Olen nyt 2-vuotta sivusta seurannut erään hyvän ystäväni yh-äitiys elämää.
Hän sai ensimmäisen lapsensa 20-vuotiaana ja silloin vielä oli pariuhteessa miehen kanssa. Mutta heille tuli ero.
Eikä mies halunnut tavata lasta eikä olla missään tekemisissä heidän kanssaan.
Ystäväni muutti lapsensa kanssa kahdestaan asumaan lähelle omia vanhempiaan jotta he voisivat auttaa häntä lapsenhoidossa.
Olen hänen luonaan satunnaisesti aina käynyt kylässä.
Välillä hän on vienyt lapsensa hoitoon vanhemmilleen ja ehdottanut että lähtisin hänen kanssaa baariin. Yleensä olen lähtenyt sitten mukaan vaikka itse en hirveästi baareissa viihdy
Ystäväni on lähes aina löytänyt baareista miesseuraa yhdeksi yöksi mutta nämä jutut eivät ole koskaan ole johtaneet mihinkään vakavempaan. Mutta se miinus puoli yleensä on ollut,että heti aamulla hän on joutunut hakemaan lapsensa pois hoidosta vanhemmiltaan. Vaikka olisi kuinka väsynyt ja krapulainen olo.
Myös lapsi rajoittaa elämää kivasti,että ei pysty lähtemään kovin helposti mihinkään tai olemaan enempää,kun 1päivän pois.
Vaikka hän ei käy töissä vaan elää tukirahoilla mitä yksinhuoltaja voi saada.
Ystäväni on valitellut myös sitä,että miehet eivät kiinnostu hänestä,kun saavat kuulla että hänellä on lapsi ja siitä kertominen on jo itsessään vaikeaa.
Mutta minkäs teet...
Itsellä tilannetta seuranneena se on vahvistanut käsitystäni miten rankkaa on olla nuorena yh-äiti.
Mieluummin itse haluan vasta sitten perustaa perheen kun olen yli 30-vuotias ja löytynyt sopiva luotettavan miehen eikä enää tee mieli bilettää.
Koska mielestäni vielä 20-kymppisenä tulee nauttia elämästä ilman mitään turhia esteitä.
Hän sai ensimmäisen lapsensa 20-vuotiaana ja silloin vielä oli pariuhteessa miehen kanssa. Mutta heille tuli ero.
Eikä mies halunnut tavata lasta eikä olla missään tekemisissä heidän kanssaan.
Ystäväni muutti lapsensa kanssa kahdestaan asumaan lähelle omia vanhempiaan jotta he voisivat auttaa häntä lapsenhoidossa.
Olen hänen luonaan satunnaisesti aina käynyt kylässä.
Välillä hän on vienyt lapsensa hoitoon vanhemmilleen ja ehdottanut että lähtisin hänen kanssaa baariin. Yleensä olen lähtenyt sitten mukaan vaikka itse en hirveästi baareissa viihdy
Ystäväni on lähes aina löytänyt baareista miesseuraa yhdeksi yöksi mutta nämä jutut eivät ole koskaan ole johtaneet mihinkään vakavempaan. Mutta se miinus puoli yleensä on ollut,että heti aamulla hän on joutunut hakemaan lapsensa pois hoidosta vanhemmiltaan. Vaikka olisi kuinka väsynyt ja krapulainen olo.
Myös lapsi rajoittaa elämää kivasti,että ei pysty lähtemään kovin helposti mihinkään tai olemaan enempää,kun 1päivän pois.
Vaikka hän ei käy töissä vaan elää tukirahoilla mitä yksinhuoltaja voi saada.
Ystäväni on valitellut myös sitä,että miehet eivät kiinnostu hänestä,kun saavat kuulla että hänellä on lapsi ja siitä kertominen on jo itsessään vaikeaa.
Mutta minkäs teet...
Itsellä tilannetta seuranneena se on vahvistanut käsitystäni miten rankkaa on olla nuorena yh-äiti.
Mieluummin itse haluan vasta sitten perustaa perheen kun olen yli 30-vuotias ja löytynyt sopiva luotettavan miehen eikä enää tee mieli bilettää.
Koska mielestäni vielä 20-kymppisenä tulee nauttia elämästä ilman mitään turhia esteitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samaa mieltä. Toivotaan ettei kuse lapsen elämää nuori äiti, koska täälläkin naapurissa on perhe jonka lapsi elelee nyt about kadulla subut ja pilvi mielessään. Tatuointi 16 vuotiaalla ja yksi nuorin lapsi tuossa meidän takapihalla jotain rötösteli. Ovat käyneet meillä varkaissa katselleet pornoa jne kun olimme Ruotsissa. Joku oli nähnyt ja tunnustuskin tuli. Toivotan onnea ja jaksamista, tue ystävääsi ja auta häntä elämässä. (Ettei alkoholi turmele tai ystävyyssuhteene rapistu :-) ) Jaksamista.
Elämä on valintoja täynnä. Harrastaako seksiä, harrastaako suojaamatonta seksiä, miettiäkö vielä hetken parisuhteen kestoa ettei heti ala tehdä lapsia, teetättääkö abortti, antaako lapsen adoptioon, mennäkö kouluun hankkimaan itselle ammattia, menisikö töihin jotta elintaso nousisi jne.
Itsekin ole YH, mutta sen verran on kuitenkin ollut järkeä päässä, että opiskelut ja työt olen suorittanut. Jos olisin jäänyt pelastavaa elättäjäprinssiä odottamaan, niin kyllä olisi elämä ihan toisenlaista. Omistusasunnon maksaminen tekee tiukkaa välillä, mutta elämä kulkee eteenpäin omilla ehdoillani.
Kaverisi kannalta olisi parempi, että hän alkaisi katselemaan itselleen esim. oppisopimustyöpaikkaa, jotta työllistyisi eikä olisi kotiäitinä vuosikausia. Todennäköisesti sitä parisuhdettakin löytyisi helpommin, kunhan olisi taloudellisesti itsenäisempi. On ihan hyvät mahdollisuudet löytää uusi kumppani ja hankkia vaikka hänen kanssaan lisää lapsia, jos kumpikin sitä haluaa.
Nuorena kannattaa kokeilla monenlaisia miehiä ja bilettää. Kolmikymppisenä kun on juoksut juostu, niin voi sitten ottaa sen kiltin ja luotettavan miehen, jolla on säännölliset tulot ja nöyrä luonne.
Olen huomannut et on paljon rumia yh- naisia. Siksi ne ovatkin yksinhuoltajia koska mies on vaan halunnut panoseuraa ja tietty miehet ovat valehdelleet kaikenlaista et perustetaan perhe ja silleen. Naiset sitten uskovat mut mies jättää heti kun nainen on raskaana tai heti synnytyksen jälkeen. Julmaa se on mut niin tää maailma toimii.
Kadullakin näkee todella lihavia naisia jotka työntää lastenvaunuja. Varmaan ovat yksinhuoltajia. Naiset lihoo ja masentuu heti kun mies jättää.
Suomi treffeissäkin on paljon rumia yh-naisia jotka ovat tulleet jätetyksi ja nyt ne etsivät jotain komeaa miestä joka elättäis naisen ja sen lapsen. Vaikka itseeni ei haittaa nainen olla on lapsi mut olen vain omillaan tuleva joten naiset ei minusta ole kiinnostuneet.
" rankkaa on olla nuorena yh-äiti."
-Varmasti onkin.
Mutta heti alkumetreillä kannattaa heittää romukoppaan yleistykset, että kaikki tai edes useimmat miehet karttaisivat naista vain koska tämä on yh. Paljon suurempi ongelma ystävässäsi tuntuu olevan se, että hän harrastaa yhdenillan juttuja näköjään varsin tiuhaan ja ei muutenkaan ole mitenkään turhan tarkka siitä, että kenen kanssa peuhaa.
Tämä on ainakin meikäläiselle huomattavasti suurempi turn-off ja este parisuhteelle kuin pari muksua ikinä olisi.