Yläproteesin mallinnus

Yökkääjien kohdalla helpointa on tehdä proteesi mahdollisimman vähillä jäljennöksillä. Monesti ensimmäiselle mallille tehdään vahakaavio, jolla purenta rekisteröidään. Rekisteröinnin jälkeen samalle kaaviolle asetellaan hampaat, ja lopputulosta sovitetaan suuhun, jotta nähdään ovatko hampaat soveliaat ja purenta kohdallaan. Ottaisin hyväksytystä asettelusta pohjausjäljennöksen ja tämän jäljennöksen alginaatilla ulos suusta, jolloin saadaan myös pinnehampaat. Pohjausjäljennöksen osuus taas huolehtii siitä, että saadaan viimeisin tieto suun muodosta.

Yökkääminen on hankalaa. Lääkäri ei taatusti halua kiusata sinua tahallaan, mutta pakkohan jäljennös on ottaa, jotta saadaan istuva proteesi. Monella helpottaa, jos jäljennös otetaan makuuasennon sijasta istualtaan ja jopa niin, että pää on etukumarassa. Tällöin nieluun valuu mahdollisimman vähän jäljennösainetta ja sylki pääsee valumaan sekin pois. Eli astia alle. Monella juuri lisääntynyt syljentuotanto ja nielun lähelle työntyvä jäljennösaine ovat jäljennöksenoton yhteydessä se yökkäyttävä asia. Ei auta kuin kestää. Olen kuullut myös ilokaasun käytöstä jäljennösvaiheessa: se lamaa joillakin yökkäysrefleksiä.

Yökkääjien proteesi pyritään tekemään takaa mahdollisimman lyhyeksi, ei kuitenkaan pysyvyyden kustannuksella. Eli laboratorion lähetteeseen kannattaa laittaa maininta yökkäyksestä.

Totut varmasti pitämään proteesia, kunhan se on muotoiltu mahdollisimman pieneksi. Ensimmäinen viikko voi olla hyvinkin hankala, mutta sisukkaalla harjoittelulla päästään tulokseen. :o) Ja joka tapauksessa proteesi ei ole niin suuri, kuin jäljennöslusikka ja siitä pursuava jäljennösaine antavat olettaa. Proteesi ei ulotu niin kauas kohti nielua.