Onko miespuolinen ystävä kolmas pyörä?!

Eihän se väärin ole. Kannattaa kyllä miehelle kertoa, että toisella miehellä on kiinnostusta enempäänkin. Ei tule yllätyksenä sitten, kun se kuitenkin tapahtuu.

Tosiasiahan on se, että mies ja nainen eivät voi olla ystäviä ilman seksuaalista jännitettä. Yleensä naiset luulevat sen olevan vain ystävyyttä, mutta tilaisuuden tullessa ystävyydestä kehittyykin enemmän.

Aivan varmasti jossakin vaiheessa sinulle ja miehellesi tulee kriisi. Tässä tilanteessa on enemmän kuin todennäköistä, että se mies, joka on aina halunnut sinut näkee tilaisuutensa tulleen. Todennäköisesti myös itse olet valmis syventämään ystävyyttä tuossa tilanteessa...

Onko ystävälle todellakin aivan selvää, että hänellä ei ole toivoa vakavammasta suhteesta kanssasi? Onko se itsellesi selvää?

En haluaisi olla kyyninen, mutta väkisinkin tulen ajatelleeksi, että ehkä ystävä elättelee toivoa. Ovatko kehut niin spontaaneja kuin ajattelet, vailla mitään taka-ajatuksia tai laskelmointia? Arjessa toisen kiittäminen unohtuu niin kovin helposti - ei se silti tarkoita, etteikö puolisosi arvostaisi sua. Pystytkö puhumaan ystävästäsi miehellesi avoimesti vai koetko, että jotkin asiat kannattaa pitää omana tietona? Salailun tarve pistäisi mulla hälytyskellot soimaan.

Käännäpä toisinpäin: miltä susta tuntuisi, jos miehelläsi olisi naispuolinen ystävä, joka kehuisi miestäsi samaan tyyliin kuin miesystäväsi sua? Oisko se sulle OK? Mitä ajatuksia se herättäisi?

No eihän se mitään ystävyyttä ole, jos toinen tahtoisi sinusta vaimon. Tietysti sinulle on kivaa, kun toinen mies yrittää koko ajan iskeä.

Niin, hyviä kommentteja. Enhän voi olla ihan varma siitä onko ystävä ystäväni kuitenkin vai siitä syystä että elättelee toiveita, pelkkä ystävällinen vastauskin voi tukea toiveita. Ja jos ajattelen tilannetta toisin päin niin en tykkäisi tilanteesta ollenkaan, tosin miehelläni on runsaasti naisystäviä mutta en tiedä heistä juuri muuta kuin nimen eli todellisuudessa tilanne toisin päin on ihan mahdollinen. Itselläni on tämä yksi miespuolinen ystävä, juurikin siitä syystä että kun menin naimisiin niin katkaisin kaikki ystävyyssuhteet miespuolisiin koska asiaa tarkasteltuani totesin jotain säätöä oli ollut tai ainakin säädön yritystä. Tämä ystävä astui lisäopintojen myötä elämään.
Turvallisuuden nimissä taidan vähän kerrassaan lopettaa ystävyyssuhteen, en kaipaa elämääni draamaa, vaikka en nyt tunnekkaan häntä kohtaan kuin ystävyyttä niin onhan se parisuhde kriisin tullen aika helppo tukeutua ystävään...

Tuo ystävyyden lopettaminen kuulostaa tekona kovin dramaattiseselta. Ehdotankin, että alat pitää miestä _kaverina_, kerrot selkeästi hänelle että teistä ei enempään ole, ja selität omalle miehellesi asioiden todellisen luonteen.

Jos ystävämiehesi on ajatellut väsytystaktiikalla voittaa sinut itselleen, niin todennäköisesti hän luopuu ajatuksesta, kun ilmoitat että kiinnostusta enempään ei ole eikä tule.

Tärkeää on se, että oma miehesi voi luottaa siihen, että ensimmäisen kriisinne aikana ei tarvitse pelätä löytäväsi sinua tämän toisen miehen sängystä.

Vaikea aihe ottaa puheeksi... Niin tai helppo siinä kohtaa jos saan "väärän" sävyisen viestin. Kiitos, taidan siis kuitenkin ensin kokeilla asian selventämistä sopivalla hetkellä.
Mieheni kyllä luottaa, ei ole edes mustasukkainen, on sanonutkin että ei ole koskaan ollut aihetta siihen.

Tällaisiahan ne sinkkumiehet tuppaa olemaan ja joku vaimoimmeinen aina niihin haksahtaa. Et kai tosissasi kuvittele olevasi jotain erityistä miehelle? Jos kuvittelet, ja oikeasti olet, mies on tyhmä koska vikittelee toisen miehen vaimoa. Luulisi sinun vähintää ihmettelevän moista koska tunnut niin pitävän tätä miestä arvossa. Et ole todellakaan niiin ihana mitä kuvittelet ja ota nyt nainen järki käteen; mies haluaa korkeintaan panon sinusta, naimisissa olevasta naisesta; ei kovinkaan hääppänen mies minun mielestäni koska ei arvosta sinua eikä parisuhdettasi!!

Pointti tuossakin. Mutta Tuskin nyt ihan pelkän seksin perässä ystävyyttä ylläpitänyt 5 vuotta.

On se väärin, jos tämä suhde on niin tärkeä, että sinulla on tarve avautua siitä. Nytkin jo vertaat aviomiestäsi tähän ystävään aivan kuin he olisivat tasavertaisessa asemassa. Olet tosiaankin vähän heikoilla jäillä.

Minullakin nimittäin oli tuollainen ystävä. Hän oli vain ystävä, mutta kärkkyi siinä selvästi muutakin ja oli niin uskollista ystävää, aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olin uskollinen puolisolleni, mutta tämä ihailija oli jatkuvasti kovin kaverillisesti kuviossa mukana. Häntä ei voinut vältelläkään, sillä hän kuului laajempaan ystäväpiiriin. Mutta mitä sitä kieltämään, olihan se valtavan imartelevaa ja ihanaa.

Mieheni halusi sitten pikkuhiljaa erota, sillä hän oli keski-iän ahdistuksen lähestyessä alkanut kaivata vapautta. Erosimme kriisin jälkeen ystävinä. Helppoa sinänsä kun ei ollut lapsia.

Tämä ystävä oli heti salamana paikalla lohduttamassa. Jaksoi odotella nelisen vuotta tilaisuuttaan. Ajattelin sitten, että mikä ettei, uusi mies oli siinä jo valmiina ja valmiiksi luotettavaksi ja hauskaksi seuraksi havaittu. Ryhdyimme suhteeseen. Kolmessa kukaudessa huomasin, että mies ei käyttäytynyt kuin vakituinen miesystävä, olin hänelle edelleen seikkailu ja ystävä, mutta meillä ei ollut oikeaa parisuhdetta. Hänelle oli jotenkin jäänyt se flirttivaihde päälle.

Sitten tämä mies alkoi ottaa selvästi etäisyyttä. Hänen uteliaisuutensa oli tullut tyydytetyksi, joten hän halusi palata kaverisuhteeseen ilman rakkaussuhdetta. Itse asiassa hänestä oli paljon hauskempaa silloin kun olin hänelle haaste. Sitten kun minusta olisi pitänyt ottaa jotakin tunteellista vastuutakin, niin se ei ollutkaan enää hauskaa. Hän edelleen kehui miten kaunis, seksikäs ja hauska olin, mutta hänellä oli selvästi haku päällä muuallakin. Minua näköjään piti saada "kokeilla" aivan kuin koeajaa jotakin autoa mistä on kauan haaveillut.

Tunsin itseni petetyksi, mutta olin tyytyväinen, etten ainakaan itse antanut tämän ihailijan pilata avioliittoani. Hän ei olisi ollut sen arvoinen. Hän pyysi minua juuri facebook kaverikseen, ehkä ystävyytemme voi palata jollakin tasolla. Tosin minulla on nyt uusi aviomies, enkä päästä enää ketään miestä noin läheiseksi ystäväksi.

Tämän kysymys voidaan jakaa kahteen osaan.

Oletetaan, että miehelläsi on rakas naispuolinen ystävä, joka haluaa hänen kanssaan enemmän/kaiken. Miehesi saa tästä ystävyydestä todella paljon sekä paljon kehuja ja kiitosta tältä naiselta. Ulkonäöstään hän saa myös naiselta kehuja, joskus ihan neutraaleja ja joskus seksuaalissävytteisiä. Muutaman kerran on naisystävä sanonut miehellesi, että haluaa tästä miehen itselleen.

Jos tämä on sinusta OK on suhteesi miespuoliseen ystävääsi tässä muodossa OK. Siis SINULLA on puhtaat jauhot pussissasi.

Toinen kysymys on mitä miehesi ajattelisi jos tietäsi "ystäväsi" olevan tosiasiassa rakastunut sinuun?