olimme sopineet mieheni kanssa tietyistä asioista, mutta kuinkas kävikään. Heti kun on riittaa, niin sovittuja asioita ei sitten pidetäkään. Sopimuksia (ei mitään hirveitä tai edes mahdottomia). Muutamia esimerkkejä mainitakseni: Ei käydä säästötilillä ilman että toinen tietää asiasta, mutta mieheni kävi ja nosti rahaa sieltä eikä ole vieläkään kertonut mihin rahan laittoi. Kiromissopimus (ettei lasten kuullen kiroilisi, että YRITTÄISI edes VÄHÄN hillitä, mutta näkee ettei hän edes yritä) ja monia muita asioita rikotaan koko ajan. Siis totean vaan, ettei mieheni kanssa voi sopia pienintäkään asiaa. Joku "viisas" kirjoittaa minulle vastaukseksi, että "älä sovi miehesi kanssa mitään". No kuinka moni perheellinen on sitä mieltä, ettei mitään sopimuksia tarvitse? Asiallisia vastauksia odottelen.
sopimusten rikkominen
äityli
1309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
emme ole ikinä erikseen sopineet mitään sääntöjä, koska niistä ei ole mitään hyötyä. Tai meinaan niin, että yleensä toiselle on joku asia enemmän tärkeä kuin toiselle eikä tuo jolle se on vähemmän tärkeä tietenkään noudata aivan kirjaimellisesti "toisen laatimaa" sääntöä.
Esim se, jolla on taipumus pärisyttää kirosanoja päästelee niitä kuin huomaamattaan ollessaan vihainen, kiukkuinen tai hermostunut. Välillä myös huomaa, että joku joskus oikein yltyy kiroilemaan koska tietää sen ärsyttävän kumppaniaan. Se on alkeellista vallankäyttöä parisuhteessa; näytetään, ettei alistuta toisen siistiin tapaan olla kiroilematta.
Ihan pienistä asioista en viitsisi edes ajatella tekeväni sopimuksia ja suuristakaan asioista ei tarvitse tehdä mikäli osaa kiertää ne. Esim. teillä olisi hyvä jos molemmilla olisi oma säästötili. Mahdoton juttu?