Rankka kokemukseni on , kun minulle rakas setäni 83v. kuoli kuukausi sitten. Soitti minulle edellisenä iltana ettei saa kunnolla henkeä ja ahdistaa! Soitin hänelle ambulanssin, koska asun 40 km:n päässä, enkä voinut itse häntä auttaa.
Sedälleni olin aina lähiomainen, sairaalan papereissa yms.Pidimme aina yhteyttä, järjestin hänelle 80 vuotisjuhlat, oli lasteni rippi ym. juhlat, niin hän oli aina kutsuvieras, veljensä kanssa.
Setäni sisko 88v, ja veljensä 89v, elossa olevat, eivät vuosikausiin käyneet, edesmenneen veljensä luona. Setäni kertoikin etteivät ne tällaiseen köyhään mökkiin tule koskaan.Eivät tulleet veljensä synttäreille, eivätkä muutoinkaa käyneet veljeänsä tapaamassa.
Minun veljelläni ,oli setäni kotiin avain, vuosikausia.Tapahtui kuitenkin jotain, perin kummallista, kun setäni kuoli!
Tämän setäni sisko 88v, ja minun siskoni 60v. ampaisivat heti paikalle, hyvä että ruumis oli kuljetettu pois. Kassit mukanaan, tulivat tyhjentämään kaapit ja pakastimen ruuista!
Ottivat röyhkeesti avaimet pois veljeltäni, sanoen että he nyt hoitaa kaiken!
Kun ilmeni että sedälläni oli pankille velkaa, niin vetäyivät muistotilaisuudesta.
Siskoni kertoi että hän on leiponut pullaa ja joku tehnyt hieman piirakkaa ja koivunoksia, muistopöytään, eikä hautajaisista kerrota setäni ystäville yms...
Joten minä soitin, setäni entisille työkavereille, eläkeläisille, jossa hän oli vuosikausia soittamassa ja laulamassa. Viimeinen hänen laulunsa oli Satumaa ja seuraavana aamuna nukkui pois.
Ostin kukkia, laitoin hienot voileivät, juttelin pastorin kanssa psalmista ja virsistä, mitä lauletaan yms.Katso virsi 517, on niin kaunis, laulan sen mielelläni, ilman hautajaisiakin.
Tiedän että setäni kiroaisi, niin siskonsa kuin minunkin siskoni, mikäli voisi.
Hän ei voisi sietää sitä että ihmiset, jotka eivät käyneet häntä tapaamassa, hänen eläessään, tulevat penkomaan hänen tavaroitaan ja urkkimaan hänen rahatilannettaa
yms.
Tästä viisastuneena, olenkin tekemässä papereita, tallelokeroon ja kotiini, kuka saa tulla koskemaan tavaroihini ja kuka ei!!!!! kun aika jättää.
Kertaakaan en nähnyt setäni siskon tai oman siskoni vuodattavan yhtään kyynneltä.
Olivat kuin suolapatsaat. Kun minä itkin vuolaasti, olivat puhuneet, olinkohan minä ottanut jotain?
Olen ottanut jo kauan sitten empaattisuuden, rakkauden, välittämisen , toisen huomioon ottamisen taidon. Joten välittäkää toisistanne ja muistakaa heitä silloin, kun ovat vielä elossa!
Siunausta kaikille ja olkaa ystäviä toisillenne! Raha ei ole tärkeintä tässä elämässä.
Sedälleni olin aina lähiomainen, sairaalan papereissa yms.Pidimme aina yhteyttä, järjestin hänelle 80 vuotisjuhlat, oli lasteni rippi ym. juhlat, niin hän oli aina kutsuvieras, veljensä kanssa.
Setäni sisko 88v, ja veljensä 89v, elossa olevat, eivät vuosikausiin käyneet, edesmenneen veljensä luona. Setäni kertoikin etteivät ne tällaiseen köyhään mökkiin tule koskaan.Eivät tulleet veljensä synttäreille, eivätkä muutoinkaa käyneet veljeänsä tapaamassa.
Minun veljelläni ,oli setäni kotiin avain, vuosikausia.Tapahtui kuitenkin jotain, perin kummallista, kun setäni kuoli!
Tämän setäni sisko 88v, ja minun siskoni 60v. ampaisivat heti paikalle, hyvä että ruumis oli kuljetettu pois. Kassit mukanaan, tulivat tyhjentämään kaapit ja pakastimen ruuista!
Ottivat röyhkeesti avaimet pois veljeltäni, sanoen että he nyt hoitaa kaiken!
Kun ilmeni että sedälläni oli pankille velkaa, niin vetäyivät muistotilaisuudesta.
Siskoni kertoi että hän on leiponut pullaa ja joku tehnyt hieman piirakkaa ja koivunoksia, muistopöytään, eikä hautajaisista kerrota setäni ystäville yms...
Joten minä soitin, setäni entisille työkavereille, eläkeläisille, jossa hän oli vuosikausia soittamassa ja laulamassa. Viimeinen hänen laulunsa oli Satumaa ja seuraavana aamuna nukkui pois.
Ostin kukkia, laitoin hienot voileivät, juttelin pastorin kanssa psalmista ja virsistä, mitä lauletaan yms.Katso virsi 517, on niin kaunis, laulan sen mielelläni, ilman hautajaisiakin.
Tiedän että setäni kiroaisi, niin siskonsa kuin minunkin siskoni, mikäli voisi.
Hän ei voisi sietää sitä että ihmiset, jotka eivät käyneet häntä tapaamassa, hänen eläessään, tulevat penkomaan hänen tavaroitaan ja urkkimaan hänen rahatilannettaa
yms.
Tästä viisastuneena, olenkin tekemässä papereita, tallelokeroon ja kotiini, kuka saa tulla koskemaan tavaroihini ja kuka ei!!!!! kun aika jättää.
Kertaakaan en nähnyt setäni siskon tai oman siskoni vuodattavan yhtään kyynneltä.
Olivat kuin suolapatsaat. Kun minä itkin vuolaasti, olivat puhuneet, olinkohan minä ottanut jotain?
Olen ottanut jo kauan sitten empaattisuuden, rakkauden, välittämisen , toisen huomioon ottamisen taidon. Joten välittäkää toisistanne ja muistakaa heitä silloin, kun ovat vielä elossa!
Siunausta kaikille ja olkaa ystäviä toisillenne! Raha ei ole tärkeintä tässä elämässä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oma sukuni äidin puolelta on jakaantunut kahtia muutaman pöytäliinan ja kunniamerkin takia. On kuvottavaa huomata miten 70-80-vuotiaat ihmiset voivat riitautua loppuiäkseen verisesti siskojensa ja veljiensä kanssa. Ja tosiaan muutaman tavaran takia. Kun isomummoni muutama vuosi sitten kuoli hyökkäsivät hänen lapsensa haaskalle. Isoäitini oli asunut isomummoni kanssa viimeiset puoli vuotta isomummon kotona ja hoitanut tätä kohti viimeistä matkaa. Ei paljon kahta veljeä ja kahta muuta siskoa näkynyt tuolloin. Kun sitten isomummoa vietiin rauhallisen poistumisen jälkeen sairaalaan olivat kaikki sisarukset heti seuraavana päivänä haaskalla tuolla isomummoni kotona. Ja kaikesta tuli riitaa. Mitään rahallista arvoa ei millään oikeasti ole, mutta niin vaan saatiin välit poikki loppuelämäksi muutaman rätin ja metallinpalan takia.
Ei sisarusten välit aikuisiällä ole koskaan olleet kuin kohteliaat, mutta lopullinen välirikko tuli tuolloin. On se kiva oman lähdönkin auttamattomasti lähestyessä riitaantua loppuiäksi.
Ihmiset osaavat olla todella urpoja.
Yksi hoitaa ja kynii muiden sisarusten osuudet, kyllä näitä tapauksia on nähty. En ole nähnyt yhtään dementikkoa jonka tilillä olisi ollut yhtään mitään vaikkeivat he itse pysty enään sitä kaikkea kuluttamaan jollei ole ihan mitätön eläke. Kamalaa jos muut sisarukset kehtaavat tulla vielä vaatimaan mitään. Vapaaehtoishoitajaksi jos alkaa niin ei se ole mikään peruste etteivät muut sisarukset ole oikeutettuja perintöön. Meistä kaikista ei ole hoitajiksi muttei se silti perymysoikeutta poista vaikka tulisi sitten jostain rapakon takaa vaatimaan mitä lain mukaan kuuluu. Minä tiedän että minulla on aikaa ja kykyjä tulevaisuudessa alkaa omaishoitajaksi eikä se edellytä että veisin sisarusten osuudet perinnöistä. Kaikesta voi säilyttää kuitit ja pitää kirjanpitoa ja sopia muiden kanssa hoitopalkkiosta jonka kaikki hyväksyvät niin ettei mitään epäilyksiä tule mistään Ja saisin omaishoitajan tuen vaikkei se järin suuri ole ja eikös sen saamisen edellytyksenä ole että asuu samassa taloudella, en nyt ole ihan varma. Rehellisesti kun toimii ja sopii sisarusten kanssa niin ettei mikään ole salamyhkäistä niin silloin vältytään turhilta riidoilta.
Luulen että näille muille urpoille sisaruksille ei ole jäänyt paljon mitään kun yksi on vienyt kohtuuttomasti ja tästähän ne riidat tulevat. Kaikilla ei ole mahdollista alkaa omaishoitajaksi mutta ei se silti oikeuta yhden tyhjentämään koko pesää. Eläessään vanhus voidaan manipuloida tekemään sellaisia sopimuksia ettei muille sisaruksille jää mitään muuta kuin pöytäliina. Kyllä olen näitä "putsaus" systeemejä nähnyt ja se omaishoitaja ei ole todellakaan puhtaasta sydämmestään tehnyt työtään vaikka näin on annettu ymmärtää ja kauhea numero tehty siitä hoitamisesta vaikka rahanahneudesta on vain ollut kysymys.
VAI NIIN
Tämä ei ole mitään uutta,,auringon alla.Olen sairaanhoitajana nähnyt kuinka ahneet omaiset vielä vainajan oltua lämmin alkoivat laskea rahoja..vainajan rahoja ja väittivät että hoitajat ovat varastaneet muistaakseni 10mk(oli markkaaika)...No sekin raha löytyi kun laskivat uudelleen..Ahneudella ei ole rajoja--Kukaan ei täältä rahoja vie mukanaan vana sen tekee omaiset :D
Kenenkään dementikon tililtä ei varmasti löydy senttiäkään jos on huolehtivia omaisia edes kaukaisia paikalla.
Ja omaiset tappelevat kaikesta. Jos yksi on ollut hoitajana mukamas ja tyhjentänyt koko potin niin muita vituttaa.
Sanon että vanhempien jotka tekevät useampia lapsia niin pitäisi olla tasapuolisia sillä tasapuolittomuudella rikotaan sisarusten välit ihan tasan tarkkaan. Lapset jotka tuupataan sieltä samasta pesreiästä pitäisi olla samanarvoisia tekevät he elämässään sitten mitä tahansa.
Omaishoitajan homma on ihan vapaaehtoista ja jos ei kukaan hoida niin yhteiskunta hoitaa. Ei täällä ole ketään heitetty jätepussissa ojaankaan.
Eikä kukaan tappele mistään räteistä vaan siinä on isommat rahat kysymksessä. Ei ihmisten välit voi mennä mistään pöytäliinoista tai romuista. Kirjanpito on jäänyt tekemättä ja niistä se riita tulee. Omaisten hoidosta voi aina pitää kirjanpitoa ja säilyttää kaikki kuitit muille omaisille niin ei tule mitään epäselvyyksiä. Rehellinen ihminen tekisi niin mutta epärehellinen toimii ilman kuitteja.
" Lapset jotka tuupataan sieltä samasta pesreiästä pitäisi olla samanarvoisia tekevät he elämässään sitten mitä tahansa."
Ei se ihan noin mene...
Toinen tuottaa itkua ja murhetta eikä välitä mistään muusta kuin rahasta ja saamisistaan, toinen taas hoitaa ja välittää vanhemmistaan antaa rakkauttaan ja huolenpitoaan. Arvaa kummalleko omaisuus jää?
Olet juurikin se sukulainen joka ei välitä omaisestaan pätkääkään ennenkuin perunkirjoitus koittaa.
Johan oli melkoista paskaa ja kuule kaille on raha tärkeintä elämässä tai jos ei ole niin millä sitä sitten elää? Osa ihmisistä ovat kykeneväisiä teeskentelemään muka lähimmäisenrakkautta mutta yhtäkään sellaista teeskentelijää en ole tuntenut jollekka ei raha kelpaisi muuta kuin se lähimmäisenrakkaus. Mistä se kuollut enään tietää kuka kyynelehtii ja kuka ei? Jos on ollut eläessään kamalan vittumainen ihminen eikä ole edes kaikkia hyväksynyt niin miksi sellaista väkisin alkaa tapailemaan ihan huvikseen? Saahan näitä testamenttejä tehdä eläessään kenelle tahansa jos kuvittelee jonkun kyynelehtivän haudalla. Rakkaus suhteen ymmärrän kyllä puolisoonsa ja lapsiinsa mutten kyllä johonkin setään tai tätiin tai muihin sukulaisiin. Kenenkään haudalla minä en ole itkenyt kun puolisoni ei ole vielä kuollut mutta muita sukulaisia kyllä on. Perintöjäkään en ole saanut että sen takia olisi muutama teko kyynelpisara täytynyt vääntää.
En tiedä ketään jolleika ei raha ole tärkeintä elämässä tai on suuri valehtelija sillä kuka se haluisi olla köyhä ihan vapaasta omasta tahdostaan, naurettavaa. Rahalla pääsee vittumaisista töistä pois ja helpottaa muutenkin elämistä vaikkei se onnelliseksi tee mutta helpottaa elämää kummallisesti. On näitä kummallisia lima nuljaskeita joilla vielä on pokkaa väittää ettei rahaa tarvitse vaan elää muka rakkaudella. Rahan takia voi rakkautta teeskennellä ja jos saa oikein ison perinnön niin voihan sitä mutaman kyyneleen tirauttaa sen takia kun vainaja on auttanut niin paljon että köyhyys loukusta pääsee ja niiden joita sen vainajan varallisuus ei ole lämmittänyt niin ei kannata kauheasti itkeskellä.
Tee nyt viisastuneena niitä papareita eläessäsi sillä käärinliinojen taskuihin et hautaasi saa mitään mukaan etkä edes tiedä kuka siellä haudallasi kyynelehtii ja aivan varmasti voi sillä tulla tippa linssiin jolle olet jotain jättänyt.
Uskovaiset hihhulit näitä siunauksia toisilleen toivottelee mutta ovat kaikkein ahneimpia ihmisiä mitä maan päällä tiedän. Tekopyhyys oikein loistaa heidän tekemisistään. Uskonnon varjollahan saa tehdä mitä tahansa kunhan on oikein tekopyhä. Tarvii ne uskovaisetkin jostain leivän suuhunsa niin ettei se ihan rukoilemalla ja kyyneleitä tihruuttamalla tule, vai tuleeko?