Mitä teet, kun tuntuu siltä, ettei ole enää vaihtoehtoja? Kun tuntuu, ettei edessä ole kuin suljettuja ovia eikä edes takaovi enää aukea?
Otatko aikaa itsellesi, etäisyyttä tilanteeseen, purat mieltä ystävälle vai osaatko kenties hoitaa tilanteen kuin tilanteen niin, ettei seiniä tule vastaan? Millä tavoilla löydät uusia ajattelutapoja vaikean tilanteen keskellä?
Kun seinä tulee vastaan
oasis79
28
350
Vastaukset
- Yks nyhverö
Menen metsään haukkaamaan happea ja maisemia.
- Yks nyhverö
Korjaus: katsomaan maisemia ja imemään niistä uutta voimaa.
- Kysymys sillankaitee
Yks nyhverö kirjoitti:
Korjaus: katsomaan maisemia ja imemään niistä uutta voimaa.
.
Kysymys sillankaiteella "Anteeksi onko tässä tilaa" AAaaaaarrrrrrgggh
Har!
.
- niin että tuntuu
pohjaa koskettamalla pääsee ylös
- iiics
Olen kai niin itsepäinen ihminen, etten ole varmaan koskaan kokenut totaalista neuvottomuutta, ehkä aiheuttanut sitä muille ennemmin. Myöskään en ole vaikeimmissakaan elämäntilanteissa pelännyt, tai ehkä epäsuorasti niin, että tunnen aggressiota. Aggressio vie yli vaikean paikan.
Usein vaikeisiin tilanteisiin liittyy aivan konkreettisia toimia, jotka pitää hoitaa: muutto, yhteydet viranomaisiin, paperisotaa, poliisi tai muuta vastaavaa, positiivisen aggression avulla nuo hoituu, ja enemmän. En tarkoita räyhäämistä tai uhittelua, vaan reipasta toimintaa ja vaatimista ilman mielipiteiden kyselemistä muilta. Joskus pitää jyrätä puskutraktorilla päin ongelmia ja pöly saa laskeutua aikanaan.
Eli ethän ole liian kiltti??Olen ehkä joskus liian kiltti, yritän aika pitkään vältellä konfilkteja ja selvittämättömät asiat jää herkästi vaivaamaan mieltä. En ole luonteeltani aggressiivinen ja se tuntuu vieraalta tavalta selvitä tilanteesta, mutta se on myönnettävä, että tietyn pisteen ylitettyä sopiva määrä aggressiota kyllä auttaa.
En itsekään ole koskaan ennen kokenut täydellistä neuvottomuutta, jaksan joskus jopa naiivin paljon uskoa siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Nyt ovat vain niin monet asiat kasautuneet, eivätkä kaikki siis liity omaan tilanteeseeni. Välillä tuntuu, ettei näe metsää puilta. Ja kun luulee, että näkee, tulee uusi sumu, minkä jälkeen metsä on muuttanut taas muotoaan.- iiics
oasis79 kirjoitti:
Olen ehkä joskus liian kiltti, yritän aika pitkään vältellä konfilkteja ja selvittämättömät asiat jää herkästi vaivaamaan mieltä. En ole luonteeltani aggressiivinen ja se tuntuu vieraalta tavalta selvitä tilanteesta, mutta se on myönnettävä, että tietyn pisteen ylitettyä sopiva määrä aggressiota kyllä auttaa.
En itsekään ole koskaan ennen kokenut täydellistä neuvottomuutta, jaksan joskus jopa naiivin paljon uskoa siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Nyt ovat vain niin monet asiat kasautuneet, eivätkä kaikki siis liity omaan tilanteeseeni. Välillä tuntuu, ettei näe metsää puilta. Ja kun luulee, että näkee, tulee uusi sumu, minkä jälkeen metsä on muuttanut taas muotoaan.Juristit on hyviä (vaikkakin hieman empatiakyvyttömiä) pelkistämään ongelmia. Ihmiset useimmiten etsivät apua psykologeilta ja kriisiterapeuteilta, mutta kyllä juristikin osaa.
Vaikka ongelma ei ole juridinen, sen pukeminen juridiseen muotoon helpottaa kummasti. Esim. jos jollain vanhalla äidillä on juoppo aikamiespoika peräkammarissa - ongelma ei pohjimmiltaan ole juridinen, mutta juristilta saa silti parhaat neuvot.
Mitä tarkoitan on, että ihmiset tuntevat käsittämättömän paljon vastuuta ja huolta asioista, jotka eivät ole heidän vastuullaan tai vaikutuspiirissään.
Ei ehkä osunut noihin kasautuneisiin asioihin, jotka sua vaivaa, mutta jos osui, niin hyvä. iiics kirjoitti:
Juristit on hyviä (vaikkakin hieman empatiakyvyttömiä) pelkistämään ongelmia. Ihmiset useimmiten etsivät apua psykologeilta ja kriisiterapeuteilta, mutta kyllä juristikin osaa.
Vaikka ongelma ei ole juridinen, sen pukeminen juridiseen muotoon helpottaa kummasti. Esim. jos jollain vanhalla äidillä on juoppo aikamiespoika peräkammarissa - ongelma ei pohjimmiltaan ole juridinen, mutta juristilta saa silti parhaat neuvot.
Mitä tarkoitan on, että ihmiset tuntevat käsittämättömän paljon vastuuta ja huolta asioista, jotka eivät ole heidän vastuullaan tai vaikutuspiirissään.
Ei ehkä osunut noihin kasautuneisiin asioihin, jotka sua vaivaa, mutta jos osui, niin hyvä.No itseasiassa myös juristin kanssa on tullut turistua tässä...
Se tässä onkin turhauttavinta, kun olen mielestäni yrittänyt avoimin mielin hakea apua ja ratkaisuja monelta taholta nostattamatta sen enempää draamaa, mutta silti en tunnu saavan kaikkea järjestykseen. Tunnen ehkä olevani jotenkin jumissa ja se johtunee suurelta osin siitä, että käytännön asiat elämässäni eivät kaikki ole vielä selviä ja henkisesti se on kuluttavaa.
Kaikkeen ei tosiaan voi vaikuttaa itse, täytyisi vain osata hyväksyä tilanne, missä minulla on vielä opittavaa... Minulla on esim läheinen, jonka olen katsonut parin vuoden aikana kuihtuvan olemattomiin ja tilanne on sellainen, että hetkenä minä hyvänsä voi tulla soitto, että kuihtunut keho antoi periksi...oasis79 kirjoitti:
No itseasiassa myös juristin kanssa on tullut turistua tässä...
Se tässä onkin turhauttavinta, kun olen mielestäni yrittänyt avoimin mielin hakea apua ja ratkaisuja monelta taholta nostattamatta sen enempää draamaa, mutta silti en tunnu saavan kaikkea järjestykseen. Tunnen ehkä olevani jotenkin jumissa ja se johtunee suurelta osin siitä, että käytännön asiat elämässäni eivät kaikki ole vielä selviä ja henkisesti se on kuluttavaa.
Kaikkeen ei tosiaan voi vaikuttaa itse, täytyisi vain osata hyväksyä tilanne, missä minulla on vielä opittavaa... Minulla on esim läheinen, jonka olen katsonut parin vuoden aikana kuihtuvan olemattomiin ja tilanne on sellainen, että hetkenä minä hyvänsä voi tulla soitto, että kuihtunut keho antoi periksi...Big hug of empowerment. Joskus vain on paljon ja enemmänkin.
bravo.bravi kirjoitti:
Big hug of empowerment. Joskus vain on paljon ja enemmänkin.
Kiitos, olet ihana.
- //Mies//
"Millä tavoilla löydät uusia ajattelutapoja vaikean tilanteen keskellä?"
Vs. ottamalla aikalisän, jos vaan mahdollista.
Ps. kirjavinkki: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=951038187X
On oikeasti hyvä kirja! Kun tuntuu siltä, eli vaikka olen nainen. En silloin kun tulee tiukka paikka elä enään tunteella vaan esille tulee järki.
Johtuu ehkä siitä, että minulle on tullut seiniä ja taas yllättävä ovia on auennut.
Joku tuossa mainitsi aikalisän, ja sen minä teen.
Joskus ajatus tai kyky tehdä tärkeätä päätöstä, riittää pienikin lisä. Sanon että "palaan asiaan muutaman päivän päästä"
Joskus kun puhun ystäville, saan vain päätäni enemmän sekaisin asiasta, päätös on kuitenkin minun ja minä kannan vastuun.
Se tapa miten minä toimin on hyvin erikoinen, josta en pahemmin viitsi julkisesti täällä kirjoitella.
Mutta käytän rukousta ja käännyn henkisiin, lisäksi käytän homeopatiaa jos tarvitsen ns. ajatteluun selkeyttä ja liikunta ulkona yksin toimii.
Kun kohtaa oman itsensä ja kuuntelee sisäistä ääntä ja vaistojakin.
Olen jo bimbo täällä, joten ei väliä.
Mutta minä käytän omaa henkiopasta tänäpäivänä se on minun keino, ja pitää ottaa ne omat keinot käyttöön.Itseään olisi tärkeä muistaa kuunnella, vaikka avautuisikin läheisille ystäville. Päätökset ovat omia eikä päätöksentekoa saa ulkoistaa muille. Itse koen ystävien kanssa keskustelun kuitenkin usein rauhoittavan ja antavan hiukan eri näkökulmaa asioihin. Jo se on tärkeää, että on joku, kuka aidosti kuuntelee.
Minusta on hienoa, että olet löytänyt oman tapasi käsitellä asioita. Tärkeintä, että se toimii sinulle, muiden mielipiteistä viis.
- tapa tämäkin
Hätäillä ei kannata, ei lietsoa millaan tapaa paniikkia ja rynniä ratkaisuihin.
Tilanne hanskaan pienin palasin, osa kerrallaan. Aloittaen helpoimmasta päästä pala kerrallaan. Priorisointi sitä kai se on. Voi helevetti kun inhoon tuota sanaa :(
Näin sitä olen jollain tapaa selvinnyt eteenpäin.Pieni askel kerrallaan... Sehän se olisi paras tapa, mutta huomaan usein olevani ehkä turhan malttamaton. Siinä ainakin minulla on kehittymisen paikka, malttaa mielensä eritoten sellaisten asioiden edessä, joihin ei itse suoraan voi vaikuttaa.
Priorisointi on sana, jota itsekin kuulee turhan usein työelämässä erityisesti... :)oasis79 kirjoitti:
Pieni askel kerrallaan... Sehän se olisi paras tapa, mutta huomaan usein olevani ehkä turhan malttamaton. Siinä ainakin minulla on kehittymisen paikka, malttaa mielensä eritoten sellaisten asioiden edessä, joihin ei itse suoraan voi vaikuttaa.
Priorisointi on sana, jota itsekin kuulee turhan usein työelämässä erityisesti... :)Priorisointi kuuluisi ehdottomasti mukaan hevonpaskabingoon
http://www.lisavirta.fi/hevonpaskabingo.htmlbravo.bravi kirjoitti:
Priorisointi kuuluisi ehdottomasti mukaan hevonpaskabingoon
http://www.lisavirta.fi/hevonpaskabingo.htmlTodellinen puute! Voisi lisätä monta muutakin hyvin oleellista ja tärkeää joka päivä 20 kertaa kuultua sanaa... :)
- Tony DiNozzo
Psykoterapia auttaa!
http://www.city.fi/yhteiskunta/tervetuloa terapiaan/1941 >Mitä teet, kun tuntuu siltä, ettei ole enää vaihtoehtoja? Kun tuntuu, ettei edessä >ole kuin suljettuja ovia eikä edes takaovi enää aukea?
Pakenin miehen logiikkaan ja se oli väärä valinta. Ihan kiva paikka tämä on silloin tällöin jutella mutta silti.....liika on liikaa.
Ne ovet on vaan pakko runnoa auki, jos ne ei omin voimin aukea niin toivottavasti joku ymmärtäää auttaa. Muuten siitä ei tuu vittujakaan.Kohtuu kaikessa, myös palstailussa...
Välillä tuntuukin, että on energiaa runnoa ovia auki, mutta toisaalta on niin monta ovea samanaikaisesti runnottavana, että apu todellakin olisi tarpeen. Tiedän kuitenkin, että jotkut ovat on vain itse saatava auki, kaikessa muut eivät voi auttaa vaikka haluaisivatkin.
Esimerkkinä runnomisesta, yritin epätoivoisesti saada tietyn asunnon itselleni, mutta se jäi äärimmäisen hilkulle. Olisin jopa ollut valmis maksamaan täyden pyyntihinnan, mutta välinpitämättömän välittäjän takia kaupat meni sivu suun. Asuntoja tulee toisia, mutta ei sellaisia, joissa olisi joka ikinen kohta kohdillaan sijainnista kokoon, kuntoon ja asuinkustannuksiin. Hatutuksen määrää ei voi kuvailla...
Monta kertaa on seinä noussut eteen, mutta mä olen yleensä aina löytänyt oven josta siirtyä eteenpäin. Enkä jäänyt tuijottamaan sitä seinää edessä. Kun mietin elämääni taaksepäin, tuntuu ettei mulla paljoakaan ole ollut elämässä sellaista ajanjaksoa, kun ei olis ollut jotain asiaa minkä kanssa kamppailla ja mikä koittaa vaikeuttaa mun elämää. Huono terveys nyt kaikista hankalin jarru mun elämässä ollut aina. Sitten taloudellinen tilanne, läheisien puute tai epäluotettavuus tms. ongelmallisuus.
Hyvin lyhyen ajan on elämä ollut niin seesteistä ja sujuvaa, ettei mitään vastoinkäymistä olis ollut. Puhutaan enintään muutamista päivistä. Mutta asenne, sillä pääsee eteenpäin tai junnaa paikallaan. Joskus ei muuta voi kun sopeutua ja muuttaa itseään ja asennettaan.Tiedän jossain syvällä, että kyllä ne ovet sieltä avautuu, ajan ja oman ajattelun selkiytymisen myötä. Nyt vain on tosiaan niin monet asiat kasautuneet ja oma jaksaminen kaiken keskellä on vähintäänkin haasteellista.
Onneksi sentään terveys on pysynyt hyvänä, ehkä nyt tätä väsymystä lukuunottamatta. Kun terveys on kunnossa, jaksaa paljon kaikkea muutakin ja siihen aion panostaa jatkossakin. Vaikka väsyttää, en kuitenkaan aio luovuttaa.
Olen mielestäni itseasiassa sopeutunut todella hyvin olosuhteet huomioiden ja pystyn joustamaan hyvinkin pitkälle. Tuo on ehkä iso osa ongelmaa, minun odotetaan joustavan omasta näkökulmastani liiankin pitkälle. Toki ymmärrän, että muilla on omat näkökulmansa, joita minun on vaikea ymmärtää. Se, että kaikkien näkökulmat kohtaisivat edes jollain tasolla, on hankalaa...
Moi oasis :)
Lamaannun ja näen ahdistavia unia. Joskus seuraavana päivänä on kaikki hoituneet itsestään, tai olen joutunut tekemään jotain pakollista.
En pura mielelläni asioita ystävilleni, jotka ovat minua enemmän halki.poikki-ja pinoon tyylisiä,. Puhun mielelläni terapeutilleni, joka osaa avata mieleni solmukohtia ja avata näkymiä :)Moikka pitkästä aikaa :)
Itse puhun mielelläni niille parille läheiselle ihmiselle, jotka ovat "joutuneet" seuraamaan elämäni viimeaikaisia käänteitä hyvinkin läheltä. Esim sisko on sellainen, kenelle voin soittaa koska vain ja hän jaksaa kuunnella, vaikka olisin kuinka itkuinen sekopää. Avautuminen helpottaa, se hioo pois terävimmän kärjen ja auttaa yleensä tasaamaan tunteet tasolle, jolla pystyn ajattelemaan myös järjellä.
Terapiaa olen valmis kokeilemaan, ei kai siitä haittaakaan ole. Kaikki erilaiset näkökulmat ovat enemmän kuin tervetulleita, vaikka itse minun on toki työ tehtävä ja saatava ne ovet mielessäni aukeamaan.
- Dr Duck
Linkki sivuilleni, joissa on alan asiantuntijalääkäreitten kirjoituksia aiheesta
poistetaan aina mainoksena, joten olkoon. Olen näiden professoritasoisten lääkärien erikoisluennoilla ylioistossa saanut "pikakussin" hoitoonohjaajaksi.
Oieet viittaavat depessio reactivaan, jota ei tk-lääkäreitä ole edes opetettu tunnistamaan erotteludiagnostiikalla.
Tyypillisin potilas on 35v keskim älykkäämpi nainen ja saatta joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ja univaje pahentaa asiaa. Lääkityksenä yömyssyt on huonoin, se pilaa nomaalin unensaannin, sillä aivojen on myös levättävä vähintään kerran viikossa ajattelematta päässä pyörivää stessilevyä.
Vain unen aikana akku latautuu ts. muodostuu laktaatteja aivojen polttoaineeksi.
Levännet aivot pystyvät paremmin ongelmanatkaisuihinUnen kanssa minulla kieltämättä on ollut ongelmia. Se onkin asia, mikä täytyisi ihan ensimmäisenä saada kuntoon. Yömyssyjä unilääkkeenä en ole koskaan harrastanut enkä ole ajatellut ruveta harrastamaankaan eli sitä pelkoa ei ole.
Työkyvyttömyyseläke kuulostaa hyvin kaukaiselta vaihtoehdolta. Työni on kyllä suhteellisen vaativaa ja stressaavaa, mutta antaa se minulle myös paljon sisältöä elämään. Vaikka asiat ovatkin tällä hetkellä hiukan solmussa elämässäni, en aio antaa sen vahingoittaa itseäni lopullisesti vaan keskityn niiden solmujen avaamiseen, vaikka se vaatisi mitä. Ehkä vaikutan jotenkin luovuttaneelta näiden kirjoitusten perusteella, mutta kyllä siellä jossain on vielä perkele-asennetta sen verran, että tahkon tieni tästä läpi kyllä jollain tavalla.
- almameed..
Tosi tiukassa paikassa oon tehny paperille yksinkertaisen taktisen suunnitelman, missä lähtökohtana sen hetkinen tilanne ja sitten kaaviomuodossa, miten siitä edetään. Vähän kuin jääkiekossa valmentaja tekee ennen peliä.
Jos tilanne on todella paha jumi, niin en pura sitä ystävien kanssa ainakaan ennen, kun olen mielessäni kehittänyt ratkaisun. Elämässä tulee aina niitä seiniä vastaan ja usein ne ovat niitä seiniä nimenomaan, joihin ei pysty ennalta varautuaan mitenkään. Sitten joutuu räpistelemään kukin tavallaan, mutta yleensä joku ovi aukeaa kumminkin lopulta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde232692Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292292- 1482254
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.532170Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211782Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3891642Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään961576- 2931461
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131409- 1331408