Hepulis!
Miksi ihmisillä ei enää ole aikaa ystävilleen?Ainakin minusta tuntuu siltä...
Olen 23vee yliopisto-opiskelija ja olen huomannut,että ystävilläni on nykyään mieletön kiire koko ajan.Mielestäni ystäville täytyisi kuitenkin joskus löytää aikaa.Useimmat ystäväni opiskelevat ja käyvät töissä ihan hulluna ja heillä ei sitten luonnollisesti riitä aikaa minulle...ja muutamat kaverini ovat seurustelun myötä "mummoutuneet"niin,että he viettävät aikaa vain miestensä seurassa,huh...vaikka olisi kuinka kiva mies,niin onhan mukavaa joskus olla vain tyttöjen kesken ulkona yms.
En kyllä ymmärrä,koska itse teen myös töitä kohtuullisesti,minulla on vaativa opiskelupaikka ja asun mieheni kanssa,joten myös parisuhteeseen menee aikaa.
Minä ja mieheni olemmekin haaveilleet jo kauan jonkinlaisesta "tuttavapariskunnasta",jonka kanssa olisi kivaa lähteä illanviettoon silloin tällöin,mutta hankalaa tuntuu olevan...meillä on vain yksi hyvä tuttavapariskunta,mutta heilläkin on aina kiireistä.
Kaipaisin uusia ystäviä pk-seudulta kivaan ajanviettoon,esimerkiksi leffaan,urheilemaan tai muuten vaan iltaa istumaan.Vaikka mieheni on tietenkin paras ystäväni,on silti minulla joskus yksinäinen olo...tai sitten olen vaan ylisosiaalinen;)
Ystäviä ei näköjään koskaan ole liikaa!!
Onko joku muu kokenut vastaavaa kaveripulaa?
t.Ninni
Miksi ihmisillä ei enää ole aikaa ystävilleen?Ainakin minusta tuntuu siltä...
Olen 23vee yliopisto-opiskelija ja olen huomannut,että ystävilläni on nykyään mieletön kiire koko ajan.Mielestäni ystäville täytyisi kuitenkin joskus löytää aikaa.Useimmat ystäväni opiskelevat ja käyvät töissä ihan hulluna ja heillä ei sitten luonnollisesti riitä aikaa minulle...ja muutamat kaverini ovat seurustelun myötä "mummoutuneet"niin,että he viettävät aikaa vain miestensä seurassa,huh...vaikka olisi kuinka kiva mies,niin onhan mukavaa joskus olla vain tyttöjen kesken ulkona yms.
En kyllä ymmärrä,koska itse teen myös töitä kohtuullisesti,minulla on vaativa opiskelupaikka ja asun mieheni kanssa,joten myös parisuhteeseen menee aikaa.
Minä ja mieheni olemmekin haaveilleet jo kauan jonkinlaisesta "tuttavapariskunnasta",jonka kanssa olisi kivaa lähteä illanviettoon silloin tällöin,mutta hankalaa tuntuu olevan...meillä on vain yksi hyvä tuttavapariskunta,mutta heilläkin on aina kiireistä.
Kaipaisin uusia ystäviä pk-seudulta kivaan ajanviettoon,esimerkiksi leffaan,urheilemaan tai muuten vaan iltaa istumaan.Vaikka mieheni on tietenkin paras ystäväni,on silti minulla joskus yksinäinen olo...tai sitten olen vaan ylisosiaalinen;)
Ystäviä ei näköjään koskaan ole liikaa!!
Onko joku muu kokenut vastaavaa kaveripulaa?
t.Ninni
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kai se osaksi johtuu siitä että tavallaan ne ystävät vieraantuvat ja heillä on sitten ne omat tekemisensä. Perhe on yksi syy, mutta on siinä muitakin syitä joita en itsekään oikeen tajua. Mutta huomannut olen kyllä. Yksi syy voi olla se että jos on töissä tai opiskelee hulluna, niin ei siinäkään sitten jaksa arkipäivänä ketään tapailla ja viikonloputkin menee niin äkkiä että joillakin voi tuntua siltä että haluavat silloin levätä ja olla omissa oloissaan, eikä tapailla kavereitaan.
Itse en seurustele, mutta voin hyvin kuvitella että vaikka seurustelisi, niin silti kaipaa niitä muitakin ystäviä - miehiä tai naisia - joita tapailla, ainakin minä. Jotkut tietenkin eivät kaipaa muuta kun sitä omaa puolisoonsa ja näin ollen elävät aika pientä piiriä.
Pääsyy varmaan siihen että aikuisiässä ei enää olekaan niin paljon kavereita, on varmaankin se että tilan täyttää muut asiat ja ei yksinkertaisesti enää jaksa/halua tavata niin usein kavereitaan, vaan viettää mielummin aikaansa sitten sen puolisonsa kanssa tai jopa yksin jos ei seurustele. Sitten perheellisellä kun lapset kasvavat, niin yhä enemmän menee aikaa niille, joten usein ne tapaamiset kavereiden kanssa jää tosi vähiin ja osa kavereista jäävät sitten pois kuvioistakin.
Arvaa vaan tuntuuko tutulta. Osalla jengistä on aina kiire, ja loput on mökkiytyneitä. 100% liian tuttu tilanne.
Onneksi olen löytänyt pari ystävää jotka pitävät pyöräilemisestä PK-seudulla. On sitten tullut ajettua aikalailla fillarilla. Mutta mihinkään muuhun ihmisiä ei sitten tunnu löytyvän. Ehkä sitä vaan pitää itsekkin tyytyä olemaan koko viikonloppu kotona ja toljottaa vaikka leffoja. Jos sillä saisi omankin pään kuolemaan totaalisesti ja liittyisi yhä kasvavaan zombi-armeijaan.
Jos et voi voittaa heitä, liity heihin... ;)
Morjensta,
Tuota meikä on stadista ja tuossa etsin just kaveria. Mieluiten kiireetöntä sellaista. Olen itse täysin kyllästynyt kiireeseen, burnout on tullut myös koettua. Haluaisitko nauttia elämästä kaikessa rauhassa? Pistäppä mailia tulemaan. Juttukaveri käy mainiosti, mutta leffat ja kävelyt uppois ainakin meikäläiseen mainiosti. Ehkäpä enemmän kävelyt, leffoja voi mainiosti katsoa yksinkin.
[email protected]
Juu, koko rimpsu. Automaattinen roskapostintorjunta vaatii tuon.
Terveisin,
Jukkis76
Miksi sä oot siellä kiireisten ihmisten keskellä..tuu pois sieltä oikeiden ihmisten keskelle ja ala elää :)
Mulla ei ole oikeastaan aavistustakaan mistä niitä sellaisia ihmisiä löytyisi? Kaveri porukka lähinnä muodostuu IT-ammattilaisista jotka on töissä pienissä firmoissa jotka pitäisi saada kasvatettua mahdollisimman nopeasti. Eli jengi tekee töissä ankarasti töitä ja vapaa-ajankin kehittävät itseään ja toimintasuunnitelmiaan firmoilleen.
Ehkä tästä saa vielä harkkakassillisen rahaa joskus, mutta onko siitä iloa jos mielenterveys ja elämänilo katoaa sen myötä.
Sä puhut asiaa!Mä oon todella samaa mieltä!En jaksa ymmärtää miks pitää koko ajan mennä pää kolmantena jalkana..niin,kiirehän voi olla myös tekosyy:peittää surua yms.
Sun todella pitäis vaihtaa maisemaa... :)
Ystävyydestä sen verran...samaa olen myös minä huomannut...kaikilla on kiire..jopa eräällä mukavalla miehellä,jolle ystävyyteni ei ilmeisesti kelvannut...tai voihan se olla,että se ei riittänyt?
Näköjään myös muilla samanlaisia fiiliksiä...olisi kiva löytää naispuolisia kavereita,joilla olisi joskus aikaa lähteä just esim.leffaan,raflaan,urheilemaan yms.
Koitetaan kestää,ehkä joidenkin meistä tiet kohtaavat ja ystävystymme:)Nykyään työtä ja opiskelua kai arvostetaan enemmän kuin ystäviä...no okei,näin ei ehkä ole,mutta siltä se helposti tuntuu...