Hei! Mielenkiinnolla olen tätä palstaa välillä seuraillut. Pettäjänainen olen minäkin. Vakituisessa avosuhteessa vuosia takana yli 10. Tiedän.. tiedän.. suhdetta pitäisi hoitaa ja vaalia..mutta jotenkin koin, etten ole enää miehelleni tärkeä ja rakas, enemmänkin "huonekalu". Seksikään ei enää tuntunut hyvältä. Baarissa tapasin miehen, jonka kanssa oli heti valtava kemialataus. Sitä latausta purettiin se yksi yö, olimme varattuja molemmat. Kului välillä kuukausia, ettemme pitäneet yhteyttä emmekä tavanneet toisiamme. Keväällä sitten hukuttauduimme jälleen toistemme syleihin. Tapailimme kesän aikana useita kertoja. Tapaamisia oli vaikea järjestää, olenhan pienen lapsen äiti. Välillämme oli paljon muutakin kuin seksiä, sielujen yhteys, niin ainakin minä sen koin. Kesän lopulla paljastui, että hän oli tapaillut toistakin naista minun lisäkseni. Voi olla, että hän tapaili muitakin, mutta tämän yhden hän suostui tunnustamaan, pakon edessä tietenkin.. Maailmani romahti täysin..hän aneli anteeksiantoa, kuulemma halusi vain minut. En antanut hänen kovin paljoa selitellä, lopetin suhteen ja vaadin, ettei hän ota enää yhteyttä. Sieluni on vereslihalla, maailmani niin kovin tyhjä. Itsetuntoni täysin nollassa. Sain maistaa omaa lääkettäni:pettäjä joutui petetyksi. Mutta miksi sydämeni ja ruumiini edelleen kaipaa? Voi miksi, miksi...
Pettäjä joutui petetyksi
Sielu Vereslihalla
203285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sitä saa mitä tilaa. Surkastu itsesääliisi :0)
jos sä et oo tyytyväinen suhteeseesi miehesi kanssa,kerro hänelle siitä,(ja niistä tuntemuksista). se tuskin on helpoo,vuosien saatossa monikin asia voi kasvaa kieroon....mutta mitä muutakaan...?
Älä huoli kuomaseni aina löytyy uusia ja vielä parempia rakastajia. Ei kannata murehtia menneitä vaan suunnata tulevaisuuteen, uusiin seikkailuihin. Sivumennen sanoen nykyään on tarjolla aivan kauheasti halukasta seuraa, varattuja varsinkin ja se on hyvä koska he ovat parhaita näissä puuhissa. Sinkut ja muut hylätyt ovat usein semmoisia roikkumaan jääviä reppanoita eikä niihin auta luottaa kun salaisuutta varjellaan.
..kun kotona et saa mitä kaipaat vieraista sen etsit..minä ihastuin varattuun ja olimme salaliitossa ja ymmärsimme toisiamme....luulin
olevani se ainoa kerroin paljon ja luottamuksellista....sitten sain TIPPURIN...
maalima romahti...onneksi ei kerinnä tarttua
siinä sitä olevinaan selkä kipeänä yhdyntä kyvyttömänä valheita ja lääkäri juttuja kerrot
ja tautia parantelet kiinni jäämisen pelossa ...
tuli ajateltua soitin taudista armaalle antajalle luuri tuli korvaan...tääkin eväs on elämässä nautittava ja kestettävä naimisissa on oltava lapset ja talovelka....kun sais suhteen toimimaan ettei tarvitsisi tekohengitystä..keskustellaan lisää mailaillen [email protected] mieluiten asiallista postia
pettyy aiemmin tai myöhemmin.
Kerro koko tarina miehellesi. Hän varmastikin lohduttelee sinua!
Meillä lohdutelteltaisi luuviitosella, niin kauan, että luu paistais.
Että ämmät on sitten tyhmiä! Paha sai palkkansa!
Kyllä tämä tarina on aivan outo ja käsittämätön. Kaksi varattua ihmistä pettävät kumpikin omia puolisoitaan, ja sitten petturit alkavat tenttaamaan toisiaan siitä, että ovatko he käyneet vieraissa??? Miksi omaa puolisoaan pettäneen pitäisi vaatia uskollisuutta toiselta puolisoaan pettäneeltä vieraalta ihmiseltä, ja miksi ihmeessä petetyn petturin pitää tunnustaa jollekin täysin vieraalle petturille tekemisiään? Tilannehan on aivan hullu.
Tarinaan saadaan hieman järkeä silloin, kun miesystäväsi selvittelee reissunsa oman puolisonsa kanssa, ja Sinä itse selvittelet asiasi oman miehesi kanssa. Olet varmasti parisuhteessa sellaisen miehen kanssa, joka haluaa puolustaa Sinua ulkoisia vaaroja vastaan. Jos tilanne on tämä, niin silloinhan Sinä voit kaikessa rauhassa kertoilla omalle miehellesi, että tämä varattu miesystäväsi ei ole ollut Sinulle uskollinen. Vastuuntuntoinen miehesi kyllä osaa ryhtyä oikeisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Kuten huomaat vahingonilo on iloista suurin varsinkin kun aisankannattaja miekkoset pääsee asiaa ruotimaan. Noh, jostain heidänkin on nautintoa saatava kun eivät enää vaimolleen juuri mitään voi.
T: Pikkuvaimojen väsymätön tyydyttäjä.
sinua pikku runkkaria.
Kirjoittaja taitaa olla kovin runollinen sielu, koska hän on alkanut nimittää pikkupippeliään pikkuvaimoksi. Tällä asenteella hänestä kasvaa uskollinen ja ahkera perheenisä.
Taitaa olla rinssinnakki kovilla sillä kaverilla.
"Tällä asenteella hänestä kasvaa uskollinen ja ahkera perheenisä."
En tiedä vahvistaako viranomainen parisuhdetta: "Mies" oma pikku nappula.
Noniin, arvasin sieltä kuoriutuvan ainakin muutaman tuhkelon päivänvaloon. Vajaa poikue mutta ehkä muut tyrmistyivät sanattomiksi tai mikä todennäköisintä kaikki nuo edellä olevat aloittajan haukkumiset ovat lähtöisin saman orpanan aivorasian äärimmäisestä sopukasta, sieltä hämärän rajamailta.
Ai, ai sinua pikku vintiötä.
"iloa" omalle todella PIKKU veitikallesi. Tumputa välillä vasurilla, ettei käsi väsy. :))
Toivon oikein sydämmeni pohjasta, että miehesi saa tietää ja jättää sinut. Ei jää idiootille kuin luu käteen ha haa...
Kyllä - olen julma, mutta sinä et sääliä/ymmärystä kaipaa.
ottakaa nyt hyvänen aika seksi seksinä ja jättäkää turhat hempeilyt... Tai mikä vielä parempaa viettele oma avokkisi "uuteen" suhteeseen kanssasi ja pysy uskollisena....
Kumpaan siis petyit, itseesi ja omiin kuvitelmiin vai tuohon mieheen? Minkä ihmeen takia varatulla rakastajallasi ei saisi olla toista tai vaikka kolmatta suhdetta?
Jos jotakuta OIKEIN paljon rakastaa ei haittaa mitään, vaikka hän rakastaisi jotain toistakin ja joku toinen rakastaisi häntä. Kaikki riippuu tietysti siitä miltä itsestä tuntuu. Ja tietenkin oman elämänmenosta.
Petyin mieheeni ja ennen kaikkea itseeni.. että olinkin niin idiootti, että kuvittelin rakkautta olevan siellä, missä olikin pelkkää valheellisuutta. Tästä lähtien:panot panoina ja tunteilut sikseen. Jo tässä alkaa sisu nousta..
Voi rakas ystävä, ymmärrä se on elämää, vain elämää ja vielä ihan normaaliakin. Me ihmiset olemme niin haavoittuvaisia, niin kovia, niin, niin täynnä elämää ja energiaa, niitä suuria tunteita, tunteita, joille emme voi mitään.
Muista, yritä vain nauttia niistä onnen-, hyvän tunteen hetkistä joita kohdallesi sattuu. Aika parantaa haavat ja tulevaisuus tuo uusia tuulia tullessaan.