Poikaset, etenkin "Qwerty"! Keskustelette musiikin luokituksista ja eräiden säveltäjien musiikin fenno/svekomanistisista piirteistä.
Nämä ovat toisarvoisia seikkoja. Luokitukset ovat tietenkin tärkeitä mutteivat absoluuttisia siinä mielessä että niiden (esimerkiksi "oratorio") rajojen pitäisi olla "crisp". Opiskelkaa poikaset japanilaista fuzzy-logiikkaa. Absolutismi käytännön logiikassa on vanhanaikaista skolastiikkaa.
Kieliasioista minä viis piittaan, ja jos niissä on jotain musiikkiin etäisesti liittyvää, se on nationalismi ja ohjelmallisuus joille "musiikki" on valjastettu. Näihin minä aikuisena ammattilaisena taas en aikaani tuhraa, eli maammelaulut ja kallavesj- sekä sininen on taivas-renkutukset ovat selkeää keppanakamaa.
Nämä ovat toisarvoisia seikkoja. Luokitukset ovat tietenkin tärkeitä mutteivat absoluuttisia siinä mielessä että niiden (esimerkiksi "oratorio") rajojen pitäisi olla "crisp". Opiskelkaa poikaset japanilaista fuzzy-logiikkaa. Absolutismi käytännön logiikassa on vanhanaikaista skolastiikkaa.
Kieliasioista minä viis piittaan, ja jos niissä on jotain musiikkiin etäisesti liittyvää, se on nationalismi ja ohjelmallisuus joille "musiikki" on valjastettu. Näihin minä aikuisena ammattilaisena taas en aikaani tuhraa, eli maammelaulut ja kallavesj- sekä sininen on taivas-renkutukset ovat selkeää keppanakamaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Koska olen poikanen, oletan että sinä olet jo eläkkeellä. Ja näin ollen et voi olla ammattilainen - vaan harrastelija.
Musiikin historian, säveltäjien aatepohjan, tyylipiirteet yms. voit tietenkin sivuuttaa jollet halua kehittyä missään vaiheessa harrastustasi. En kuitenkaan suosittelisi sitä, vaikka toki eläkeiässä tunnetusti, ihan tutkimusten perusteella nämä asiat on vaikea omaksua.
Luokitusten absoluuttisuudesta olen kyllä aivan samaa mieltä. Myös oratorio-sanan suhteessa. Kuitenkin Tristanin kanssa käymäni keskustelun ensimmäisen viestin määre "suuria oratorioita" viittaa luonteeltaan niin vahvasti Messias-kokoluokan tavaraan, että asiaan oli pakko tarttua jottei väärinkäsityksiä pääse syntymään.
Muutoin en oikeastaan näe edes kauhean tarpeelliseksi keskustella näillä forumeilla.
Toivotan siis onnellisia eläkepäiviä keppanan parissa kallavesj-laulua kuunnellen.
Qwerty
Minä olen parhaassa miehen iässä, kokenut ammattilainen joka harrastaa eräitä muitakin asioita mutten keppanaa enkä kallavesj-höyhensarjan mölinää. Tämä esittelyksi.
Oratorioasiaan olen sanani sanonut ja siinä pysyn. Jatkakoon poikaset pilkun viilaamista. Kyllä todellisuus sieltä sitten vilahtaa.
Sosiaalihistoria ja säveltäjien sijoittuminen siihen on kieltämättä vaikuttava determinatti, myös absoluttisessa musiikissa. Mutta ohjelmamusiikissa sen annetaan alistaa musiikin. Tällaisen prostituutionhan voi kiertää. Natsivihamielinen Bartok esimerkiksi ei koskaan vajonnut sellaiseen. Honegger ei mennyt säveltämään oratoriota (sic!) jossa protagonisti karjuu kylmän sodan alkuvuosina: "YOU NAME IT, I HATE IT". Ja erään suomalaisen säveltäjän juovuspäissä esittelemä teossuunnitelma nimeltään Honttiooppera jäi sitten selvin päin säveltämättä.
No siinähän tulikin varsinaista faktaa.
En nyt tiedä mikä tuossa niin kylmää on, mutta kai sitten niin.
Huomasin ko kahtoin nuita vanhoja juttuja notta oot höperehtiny täälä jo kuukausitolokulla.
Sillälailla.
Joutomiehillä piisaa aikaa.
Minä kirjoitan nopeasti ja teen samalla 2 miehen päivätyöt. No problem man, kun on voimissaan. Täällä netissä minä en vetelehdi, käyn välillä virkistystauolla katsomassa mitä kuuluu. Joutomies?? Enpä ole ennen kyseistä mainintaa istestäni tavannut. Kiitän uudesta epiteetistä, alankin käyttää sitä itseäni esitellessäni.
Mutta, kiinnostusta persoonaani kohtaan riittää, kiitoksia. Mutta minne jäi musiikki?
Tosin muualla kuin internetissä.
Kahden miehen päivätyöt...jaa...
Varmaan sitten tosi muusikko. Hyvä niin.
Mitä p - askaa te täällä oikein jauhatte? ammattilaien ja qwerty?
Onhan se ny selvää et jos teistä kumpikaan ois mikään ammattimuusikko ei tollasta jauhamista tääl harrastais?
Hienoilla sanoilla brassailu on aina yhtä huvittavan näköistä. Totta kai yleismaailmallisia termejä tulee osata ja ymmärtää, mutta niillekin on paikkansa - esimerkiksi tieteellisessä julkaisussa.
Vaalikaamme Suomen kieltä käyttämällä sivistyssanoista suomenkielistä vastinetta, jos sellainen vain on olemassa. Esitys selkeytyykin huomattavasti.
Suomen kielen, joka on yksi tärkeimmistä kansallisen itsetunnon rakennuspalikoista, aktiivinen, nimenomaan suomalainen käyttö on elintärkeää pysyvän kieliperinteen ylläpitämiseksi. Emme kai halua tarjota jälkeläisillemme anglismeja ja muita muukalaisuuksia?
Aina yhtä huvittavaa on myös suomen kielen kirjoittaminen isolla alkukirjaimella. Syytän uneliaisuutta. :)
irtisanoudun kansallisen itsetunnon rakentamisesta. Eikö itsetunnolle voisi perustaa oman palstan jossa sen rakentajat keskustelevat perisuomalaisilla sanoilla (Ohje kuuluisi esimerkiksi "Keskustele kansallisen itsetunnon rakentamisesta käyttämättä ammattisanoja").
Täällä taas tiettävästi keskutellaan musiikista, diskurssia nääs.
Muutaman sivistyssanan kun oppii niin sitä kummasti itseään sivistyneeksi luulee...
Diskurssia nääs...
ok misä ibrahiim sina sosialist,,hee mina tunis mistr sina,