Aikuinen sisko kopioi kaiken mitä teen!

Minulla on samanlainen ongelma siskoni kanssa. Hän on monesti ottanut minulta ideoita ja hänen makunsa erilaisten asioiden suhteen on samanlainen kuin minulla. Samanlainen käsiala, tyylitaju...ym. Silti, jos joku ottaa hänestä mallia, hän kehtaa valittaa, kuinka häntä matkitaan :D Ja kummallisinta tässä on, että hän väittää minun olevan kateellinen hänelle. Miksi ihmeessä olisin? Ja puhuu pahaa minusta muille.

Tiesin, että joskus hänelle tulee identiteettikriisi, ja se tuli muutama vuosi sitten. Enkä ihmettele! Jos on elänyt toisen elämää, ei sitä varmasti tiedä, kuka oikeasti on. Ystäväni ovat aina olleet samaa mieltä asiasta ja monesti ovatkin sanoneet, että siskoni touhuaa samoja juttuja kuin minäkin.

Luulisin, että tällainen käytös johtuu siitä, että hän on kiintynyt sinuun. Tarvitsee sinun hyväksyntääsi. Ja hänellä on luultavasti jostain syystä heikko itsetunto. Sanoisin sinulle kullanarvoisen ohjeen, että ota etäisyyttä siskoosi, jos et kykene kasvotusten asiasta hänelle sanomaan. Anna hänelle aikaa etsiä itseänsä.

Näitä tapauksia riittää, ja kummallista vaikka omakin perhe, niin roikkuu nuoremmissa siskoissa?

Sama ongelma veljen kanssa! Tosin hän on 6-vuotta xD

Tuohon käsi-ala asiaan voisin kommentoida ihan henkilökohtaisesta kokemuksesta, että se ei välttämättä liity juuri sinuun. Elikkä, itselläni on tapana ottaa vaikutteita sieltä täältä, mikä nyt vain sattuu mielestäni nätiltä näyttämään..
Kiinnitän paljon huomiota estetiikkaan, koska olen taiteellinen ihminen..
Siskoltani "kloonaamani" käsi-ala on jäänne nuoruudesta..

Ehkä ihailee sinua ja ottaa mallia. Taitaa olla kiintyneempi sinuun kuin sinä häneen?

Jospa hän hakee läheisempiä välejä kanssasi? Jos on yksinäinen ja tuntee että saa tukea siitä että sinä olet samassa paikassa? Jos asia ahdistaa, kerro siitä hänelle ja kysy varovasti - yritä välttää loukkaamasta - miksi hän haluaa asua niin lähellä ja tehdä samoja juttuja kuin sinä. Kysymällä se selviää. ;) Maailma ei useinkaan ole niin kummallinen vaan aika suoraviivainen, ja se joka näkee vikaa toisessa, saa usein havaita sen vian olevan omassa ajattelussaan. ;) Ole suvaitsevainen, vaikka sisaruksesi olisi heikompaa tekoa kuin sinä, niin tukea hän ehkä vain kaipaa, sitä voi osoittaa hyväksynnällä ja pyytämällä varovasti hieman omaa tilaa, ja muulloin näkemällä vaikka sitten jossain riennoissa hetken aikaa vähän useammin, kahvilla, baarissa, yhteisessä harrastuksessa?

on minun siskoni tekee samoin, siitä huolimatta että olemme riidoissa emmekä ole tekemisissä toistemme kanssa kuin silloin kun on pakko. kuitenkin puheista ja muusta näen että hän matkii minua.

Minä ja sisareni emme ole tekemisissä toistemme kanssa. Vain silloin tällöin. Sisareni on aivan samanlainen kuin minä. Minä otin varhaisteini-iässä vaikutteita häneltä, koska jaoimme ihan kaiken. Sitten tyylini muuttui, ja nyt sisareni kopioi minua. Eikä minua haittaa! Joskus kuulin, että sisaruksilla on 25%sesti samat geenit, joten miten meissä ei olisi jotain yhteistä? Tärkein asia on kuitenkin persoonallisuutemme. Sitä toinen ei voi teeskennellä. Ja kuten joku tuolla aiemmin sanoi, että kun muuttaa omaa persoonaa, niin tulee itselle sellainen identiteettikriisi. Ja sellainen tuli minunkin sisarelleni. Ja tunnen syyllisyyttä siitä, että tämä koetti olla kaltaiseni ja kadotti sitten itsensä.
Mutta olen myös huomannut sen, että olen aika voimakas persoona. Monet ystävänikin ovat muuttaneet tyyliänsä samanlaiseksi kuin minulla. Eikä se minua haittaa. En ole kateellinen, mustasukkainen tai mitään sellaista. Täytyy olla aika pikkumainen ihminen, joka alkaa sormella sanomaan, että tuo matkii mua. Joskus nauramme, miten meistä on tullut samanlaisia
.
Kai sanomani on sama kuin joillakuilla muilla täällä... älä välitä vaikka sisaresi matkii sinua! Sinä olet sinä, ja sitä ei voi kukaan viedä sinulta! Vaatteita ja tavaraa tärkeämpää on todellakin persoonallisuus. Sisaresi matkiminen johtuu vain siitä, että tämä haluaa teillä olevan enemmän yhteistä. On kiintynyt sinuun. Voisit yrittää ottaa etäisyyttä häneen ja antaa hänen etsiä oma tiensä. Kaikista tärkeintä on se, että sinä et kadota itseäsi!

Minä oon miettinyt tosi paljon tätä "vaikutteita ottavaa" ihmistyyppiä viimeisen vuoden aikana, mutta sitten ehkä vähän eri näkökulmasta. Seurustelin yli 3 vuotta tytön kanssa, jonka tekemisissä ja elämässä oli läsnä voimakkaasti vaikutteiden ottaminen läheisiltä ja siihen tukeutuminen.

Olin todella rakastunut häneen hänen oman luonteensa puolesta, mutta oli tosi vaikea olla ihmisen kanssa, jonka kanssa monesti tuntui, että hänen halut elämässä liittyi aina siihen mitä joku muu oli ensiksi halunnut. Toivon tosi paljon, että vaikutteita ottavat siskot löytäisivät oman tiensä, koska tuo luultavasti heijastuu myös läheisiin ihmissuhteisiin ja seurustelusuhteisiin hankalalla tavalla, jos ei tiedä mitä itse haluaa, tai jos elämää ohjailee liikaa se, että toiset, joita ihailee, haluaa jotain, joten jotta olisi itsekin ihailun arvoinen haluaa ihan samat asiat.

Mun entisen tyttöystävän hiukset ja niiden väri oli kopioitu isosiskolta tämän nuoruudesta. Vaatteevalintoja hän kopioi parhailta kavereilta tai isosiskolta. Musiikkimaku oli kopioitu pikkuveljeltä. Se mitä ruokaa hän kulloinkin söi tai valmisti tai minkälainen "dietti" oli menossa oli kopioitu joltain läheiseltä. Tulevaisuuden ammattitoive oli kopioitu isosiskolta ja toinen vaihtoehto oli opiskelukaverin tulevaisuudensuunnitelma. Kesäsuunnitelmat oli aina suunnitelmia, mitä joku toinen oli suunnitellut ja halunnut. Lemmikkihaaveet oli kopioitu parhaan kaverin lemmikkihaaveista. Tuntui useasti, että hänellä oli ihan täysin hukassa mitä itse elämältään haluaa, eikä silloin voi oikeen haluta yhteisiä asioita parisuhteessakaan, koska on tosi vaikea tehdä yhteisiä suunnitelmia ja haaveilla yhteisistä asioista, jos ei tiedä mitä ihan itse haluaa. Ja nämä ihmiset kai tuppaavat olemaan aikamoisia tuuliviirejä, koska halut vaihtuu kokoajan sen perässä mitä muut milloinkin haluavat.

Mulle oli tosi kova paikka, kun aloin huomaamaan, että itseasiassa en tiedä yhtään kenen kanssa seurustelen, eikä tyttöystäväni varmaan tiennyt itsekään. Tärkeintä näytti olevan aina jonkun kaverin seuraava suunnitelma, jonka hän halusi myös tapahtuvan omassa elämässään oli se sitten tekokynnet tai kaverin kesälomamatka. Kun kaverit halusi vaihtoon, hän halusi kanssa, mutta sitten kun yritin järjestää vaihtoa niin, että oltais päästy yhdessä ja kysyä minne hän haluaisi mennä ja käviskö tämä tai tuo vaihtoehto, sellaisesta suunnitelmasta ei olis voinut tulla mitään, kun hänenkin olisi pitänyt osallistua sitä ideoimaan ja ottamaan vastuu siitä, että se ei olekaan lähtökohtaisesti jonkun muun suunnitelma.

Olen miettinyt jälkikäteen, että kysymys on varmaan siitä, ettei tunne itseään vielä kunnolla. En usko, että tällaiset henkilöt on tunne-elämältään kieroutuneita, vaan varmaan vaan tosi pelokkaita ottamaan omaa elämää haltuun tai tekemään omia ratkaisujaan. Että elämä on helpompaa, kun on joku malli ja useita malleja joita seurata, niin ei tarvii miettiä itse niin paljon kuka olen tai mitä haluan. Silloin ei tarvii samalla tavalla ottaa vastuutakaan elämän suunnasta, ratkaisuistaan tai miettiä miksi haluan mitäkin. On tosi helppo tehdä isot tulevaisuuden suunnitelmat varmaan pohjaten ne jonkun muun suunnitelmaan. Mutta vierestä on vaikea olla ihastunut sellaiseen ihmiseen, jolla ei ole kauheasti "omaa" elämässä, koska silloin tuntuu, että on ihastunut vaan toisten ihmisten kaikuihin.

Mutta sen haluan sanoa vielä, että tällainen kumppani on tosi raskas omalla tavallaan parisuhteessa, että jos tuntuu, että toisen ihmisen ainoa ja tärkein onni on matkia jotain lähellään, niin siinä on kauheen vaikea tietää keneen olenkaan ihastunut kun seurustelee. Mun kokemuksen mukaan siellä vaikuttaa paljon sellainenkin, että sillä miltä asiat näyttää päällepäin tai vaikuttaa muiden ihmisten silmissä on paljon enemmän merkitystä kuin sillä miltä ne tuntuu. Silloin onni on tosi köykäisellä pohjalla ja on kurja olla itsensä kanssa.

Toivon, että kaikki nämä siskot lähtis etsimään omaa suuntaa elämässään. Varsinkin kun se pohjimmainen heidän oma luonne on yleensä se, mihin toinen ihminen rakastuu ja ihastuu niin sitten sen pitää vaan ajan kanssa tulla esiin, että saavat vahvistusta sille, että ovat omina itseinään tosi hyviä tyyppejä ja tyttöystäviä, kavereita ja sukulaisia. Luulen, että ainoa asia, millä voi oikeasti tukea näitä vaikutteita ottavia ihmisiä elämässä eteenpäin on yrittää olla aidosti kiinnostunut kaikista heidän ihan ihkaomista suunnitelmistaan, niin että he saavat hyvää vastakaikua sille, mitä itse oikeasti itselleen pohjimmiltaan haluavat.

Minun siskollani on muksu vieraan miehen kanssa!! Ihan on samannäköisetkin vielä ja tällä muksulla myös velipoikia ja nekään ei huomaa yhdennäköisyyttä!! Siskoni myös morkkaa minua joka asiasta, kateellinen paska! Puhuu vaan pahaa ja omassa elämässä paljon luurankoja kaapissa! Mahtaako olla jos paljon itsellä on salattavana niin haukkuu jatkuvasti muita ja toisten tekemisiä. Paha olo tuli taas kun ajattelenkin siskoani. Minä en voi normi asioista puhua hänen kanssaan kun hän ottaa ne niin että leuhkin! Panettelee mua menneisyydestäni vaikka hän vasta hurja on ollut. Enon vaimonkin kanssa suhde ollut!! Siis naisrakkautta ja vielä sukulaisen vaimon kanssa. HYI HELEVETTI!!!

Huh. Aika friikkiä, mutta omalla tavallaan herttaista. Hän kaipaa lähellesi ja ehkä etsii sinusta turvaa?

Etkö voi kysyä häneltä, ja oikeasti istua alas ja keskustella asiasta?