miten päin tuo pitäisi ajatella.. onko juurikin huono tekosyy mutta ei syy? Aloin nyt vähän halkomaan taas hiuksia ja puhumaan seipäistä mutta tuli vaan mieleeni.
Jos painaa, niin käy ripittäytymässä terapeutille tai vaikka papille. Ihan perus ev. lut. seurakunnassakin voi varata ajan kahdenkeskiseen jutteluun papin tai diakonin kanssa. Eikä tarvitse olla kovin uskonnollinen edes, toki jos olet vahvasti ateistinen niin psykologi on parempi vaihtoehto. Ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus ja voit purkaa asian turvallisesti.
Omasta mielestäni yksi hairahdus 20 vuoden aikana ei saisi kaataa parisuhdetta.