Vanhempi nainen

Se riippuu tietysti henkilöistä, niinkuin varmasti tiedät. Toinen mies on jo 25-vuotiaana kypsä ja valmis sitoutumaan, toisesta miehestä ei ole siihen vielä 50-vuotiaanakaan. Kyllähän se on kiinni siitä mitä molemmat etsivät ja haluavat.

30-vuotias olisi ihan ok-ikäinen itselleni, ulkonäöllisesti eroa ei ainakaan huomaa, ja eiköhän sitä kokemusta ole elämästä jo siinä vaiheessa miehellekin kertynyt. Tuttavapiirissäni on aika hasusti 90% ystävistäni seurustelee/on naimisissa/avoliitossa itseään nuoremman miehen kanssa, ikähäärukalla 1/2 vuotta - 8 vuotta. Eipä sillä näy olevan mitään merkitystä pidemmällä tähtäimellä, alussa varamasti enemmänkin ikäero askarruttaa. Omalta osaltani kävi niin että "taistelin" nuoremman miehen ihastusta vastaan, hän voitti tunteeni puolelleen, mutta lopputulos olikin niinkuin pelkäsin; mies oli liian kokematon ihmissuhdeasioissa.

Nuo heittämäsi kysymykset ovat vaikeita... suhdetta ei voi aloittaa jos pelkää ko. asioita. Ainahan mies voi vaihtaa nuorempaan, jos on syytä.

Niin,ei se ole olennaista jos muuten on yhdessä kivaa..se on vaan tää yhteiskunta joka asettaa paineita ja "ne muut" jotka kattoo karsaasti jos naisella on nuorempi mies.Toki eihän se muille kuulu..ja nainenkin voi olla sen verran nuoren näköinen ettei sitä ikäeroa edes huomaa.Tärkeintä kai että yhteys pelaa :)
Ja aivan varmasti riippuu ihmisestä..

naiselle aikaa. On luonnollista, että 5 v. vanhempi nainen ajattelee myös, että nuorempi mies voi haluta vain leikkiä mutta näinhän ei asian tarvitse olla. Tietyt asiat täytyy vain pohtia läpi. Jos kerran olet tosissasi, odota ja yritä saada nainen vakuuttuneeksi aidoista tunteistasi. Itselläni 6 v. nuorempi mies ja hyvin menee toistaiseksi, emme edes ajattele ikäeroamme. Periaatteessa kuka tahansa voi jättää kenet tahansa, ei ole ikäkysymys.

samoin kuin itseä vanhempikin saa ainakin mut miettimään, että mitähän ne oikeasti haluaa. Aina päädyn siihen, että nuorempi mies haluaa hetken huvia ja vanhempi itseään nuoremman naisen tunteakseen itsensä viriiliksi. Nykyisin jo parin vuoden ikäerokin tuntuu liian suurelta. Ehkä mä oon vaan tehny siitä itelleni liian suuren ongelman, mut jotenkin sitä ei vaan pysty oleen ottamatta huomioon.

Luettuani juttusi mietin omaa tilannettani, olen aina seurustellut itseäni enemmän tai vähemmän nuorempien miesten kanssa, jotenkin niin on vain käynyt, ei ole ollut tarkoitushakuisuutta, ehkä olen nuorekkaan oloinen koska monesti nämä miehet ovat aluksi luulleet minua nuoremmaksi tai itsensä ikäiseksi.

Eniten välillä on ihmetyttänyt ympäristön suhtautuminen ja utelu, se tuntuu edelleen v.2004 olevan joku kummallinen selittelyn paikka jos naisella ei ole sitä vanhaa/vanhempaa miestä käsipuolessa.
Naista pidetään kauheana haukkana ja saalistajana, mies on hyvä jätkä ja mahtava, jos saa sen mahdollisimman nuoren jne, typeriä kliseitä.

Joten jos vain sait tämän kyseisen naisen puhnron, ota yhteyttä ja ehdota tapaamista, äläkä mieti ikäeroa. Vuosi vuodelta sillä on yhä vähemmän merkitystä, kaikki me vanhenemme koko ajan.
Itsekkin tapasin hiljan oikein mukavan tuntuisen itseäni 6v nuoremman miehen. Hän oli epäröinyt uskaltaako ottaa minuun yhteyttä ensitapaamisemme jälkeen ja itsekkin mietin kun pariin viikkoon ei kuulunut mitään, pitääkö unohtaa koko ihminen vai laitanko kenties yhden viestin ja kysyn olisiko hän kiinnostunut tapaamaan vielä. Hän oli,ja nyt deittaillaan tiiviisti =)
Eli onnea sinullekkin, ja ota rohkeasti selvää kyseisestä naisesta!

Viisi vuotta ikäeroa ei ole paljon mitään. Ota kuitenkin huomioon, että koska miehet pysyvät yleensä nuorekkaampina kuin naiset, niin ajan kanssa teidän ikäeronne tulee luultavasti näyttämään paljon viittä vuotta suuremmalta. Tämä tuskin häiritsee sinua, sillä suhteen alkamisen jälkeen sisin ratkaisee enemmän kuin ulkonäkö.

Ei haittaa vaikka mies olisi alle 30.Minä olen 34.Ottaisin kyllä selvää haluaako mies muutakin kuin seksiä.Mieluummin nuorempi kuin vanhempi. Esim. muusiikkimakuni on lähempänä kakskymmppisten musiikkimakua.Mulle ei iskelmät yms. kelpaa.

...vaikka niihin niin helposti takerrutaankin. Ihmissuhteissa enemmän kuitenkin on merkitystä sillä, mitä ne kaikki eletyt vuodet pitää sisällään ja ennenkaikkea, mitä ne on aikaiseksi ihmisessä saanut. Se, mitä sisällä sydämessäsi ja mielessäsi kannat mukanasi on varmasti parisuhteen onnistumisen kannalta paljon vaikuttavampi asia kuin pelkät numerot. Moni nuori voi olla ikäänsä nähden paljon aikuisempi kuin joku vuosikausia eläneenpi henkilö - ja tietysti myös toisinpäin. Ihmisen persoonahan on se osa, minkä kanssa parisuhde muodostetaan, tai ainaskin pitäisi olla eikä nimi, mitat tai elettyjen vuosien lukumäärä. On tietty olemassa paljon niitä tyhmiä, materialistisia ihmisiä, jotka parisuhteeseen ryhtyy pelkkien ulkokuorien vuoksi, mut ei niitä ihmisiä kannata malliksi kenenkään itselleen ottaa. Aito rakkaus, välittäminen ja oikea mielenkiinto itse ihmiseen ei loppujen lopuksi ole ulkokuorista, vuosiluvuista tai maallisesta mammonasta kiinni. Ja, mitä toisten ihmisten mielipiteisiin tulee, niin pitää aina muistaa, että itseään vartenhan täällä eletään eikä niitä toisia ihmisiä.