Oudoimmat/kiusallisimmat treffit nettideitin kanssa?

olen narsisti ja kirjoitan itseltäni itselleni, ja vain itselleni. Tietysti tiedän että kaikki muutkin kirjoittavat itselleni.

No eipäs listata ennen kuin panostat itse aiheeseen vähän enemmän ja kerrot ensin omat kokemuksesi.

Kiusallisimmat ja p-maisimmat treffit oli ne, kun kirjoitellessa asiallinen mies
muutuikin ihan täydeksi sonnan jauhajaksi, hän valehteli ummet ja lammet, siis
puhui asioita, jotka eivät mitenkään voinut pitää paikkaansa, ellei ollut joku
yli-ihminen.

Sitten kysyi vielä virne naamalla, että mitä olen mieltä. Olin joo sitä mieltä,
että lähdin kävelemään.

Yritti raasu vielä ottaa yhteyttä,,siis kuinka erehdyinkin noin pahasti.

Minulle deittinainen oli chatissä, meileissä ja puhelimessa aivan yli-innostunut ja halusi tavata varsin nopeasti. Tykkäsi kuvistanikin ja minä hänen.
Oli virtuaalisesti siis ihan normaali ja naurettiin pitkissä puheluissakin yhdessä ja kaikki tuntui toimivan.

Tavatessamme ravintolassa sitten ekaa kertaa hän alkoi puhua ja huutaa joka lauseeni päälle että "just joo tollasia miehet on joo joo..." ja sitten hän pyysi jostakin toisesta asiasta mielipidettäni mutta niin en ehtinyt sanoa kuin pari sanaa niin hän huusi ja nauroi taas päälle että "älä selitä siinä mies..."

No annoin hänelle vielä uuden tsäänssin mutta seuraava huuto kun taas alkoi niin paiskasin sadan euron setelin pöytään ja sanoin että tämä oli tässä.
Sinne jäi istumaan viinilasien ääreen ja ruokakaan ei ehtinyt tulla pöytään
kun olin jo kotimatkalla. Deitti kesti 10 minuuttia yhteensä.

Sanon vielä sen että olen kohtalaisen hyvä ja rauhallinen ja jopa hauskakin keskustelija eikä koskaan kukaan ole tuolla lailla hyökännyt silmille ihan käsittämättömällä tavalla.

Ikävä oli tilanne, kun treffipalstan viestittelyn kautta tuli hiukka ihmeellisiä töksähtäviä ja ehkä provosoiviakin muutaman sanan viestejä. Naisella oli kuitenkin ok profiiili ja ammatti sekä valokuva, joten ajattelin että katotaan nyt. No, treffatessa hän tärisi kuin haavanlehti ja ei osannut sanoa kuin sanan pari. Tajusin, ettei hän yksinkertaisesti osaa puhua suomea kovinkaan hyvin. Yritin englantia, vaan ei auttanut. Ilmeisesti jännitystään hän purki noita-akkamaiseen räkätykseen. Se oli viimeinen pisara - muutaman minuutin tunnustelun jälkeen totesin, että ei tästä tule mitään, morjens. Hän hyväksyi kommenttini muitta mutkitta ja lähdimme eri teille. Onneksi treffit oli sentään kotikaupungissa.