Itkepä rauhassa, toni, ei tartte muita usuttaa samaan.
0Äänestä
telkkari kesätauolle
Taitaakin olla jo sadas kerta, kun tuo elokuva telkussa näytetään! Varmaan ne kohta näyttää kaunaritkin alusta pikauusintana 10 jaksoa, per päivä. Luulis niitä uudempiakin leffoja, sarjoja ja dokkareita jonkun tekevän, joten miksihän niitä ei esitetä?
0Äänestä
no no
No no no no no no NO! :)
0Äänestä
toni.
tulipa siinä lopussa minulle kyynel silmänurkkaan...
omasta keskustelusta lainaus
"Joo..10.11.2008 15:410 SULJE Tuossa sillalla Peloitti paljon että en siihen uskaltanut mennä kun vesikin siinä alla niin virtasi ja kuohui..
Toinen pelon aihe oli tulipalo..
Olin noin 5 vuoden ikäinen kun talo jossa asuimme syttyi palamaan sähköjohdoista....
Siinä mentiin ulos paljain jaloin syksyiselle kuuraiselle kynnöspellolle yövaatteissa..
Isä meni vielä ikkunasta sisälle jotain muka pelastamaan mutta meinasi tuupertua sinne.. sanoi että osasi savun keskellä tulla ikkunaa kohti kun kuuli kun äiti huusi että tule pois..
Kaikki siinä meni vaatteet huonekalut vanhemmilta rahatkin..
Siinä kärvisteltiin kuuraisella pellolla yövaatteissa .. minä itkin että vasara palaa ja nuorempi veljeni että tältä palaa nukke ?
Siinä päästiin jonnekkin naapuriin yöksi ja kunnalta joku kämppä että ei tarvinnut ulkona asua kuusen alla..
Saatin vaatteitakin kirkolta että oli edes jotain päälle laittaa..
Isä alkoi ryyppäilemään .. oli jo melkein aina humalassa.. sitten äiti lähti jä vei veljeni mukanaan.. minä jäin kaksin alkoholisti isäni kanssa sinne kunnan vuokrakämppään..
Muistan kun istuin ikunalla ja kuuntelin läheisen junanradan ääniä itkien ..tuoko juna äidin takaisin ?
Tulihan äiti muutaman kuukauden jälkeen takaisin.. mutta jatkuvaa huutoa kiroomista ja juomista sitä katselin lapsuuteni..
Välillä ei ollut rahaa edes vaatteisiin kun kaikki rahat meni isältä viinaan..
Isä oli satuttanut itsensä nuorena .kun hän nukkui niin oli joskus pitkiä aikoja hengittämättä.. minä aina hätäännyin ja juoksin ravistamaan häntä jotta hän alkoi hengittää..
Toisaalta ensimmäinen työpaikkani oli isän yrityksessä ..
Kun köyhyydessä meni lapsuus niin nyt aikuisenakaan ei osaa niin hienosti pukeutua.. useimmiten rikkinäiset farkut jalassa..
Silti en ole katkera kenellekkään en syytä ketään .. siis elämä vain yksinkertaisesti on !"
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itkepä rauhassa, toni, ei tartte muita usuttaa samaan.
Taitaakin olla jo sadas kerta, kun tuo elokuva telkussa näytetään! Varmaan ne kohta näyttää kaunaritkin alusta pikauusintana 10 jaksoa, per päivä. Luulis niitä uudempiakin leffoja, sarjoja ja dokkareita jonkun tekevän, joten miksihän niitä ei esitetä?
No no no no no no NO! :)
tulipa siinä lopussa minulle kyynel silmänurkkaan...
omasta keskustelusta lainaus
"Joo..10.11.2008 15:410 SULJE
Tuossa sillalla
Peloitti paljon että en siihen uskaltanut mennä kun vesikin siinä alla niin virtasi ja kuohui..
Toinen pelon aihe oli tulipalo..
Olin noin 5 vuoden ikäinen kun talo jossa asuimme syttyi palamaan sähköjohdoista....
Siinä mentiin ulos paljain jaloin syksyiselle kuuraiselle kynnöspellolle yövaatteissa..
Isä meni vielä ikkunasta sisälle jotain muka pelastamaan mutta meinasi tuupertua sinne.. sanoi että osasi savun keskellä tulla ikkunaa kohti kun kuuli kun äiti huusi että tule pois..
Kaikki siinä meni vaatteet huonekalut vanhemmilta rahatkin..
Siinä kärvisteltiin kuuraisella pellolla yövaatteissa .. minä itkin että vasara palaa ja nuorempi veljeni että tältä palaa nukke ?
Siinä päästiin jonnekkin naapuriin yöksi ja kunnalta joku kämppä että ei tarvinnut ulkona asua kuusen alla..
Saatin vaatteitakin kirkolta että oli edes jotain päälle laittaa..
Isä alkoi ryyppäilemään .. oli jo melkein aina humalassa.. sitten äiti lähti jä vei veljeni mukanaan.. minä jäin kaksin alkoholisti isäni kanssa sinne kunnan vuokrakämppään..
Muistan kun istuin ikunalla ja kuuntelin läheisen junanradan ääniä itkien ..tuoko juna äidin takaisin ?
Tulihan äiti muutaman kuukauden jälkeen takaisin.. mutta jatkuvaa huutoa kiroomista ja juomista sitä katselin lapsuuteni..
Välillä ei ollut rahaa edes vaatteisiin kun kaikki rahat meni isältä viinaan..
Isä oli satuttanut itsensä nuorena .kun hän nukkui niin oli joskus pitkiä aikoja hengittämättä.. minä aina hätäännyin ja juoksin ravistamaan häntä jotta hän alkoi hengittää..
Toisaalta ensimmäinen työpaikkani oli isän yrityksessä ..
Kun köyhyydessä meni lapsuus niin nyt aikuisenakaan ei osaa niin hienosti pukeutua.. useimmiten rikkinäiset farkut jalassa..
Silti en ole katkera kenellekkään en syytä ketään .. siis elämä vain yksinkertaisesti on !"