Hei!
Kaverini isä kuoli juuri äskettäin ja jopa minulle tekee hyvin pahaa. On ehkä väärin sanoa kaveriani kaveriksi sillä hän on enemmän, hyvä ystävä. En juurikaan tuntenut hänen äitiä, mutta olin tavannut kuitenkin.
En tiedä miten voisin auttaa ystävääni ja mitä sopii tehdä?
Lähetin hänelle surunvalittelut ja ilmoitin että olen tukena jos hän tarvitsee ja kun hän on valmis puhumaan.
Onko myös sopivaa lähettää adressi?
Vinkkejä ja apua kiitos!
En käsitä miten tämä koskettaa minuakin näin kovasti mutta ajatus siitä miten ystäväni kärsii ja käy läpi, tekee todella pahaa.
-Emma
Kaverini isä kuoli juuri äskettäin ja jopa minulle tekee hyvin pahaa. On ehkä väärin sanoa kaveriani kaveriksi sillä hän on enemmän, hyvä ystävä. En juurikaan tuntenut hänen äitiä, mutta olin tavannut kuitenkin.
En tiedä miten voisin auttaa ystävääni ja mitä sopii tehdä?
Lähetin hänelle surunvalittelut ja ilmoitin että olen tukena jos hän tarvitsee ja kun hän on valmis puhumaan.
Onko myös sopivaa lähettää adressi?
Vinkkejä ja apua kiitos!
En käsitä miten tämä koskettaa minuakin näin kovasti mutta ajatus siitä miten ystäväni kärsii ja käy läpi, tekee todella pahaa.
-Emma
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oi olen aivan sekaisin... Äiti siis menehtyi kun kirjoitin tuohon "isä".
Vie mieluummin surunvalittelukukat, adressi on enempi sellainen, joka lähetetään kaukaisemmille tutuille. Kukat viedessäsi pääset juttelemaan ja voitte sopia mahdollisia tapaamisia. Ja soitella voitte molemmin puolin, jos kumpikin odottaa toisen ottavan yhteyttä, niin kumpikaan ei saa soitettua. Tiedän tästä asiasta siltä pohjalta, että mieheni kuoli viime talvena ja tuntui tosi hyvältä kun ystävät kävivät henkilökohtaisesti. Tsemppiä♥
Tuhannet kiitokset vinkeistä! :)
Voimia sinulle kestää suuri surusi.
Kuolema on niin mahtava ja ja lopullinen tapahtuma, että se saa ihmisen sekaisin.
Haluaisimme pitää meille rakkaat, tärkeät, läheiset ja muuten merkitykselliset ihmiset loputtomasti.
Mielestäni tärkeintä on kertoa kuolleen läheisille juuri omalla tavalla surustaan. On toki olemassa ns. vakiintuneita tapoja, mutta nuorena ihmisenä voit vaikka mennä käymään ja kertoa ensin lohtuhalilla osanottosi ja sen jälkeen olemalla lähellä ja kun itkultasi kykenet, sanoa mitä mieleen tulee tarkoituksena kuvailla senhetkisiä ja kaverisi äidin kuolemaan liittyviä tunteitasi.
kyllä
parhaan ystäväni äiti kuoli ja päätin heti että lähden kotipaikkakunnalle hänen luokseen tuekseen ja auttamaan häntä järjestelemään vaikka hautajaisia(tekee sen aivan yksin).
minuun sattuu niin kovasti ystäväni puolesta, olin hänen äidillekkiin tärkeä ja hän minullekkin vaikka ei keretty nyt kuukausiin näkemään.
pelottaa mitenkä käyttäydyn hänet nähdessää, sen verran vetää vaikeeks ja itkua saa pidätellä töissäkin niin onko se soveliasta minun itkeä, jos hän ei itke myös..
hän on aina ollu se minun olkapää ja nyt vaihtui vuoro :( minun on hyvin vaikea käsittää ja miettiä mitä sanoisin ja mitenkä olisin ja mitä tekisin..
tttt2,lämpimiä ajatuksia sinulle, kun menet ystäväsi tueksi hautajaisjärjestelyihin. Itse jäin yksin vuosia sitten yllättäen järjestämään mieheni hautajaisia. Putosin tyhjyyteen ja arjen elämä katosi. Sisareni tuli pitämään minua elämässä kiinni ja olen siitä hänelle suureati kiitollinen. Ihanaa, että sinä välität!