Hoikat naiset, mikä on hoikkuutenne salaisuus?

tartteis katso muuttaa se elämäntyyli KOKONAAN paremmaksi, eikä mitään lyhytkestoisia diettejä harrastaa!

1) syöt terveellisesti (jätät kaiken epäterveellisen ja lihottavan pa$kan kokonaan pois) suht pienehköjä annoksia

2) liikut ja kuntoilet MONTA KERTAA VIIKOSSA, vähintään tunti per kerta

siitä se lähtee.

tähän asti olet tehnyt asiat nähtävästi päin helvettiä..

Oletkohan säästöliekillä? syö säännöllisesti paljon niin ei ainakaan sitä ongelmaa.

Minulla ei ole vaikeuksia pysyä hoikkana, se on varmasti geeniasia. Syön karkkia ja leivonnaisia monenakin päivänä viikossa. Saattaa olla niinkin, että kehoni ei osaa selvittää olenko saanut tarpeeksi ravintoaineita vaan pelkästään sen, olenko saanut tarpeeksi energiaa. Ehkäpä oma kehosi säätelee nälkää järkevämmin, varmistaen ravintoaineiden saannin. Nurjana puolena saattaakin olla tuo lihomistaipumus.

Geenejäni toki avitan esimerkiksi lenkkeilemällä ja hyötyliikkumalla. Käyn uimassa silloin tällöin. Pidän salaateista ja kokolihasta. Ruisleipää syön vähän irvistäen silloin tällöin. Aamulla syön lähes aina kaurapuuroa. Kahvia juon. Olen muuten kuullut, että se vähentäisi ruokahalua? Tiedä häntä, voit kokeilla.

Maailmassa saa haluta vaikka mitä. Itse suosin Lintsin pilapolun paksuntavaa peiliä.

En voi kuin nauraa itselleni.



(reps)

Liikunta: tavoitteellista ja monta kertaa viikossa. Sykettä nostavaa ja sali päälle niin tulee kuntoa, lihasta ja muotoa kroppaan. Satunnainen uiminen ei tee kuin hyvän mielen hetkeksi.

Liikunnasta seuraa ennemmin tai myöhemmin tervellisempi ruokavalio, ruokaa menee paljon, mutta herkkuja ei tee mieli niin usein ja paljon. Tämä on kytköksissä siihen, että liikunta nostaa myös mielialaa ja lisää energisyyttä.

Elämäntapa: tekemistä ja menemistä, telkkari ja netti ja lojuminen kohtuullisiin rajoihin.

Näillä menty ja ei ole kiloja lasten saamisenkaan jälkeen. Perimä on toisille armollisempi, mutta paljon on kiinni ihan omasta elämäntavasta.

Uskon aineenvaihduntaan . Eli työpaikallani on kaksi todella hoikkaa naista, jotka molemmat ovat yli 50. Syövät aina aamupuuron, lounaan, kahvin kanssa jotakin, päivällisen ja iltapalan, ja vielä aivan normaalikokoiset annokset. Eivät liiku ylimääräistä vaan esim. kävelevät työmatkat. Aineenvaihdunta on koko ajan käynnissä normaaliteholla,näin uskoisin.

Itsekin olen suht hoikka vaikka syön päivittäin suklaata ja herkkuja. Muutoin syön pieniä annoksia esim,. lounaalla. Liikun normaalin verran, en harrasta liikuntaa mutt hyötyliikuntaa tulee päivittäin aika paljon, liikun jalkaisin kaikki matkat.

Laihtuminen ja hoikkana olo on ensi sijaisesti kiinni, siitä mitä ja kuinka paljon syöl, liikunnalla ei hoikkana pysy, jos syö väärin. Isot annokset harvakseltaan ovat yksi lihavien kompastuskivi; ollaan päivä syömättä ja illlalla ahmitaan kaikkea mahdollista. Toinen kompastuskivi on ikuinen niuhottaminen eli syödään todella niukasta ja tällä sammutetaan aineenvaihdunta, jolloin sitten ne repsahdukset varastoituvat läskiksi.

Olen 50 ikäinen ja painoidenksini on nyt jotakin 24. Olin aikoinani ikuinen laihduttaja mutten koskaan laihtunut kun väliaikaisesti. Nyt kun olen tajunnut syömisen merkityksen, pysyn kuosissa vaikka herkuttelenkin ja syön mielestäni hyvin.

Paskanmarjat se hoikkana pysyminen riipu mistään syömisen määrästä vaan geeneistä. Töissäkin on yksi hoikka nainen, joka syö jokaisella kahvilla jotain ja ison määrän ruokaa lounaalla. Jos mä söisin siihen tahtiin, niin muistuttaisin jäävuorta.

Se on toki ihan fakta että jotkut on rakenteeltaan toisia sirompia, ite (onneksi) kuulun melko siroihin naisiin. Näin ollen ei ole vaikea pysyä hoikkana, varsinkin kun tykkää liikkua säännöllisesti mm uinti, sali ja ihan perus hyötyliikunta, portaat enemmin kuin hissi, kävellen enemmin kuin julkisilla/ autolla... Olen 167cm enkä ole tainnut koskaan painaa yli 60kg, aika tarkasti tässä 55kg pysytty.

Herkuista en pahemmin perusta, joskus harvoin on pakko saada lempipahettani pizzaa, mutta pääosin vaaleista viljoista taiotut leipomukset ei maistu yhtään. Karkkia/ suklaata en syö lainkaan, rahka marjoilla/ hedelmänpaloilla/ smoothiet jne. auttaa makeanhimoon ja on paljon paremman makuisiakin kuin epäterveellisemmät vaihtoehdot.
Käyn kerran, pari viikossa kaupassa, teen töihin eväät jotta tiedän mitä ruoassani on tulee halvemmaksikin. Mieheni takia teen yleensä koko viikon päivälliset etukäteen valmiiksi salaattia lukuunottamatta, niin ei tarvitse kuin lämmittää uudestaan nälän iskiessä. Tämä estää hyvin lipsumasta roskaruokaan, kun ei voi vedota siihen ettei nyt nälissään jaksa alkaa kokkaamaan (mies kun on kovin perso Mäkkärin ja pizzerioiden tarjonnalle). Oma ruokaongelmani kun on että tykkään syödä paljon kerralla - niinpä on hyvä että terveellistä, lisäaineetonta kotiruokaa on jatkuvasti käden ulottuvilla. Vaikka ruokatavat olisivat terveelliset mutta jos syö yhtä paljon kuin mä, on pakko sit myös liikkua säännöllisesti.

Terveellisempään ja hoikempaan elämään tähdätessä tärkein pointti on ettei vain laihduta, vaan muuttaa pikkuhiljaa kaikki tavat terveellisemmiksi. Pitää muistaa syödä riittävästi keholle hyviä ruokia ettei kroppa mene säästöliekille. Hyötyliikunta kannattaa aloittaa heti eikä huomenna, ja pikku hiljaa lisätä sitä muutakin liikuntaa ja ottaa niistä rutiini. Liikaa ja liian kovaa ei pidä heti alkuun tehdä, elämäntapoja ei muuteta hetkessä. Kun lisää vähitellen terveellisiä elämäntapoja arkeensa niin ne ylikilot alkaa tippua ihan huomaamatta.

Kannattaa ehdottomasti löytää sellainen urheilulaji jossa viihtyy!! Minä en todellakaan jaksaisi ravata salilla tai polkea paikoillaan pysyvää pyörää tunnista toiseen. Minulla ei ole tarpeeksi koordinaatiota tanssimiseen eikä talviurheilut inspaa. Harrastan tankotanssia. Se on riittävän haasteellista ja hauskas. Syke ei nouse liian korkealle ja kehoni on hyvin lyhyen ajan jälkeen muokkautunut tosi kauniiksi.

Juon myös paljon vettä ja teen usein smoothieta jälkkäriksi. Olen kaikkiruokainen enkä kiellä itseltäni mitään :)

Jos on sinkku ja saa naisen palkkaa, joka ei kertakaikkiaan riitä mihinkään, niin pakkohan siinä on jättää kaikki herkut pois ja kärvistellä sillä, mihin rajat riittää. Hyvin pysyy paino kurissa.

Mä pysyn hoikkana seuraavanlaisesti:

Syön kunnon aamupalan (kaurapuuro ruisleipää kevyttä leikkelettä), lounaan ja päivällisen ihan tavallista kotiruokaa mutta puolet lautasesta salaattia, jolloin annoskoko pysyy kohtuullisena. Illalla sitten jotain pientä kuten esim viili tai rahkaa ja marjoja.

Olen perso makealle ja sipsejäkin tekee mieli, mutta niitä syön vain harvoin ja silloinkin vähän. Sipsejä ostan n. kerran kuussa pikkupussin (75 g) ja esim. irtokarkkeja n. 50 g pari kertaa kuussa.Isompia määriä ei oikeastaan edes tee mieli. Sokeroituja juomia en juo ollenkaan, lähinnä vissyä/kraanavettä sekä harvoin light-limuja. Alkoholi kannattaa jättää minimiin mut jos jotain haluaa ottaa niin silloin kuivaa viiniä tai light-siideriä.

Ei kannata kieltää itseltään itseltään kokonaan herkkuja koska elämästä pitää voida nauttia myös herkuttelun muodossa mutta kun pitää määrät pieninä ja kerrat harvoina niin se ei haittaa vaan päinvastoin auttaa. Ravintolassakin voi joskus harvoin ottaa kunnon pihvin ranskalaisilla, kunhan ruokavalio on muuten kunnossa.

Mikään himourheilija en ole mutta kävelen reippaasti noin tunnin kerrallaan 4-5 kertaa viikossa, pyöräilen silloin tällöin ja talvella hiihdän. Fiiliksen mukaan mutta tietyn määrän liikuntaa ja ulkoilmaa tarviin että voin hyvin.

Näin oon pysynyt samanpainoisena vuosikausia (173 cm / 61 kg). Tosin näin yli kolmekymppisenä oon huomannut että vähän enemmän saa kiinnittää huomiota ettei ala paino nousta.

Olin lihava koko lapsuuteni ja nuoruuteni, omat vanhempani ovat lihavia. Äiti käy pari kertaa viikossa jossain zumbassa ja jumpassa, syö muka terveellisesti ja on jatkuvasti jollain dietillä. Silti hän on lihava ja syynä on ruokavalio (herkut).

Parikymppisenä lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Aloin ottamaan selvää ravitsemuksesta sekä pyöräilin päivittäin. Aloin syömään oikein ja pikkuhiljaa lisäsin liikuntaa. Tuosta on yli kymmenen vuotta. Nykyään olen urheilullinen, reipas, eloisa, syön terveellisesti ja harrastan erilaisia urheilumuotoja vähintään 5 kertaa viikossa. Eipä siinä sen kummempaa tarvita. Ei uskoisi, että olen joskus ollut reilusti ylipainoinen. Kalorien määrällä ei ole niinkään suurta merkitystä kuin laadulla. 1 pulla viikossa ei kaada kenenkään diettiä, mutta 3 pullaa on jo paljon, saati viineriä.

Laita ensin ruokavalio kuntoon, heitä pois kaikki dietit, lightit, lowcalories ja vähärasvaiset. Sokerihommat minimiin ja höttöhiilarit pois. Tutki tuoteselosteet, mitä enemmän on ainesosasia ja koodeja mitä et tunne, jätä pois. Ruokavaliota ei tarvitse varsinaisesti rajoittaa, muita aina voi valita sen toisen, vähän puhtaamman ja terveellisemmän tuotteen. Pääasia, että otat selvää ja tiedät mitä syöt.

Onnea matkaan!

Kun luin noita aiempia vastauksia, niin empä kehtoo laittaa kovin tarkasti syömisiäni.. koska en ole ikinä hermoillut ja laskenut kaloreita. Muutaman kerran on tutkimusten takia tullut pidettyä ruokapäiväkirjaa ja sen mukaan vetelen yleensä 2600-3700 kcal per pvä. :D

Moni tuntemani painostaan kärsivä tosiaan syö liian vähän tai huonosti. Itse kyllä herkuttelen aika reippaasti, mutta vastaavasti puputan kasviksia ja maitotuotteita paljon. Juustokakut, pasteijat, piiraat ovat paheeni.. karkkia en juuri syö (salmiakkia menee pari pussia vkossa), mutta leivonta on harrastus ja ei tuo ole linjoissa vielä näkynyt.
BMI 19,2 ja yli 30-vuotias reilusti olen.. tuleehan tuota tietysti koiran kanssa muutama tunti päivässä juostua, käveltyä ja pihalla touhuttua. Enempi hyötyliikuntaa mun liikkumiset.. sitten vähän rentoa jumppaa ja 5kg käsipainot riittää pitämään haban näkyvissä. Ei tarvi kuntosalia mikäli opettelee käyttämään omaa kehonpainoa tehosteena kotijumpassa ja pyöräilen kans, mutta ihan huvikseni.

Ehkä aluksi kantsis vähentää turhaa hermoilua painostaan ja syömisistään. Lohduttaudu sillä, että suurin osa miehistä tykkää pulskemmista! ;) Katsopa ympärillesi.. ne rengastetut naiset ovat lähes aina aika pyöreitä.. ja Suomessakin on vapaus vaihtaa naista eli ei kukaan miestä pakota olemaan läskin kanssa. Ihan ovat halusta ja rakkaudesta painosta huolimatta!

(Ja anteeksi nyt vaan ukot se karu totuus, että sama kai sen naisen olla valmiiksi jo vähän läski kun suurin osa sellaisiksi muuttuu ajan kanssa. Viisaat ottaa jo valmiiksi pyöreän ettei tule pettymyksiä raskauksien jälkeen jne.. )

Sen pääkopan pitää vaan olla ok, koska harva mies jaksaa päivästä toiseen vakuutella toiselle miten tykkää ja ihana on muotoineen.. Hyväksy itsesi ja huoli mies, joka ei huolehdi sun kiloista. Turha niitä miehiä, joilla selvä taipumus hoikkiin on haikailla. - ei ne niin kummoisia ole.. tiedän. ;)

1) syö terveellisesti (jätät kaiken epäterveellisen shaissen KOKONAAN pois) ja annoskoot sopivan pieniksi

2) liikut/kuntoilet MONTA KERTAA VIIKOSSA vähintään tunnin per kerta

näillä eväillä ;)

Tuota jos syöt alle 1000 kaloria päivässä, et voi lihota, pakko laihtua. Epäilen kyllä tuollaista, itse syön naiselle tarkoitetun määrän n. 2000 kcal päivässä, en ole lihonut enkä laihtunut.

Mmm... pitäisi laihtua noin vähällä kalori määrällä. 1000-1500 ckal on sopivasti päivässä, jos et ole kauhean pitkä tai liiku useita tunteja päivässä. Tunnetko nälkää päivän mittaan? Se on ihan tervettä, aina ei tarvitse olla kylläinen.

Ei tuhannella kilokalorillakaan välttämättä laihdu. Syön itse 500 kcal päivässä, koska kilppari reistaa. Jos syön 1000, niin lihoisin aivan valtavaksi. Toiset vain lihoo helposti, johtuu geeneistä.

Salaisuus on ripeät likkeet arjessakin ei vain treeneissä. Minä juoksen kaupassakin ja autossa ajatukset kiertää monissa asioissa. Jatkuvaa energian kulutusta. Syön säännöllisesti vähän väliä ja sitten olenkin täynnä kun kroppa sanoo että ei ole enään nälkä. Kohta se sanoo taas että nyt on nälkä. Juoksen rapuissa ja pompin ees taas milloin missäkin. Poltan tupakkaa mutta en suosittele sitä vaan jätä löhöäminen ja liika miettiminen mitä syöt ja milloin jumppaat. Liiku liiku aina kun voit ja nouse tuolilta välillä kun katsot telkkariakin. Sosiaalisuus kuluttaa myös.

Olen 20, painan 62 ja pituus on 172. Mulla kaikki ylimääränen on reisissä ja pepussa. Tässä mun yksinkertaset vinkit hoikkaan ja kiinteään kroppaan:
- sali 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi siihen pari kertaa viikossa lenkki(hölkkää kävelyä ja perään pika jumppa)
-vettä 2-3 l vettä päivässä
-arkipäivisin ei valkosta vehnää, sokeria tai paljoa sokeria
-paljon banaaneja, avocadoja ja marjoja
-jugurtti ja rahka korvaamaan jälkiruokia
-kuivaharjaamista ja kropan rasvaamista
-en yleensä käytä hissejä ja kävelen alle 3 km matkat jos aika sallii

jos oikeasti haluat hoikistua, etkä ole tyytyväinen itseesi sellaisena kuin olet, se vaatii työtä. Liikunta yksin ei riitä ketään laihduttamaan. Ruokavalio on kaiken a ja o ja sitten kunnon treeniä, jotta ei tule sinusta ihan riukua. Minun päiväohjelmani on puoli litraa vettä ja kananmuna, jonka jälkeen 1,5 tunnin reipas aamulenkki, sauvojen kera. Sitten proteiinipitoinen aamiainen. Tätä 7 kertaa viikossa. Kolmena aamuna vähän rauhallisempi tahti plus puolen tunnin punttitreenit. Ruokavaliossa paljon proteiineja ja kasviksia. Olen päässyt puolessa vuodessa kaikesta selluliitista eroon ja nyt on jopa vatsalihakset nähtävissä. Itse olen tyytyväinen varteeni, kommenttia poikamaisuudesta on toki tullut, mutta jaksan liikkua ja tunnen oloni hyväksi, niin antaa vaan räksyttää niiden, joille se tuottaa jotain nautintoa. Rinnat ovat pienet, mutta sojottavat ihan eteenpäin, ei siis roiku minnekään. Voisin vähän niihin haluta lisää täytettä, mutta katsotaan, mitä treenillä saa aikaan. Oletteko muut naiset huomanneet seksuaalisen halunne lisääntyneen laihtumisen/kuntoutumisen myötä?

Ite noudatan http://miestennielija.blogspot.com/2013/06/ulkonako.html ohjeita.

Ei ole salaisuuksia. Syön 30x oman painoni ja en välitä mistä kalorit tulevat ne voi tulla rasvasta/proteiinista/hiilihydraateista kunhan osaan kontrolloida syömiseni 30*oma paino niin saan pidettyä kroppani sellaisessa painossa kuin haluan. Kuten kaikki muutkin kalorit ratkaisee.

Hyvä kroppa auttaa tietenkin saamaan hyvän kumppanin. Hyvät miehet pystyvät valitsemaan miellyttävän naisen ja he tietysti mieluummin haluavat naisen, jolla on hyvä kroppa.

Jos oikeasti syöt 1000 kcal päivässä painosi tippuu 33kg asteelle. Eli et varmastikaan syö näin vähän päivästä toiseen.

Kerro meille mitä syöt ja kerron miten voisit muuttaa ruokailutottumuksiasi.

Itse olen hoikka nainen jonka BMI on 20 paikkeilla. Koskaan en ole katsonut mitä suuhuni pistän. Kovin rasvaisista ruuista tulle ällö olo, joten en niitä syö.

Vitun säästöt ja geenit. Kattokaa mitä ahmaatte sinne suuhunne.

"Vaikka söisin alle 1000 kcal päivässä, niin silti vain lihon. "

-Kuten aina asiakkaillenikin painotan, ni paino tippuu syömällä, ei syömättömyydellä. ;)

Juo liikaa kahvia, polta liikaa tupakkaa, nuku epäsäännöllisesti ja vähän, unohda syödä tai syö vain kerran päivässä, älä enää asioi ruokakaupassa, hanki fyysinen paskaduuni tai jää koukkuun päihteisiin (ei alkoholiin, se lihottaa). Tosi toimiviksi todettu! Peukku näille!! Tärkeää että perse on timmi - EIKÖ?!?

Läskit on kuvottavia

Ei menny kroppa säästöliekille , vaikka söin noin 700 kcal päivässä ja liikuin . Paino tippui 58 kilosta 45 kiloon kahdessa kuukaudessa. Vaikka en ollut läski silloinkaan pituuteeni nähden 165cm, niin olo nyt paljon parempi niin fyysisesti ja henkisesti.Ja nyt on kerätty sopivasti lihasmassaa luitten ympärille. Olen ylpeä kropastani , sen eteen on tehty työtä.

Sen olen huomannut itsestäni, että kun olen stressaantunut niin paino tuppaa nousemaan vaikka liikkuisinkin enemmän ja söisin vähemmän. Mutta sitten kun asiat ja elämä kunnossa, niin laihtuu vaikka ei oikeastaan yritä edes laihtua. Nytkin olen lihonut entisestäni vaikka en syö sen enempää kuin ennenkään ja joudun liikkumaan ja tekemään fyysistä työtä, kun hoidan sairasta läheistäni, joka ei enää pysty omatoimisesti tekemään mitään itse vaan tarvitsee joka asiassa toisen apua ja häntä pitää välillä auttaa ja nostaa ylös jaloilleen. Nukkuminenkin on jäänyt vähiin, kun yölläkin joutuu sairasta auttelemaan vessaan jne.. Luulis olevan toisinpäin, kun välillä touhuan melkein pää kolmantena jalkana, että paino päin vastoin putoais. Mulla on varmaan elimistö stressin takia ihan sekaisin.

Mä oon tosi laiha, hennot luut. 172/50. Juoksen joka päivä, olen hyvin energinen ja vilkas luonne, joten energia kuluu jo pelkästään nauramiseen ja touhuihin :D Ei ehdi syödä ja inhoan ruuan laittoa, joten harvemmin kokkailen ja sen takia jää joskus syömättä. Elämässä on niin paljon mielenkiintoisempia asioita kuin syöminen ja keittiössä olo :D
Mut mulle ehkä sit enempi tulee kommenttia, että hui kun oot hoikka. Minulle riittää että itse viihdyn kropassani ja lenkkeily poistaa stressiä (ja selluliittia).

Oon 170cm ja 56kg. Treenaan kuntosalilla 3-4 kertaa per viikko, kävelytän koirani joka päivä ja käyn säännöllisen epäsäännöllisesti myös juoksulenkeillä. Olen opiskelija, mutta käyn myös töissä, joka on kohtuullisen kuluttavaa, ei siis mitään istumatyötä.
Tämän päälle ei tarvi kuin vähäsen katsoa mitä suuhunsa laittaa ja minkä verran, niin pysyy kunnossa. Lihaksia löytyy ihan kivasti ja kyllähän ne myös erottuvat esim sixpäkki. Mitä enemmän lihasta, sen enemmän kulutat energiaa, jolloin karkkipäivä 1-2 kertaa viikossa ei näy missään. :)

Neuvoja kaipaavalle !! Täällä hoikka mies voi myös vastata: Miksi muuten "ahmit rasvaisia ruokia ILTAISIN?? "" kannattaa katsoa peiliin ja miettiä mitä laitat suuhun illalla klo:17.00- jälkeen ,vaikka olisi kuika nälkä ja tekisi mieli mennä jääkaapille.

Lihavat on lepposia, kun eivt tee kepposia. Olin runsas 10 vuotta sitten 108 kg. Laihdutin talven aikana 40 kg. Östin vain sopivan määrän ruokaa jääkaappiin. Kiersin ruokaloiden seisovapöytä tarjoukset. Tein töitä enemmän. Kävin ulkona paljon. Hankin vaakan ja noudatin pudotussuunnitelmaani. Nykyisin pidän painon kohdallaan. Tahtomista ja tiukkaa itsekuria! Onnistut

Olen 170 ja 52kg,ikä 49v.liikun paljon ja syön vähän,en tarkotuksella,mut ei ole vaan nälän tunnetta!!varmaan se aineenvaidunta osa syy?syön kyllä myös suklaata aika paljon!

Ruis. Jätä vaalea vilja, myös pasta- ja puuro-muodossa. Jätä herkut erikoispäiviin. Syö tarpeeksi, myös rasvaa. Jos syöt liian vähän, elimistö on paniikkitilassa koska se luulee että on pula-aika, ja alkaa varastoida rasvaa tehokkaammin.

Kävely. Kävele paikkoihin.

Olen aina ollut hoikka. Se ei ole tie onneen, itselläni se ei ole koskaan taannut onnea tai kumppanin löytymistä. Ja pullukka on monien miesten ihannenainen.

Ei läskiä tyttöystävää :(
Ruokaa kohtuudella ja täytyy hieman liikkuakkin....aikas helppoo...

Täällä nuori hoikka nainen jonka BMI on 19,05. x)
Itse en laihduta enkä liiku tarpeeksi mutta pysyn silti hoikkana kun nykyisiin elintapoihin kuuluu:
- Yksi lämmin ateria päivässä, ruoan kanssa EI leipää kun se täyttää turhaan
- Ei mehuja eikä limuja muuten paitsi perjantaina karkkipäivän aikaan (yksi herkkupäivä viikossa saa olla ja itsellä se on perjantai)
- Yritän syödä lautasmallin mukaan
- En syö ähkyksi paitsi hyvin harvoin jos tilaan pitsaa tms :D
- Paljon hyötyliikuntaa (en omista autoa niin kaikkialle tulee mentyä polkupyörällä tai jalan)
- Leipänä vaan ruisleipää kun siitä saa hyvin kuituja ja ravintoarvo muutenkin parempi kuin vaalealla tai sekaleivällä
- Hedelmiä naposteluun
- Kesäisin perunaa ja muuten tummaa makaronia, riisin mausta en tykkää paitsi sushissa
- Yritä välttää turha syömistä, itsekin joskus sorrun ahmimaan jotain vaan sen maun ja tekemisen takia (saa siis jtn tekemistä kun on tylsää, OIKEAA nälkää ei ole) :D
- Vältä ilapalaa jos voit, se on vaan turhaa syömistä
- Yritä syödä arkisin tasaisin väliajoin joka päivä mahdollisimman samaan aikaan (viikonloppuisin saattaa olla rytmi eri mutta olkoot)

Älä syö välipaloja.

Ensinnäkin (saattaa kuulostaa kliseiseltä, mutta totta se on että) sisäinen kauneus ratkaisee. Rumakin ihminen on paljon houkuttelevampi ja lähestyttävämpi, kun hän on ihmisenä ihana. Ja puolestaan maailman kaunein on myös samalla maailman huonointa seuraa omatessaan ikävän luonteen tai ollessaan muuten sisäisesti köyhä.

Mutta valehtelisin, jos väittäisin etteikö ulkonäkö merkitse, ja paljoa! Tottakai katseemme pysähtyy esteettisesti kauniisiin asioihin. Mutta se miten kannat itsesi (=itsevarmuus) voi joko korostaa kauneuttasi, tai vähentää sitä. Joten kannattaa pelkän peiliin tuijottelun sijaan katsoa myös hieman syvemmälle itseensä, ja heijastaa omaa käyttäytymista muista, sillä se kertoo miten muut sinut näkevät, kokonaisuutena.

Mutta palataan tästä filosofoinnista takaisin pinnallisempiin asioihin, eli hoikkuusvinkkeihin;
- Tärkeintä varmaankin on se, että katsot mitä suuhusi pistät... sillä se kaikki näkyy sinussa.
Suosi pullaleivän sijaan ruis- tai täysjyväleipiä ym., joissa on muutakin kuin pelkkää lihottavaa vehnäjauhoa, ja lisäksi saat kuituja sekä muita tärkeitä ravinteita.
- Juo PALJON vettä! Se parantaa aineenvaihduntaasi ja kirkastaa ihoasi monen muun hyödyn lisäksi. Ja vältä liikaa limpparin, siiderin/ oluen ym. litkimistä.
- Syö karkkien sijaan hedelmiä ja vihanneksia.

Eikä itseltään kannata kokonaan kieltää herkkuja, sillä silloin sitä varmemmin sortuu ahmimaan niitä. Jos tekee mieli jotain, niin salli se itsellesi kunhan muistat KOHTUUDEN. Jos tekee mieli suklaata, niin vedä tarvittaessa vaikka koko levy, mutta jos makeanhimosi tyydyttyy jo muutaman palan jälkeen niin opettele lopettamaan siihen. Voit ottaa lisää, jos ja kun siltä tuntuu. Kannattaa kuunnella itseään, "mitä minun tekee juuri nyt mieli?"

Oikeanlaisen ja kohtuullisen ruokavalion lisäksi, tärkeää on hyötyliikunta. Ja oman jaksamisen ja motivaation mukaan ylimääräistä liikkumista jonkinlaisen urheilun muodossa.

Tässä muutama vinkki. Keskeinen pointtini ehkä onkin se, että kuuntele itseäsi ja tee kuten hyvältä tuntuu. Muista kohtuus ja tee oikeita valintoja.

KUN juoksee 100km viikossa niin ei kilot lisäänny.

4-5 litraa vettä päivässä, syö 6 kertaa päivässä itsesi kylläiseksi mutta ei ähkyyn.
liiku mahdollisimman paljon.

Itsellä oli vuosi sitten kiloja 75-76 ja ihannepainoni jonka halusin saavuttaa oli 67. Olen 30 vuotias, 2 lapsen äiti, jolla selkä reistaillut ja olin kokeillut jumppaa kotona ja saleilla, zumbaa koitin, mutta se ei ollut hyvä.

Sitten aloitin itsepuolustuslajin, brasilian jiujitsun, ja siinä lähti paino putomaan oikein kunnolla!! Lihasta kertyy ja kaikki tuntuu olevan kunnossa. olin harrastanut lajia 7 kuukautta, niin paino oli jo siinä 68. Vuoden harrastin, olin 67, mutta nyt alkaa lihaksia tulemaan enemmän, niin paino on 68-69 ja olen siihen tyytyväinen, koska TIEDÄN sen olevan lihasta. Tuosta vatsan ja perseen kohdalta on suurimmaksi osaksi kaikki ylimääräinen lähtenyt!! Ja huom! en joutunut paljoa edes ruokavaliota muuttamaan, kun käyn harrastamassa 5 kertaa viikossa tällä hetkellä =)

Kyllä se paino putoaa, kun löytää oikean työvälineen!!

Ensivaikutelma ratkaisee yli 90 % ja se tehdään muutamassa sekunnissa, ilman että kumpikaan osapuoli on sanonut sanaakaan. Eli,millaisen vaikutelman saa lihavasta naisesta? Vastenmielisen. Lihavuudessa ei ole mitään hienoa eikä kaunista ja on turha puhua sisäisestä kauneudesta, jos ei pysty huolehtimaan edes ulkoisesta olemuksestaan.

Itselläni nousee paino jos mössäilen joka ilta sohvan äärellä. Vaihda kaikki napostelu taateleihin, hedelmiin, viljattomiin ja vähäkalorisiin itseleivottuihin kakkuihin yms. Tärkein kaikista on se, että syön AINA 4-5 tunnin välillä, siinä välissä kerkeää puhdistautua veri ja kaikki muukin eli ei edes kahvia tähän väliin (jos mahdoton niin voi vähän juoda) mutta ei mitään muuta. Sitten syö reilusti vihanneksia ja hedelmiä ruoka-aikana niin usko pois - saat painon putoamaan vaikka olisit aina täynnä. Toki ruoka itsessään täytyy myös olla terveellistä eli KAIKKI valmisruoka pois.

www.anttiheikkila.com

Eli kyse on karppaamisesta. Saa syödä todella hyvin ja pysyy laihana. Ei tarvi nälkää kärsiä. Minua surettaa ihmiset jotka eivät ole löytäneet tätä. Kuvittelevat että täytyy syödä vähän ja käydä verenmaku suussa lenkillä.

varmaan liittyy ahdistukseen ja mielialojen heilahteluun. Sitä syö kun on tylsää, kun on kivaa, kun on vieraita, kun on oikeasti nälkä ja ottaa vähän lisää kun on niin hyvää. Iloihin ja suruihin. Niiin kuin juopot tarttuu pulloon voiton ja häviön hetkillä, iloissa ja suruissa.

Elintaparemontti auttaa. Hiilarit voi jättää pois ja syödä kerran päivässä. Muutoin tankata nesteitä ja liikkua. Eiköhän ala paino karisemaan.

Minä tiedän tarkalleen mikä on ongelmasi, soita kilpirauhasyhdistykseen kysyäksesi lisää. Suomessa on arviolta 200 000 diagnotisoimatonta kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa, se johtuu siitä, että testit mitä käytetään toimii vain harvoilla, sitä faktaa yritetään ja yritetään kertoa lääkäreille, mutta ei mene perille, lehdistö suostui kerran puhumaan asiasta, mutta lääkärit eivät silti ymmärrä mitään. Kun fibromyalgia tuli tunnetuksi oli ihan sama juttu, lääkärit vaan vuosikausia höpisivät potilaille, että ovat vain hulluja, nyt tiedetään, että sen aiheuttaa joukko eri sairauksia ja on erittäin kivulias sairaus, mutta vieläkin löytyy pari lääkäriä, jotka sanovat fibromyalgikolle, että hän on hullu, lääkärit ovat yhtä sekoporukkaa, olen joutunut käymään lääkäreillä koko aikuisikäni. Kilpirauhasyhdistys osaa kertoa, ketkä ovat päteviä lääkäreitä suurin osa Mehiläisessä, itse käyn Jukka-Pekka Kourilla, joka on huipputason lääkäri ja osaa hoitaa asian. En ole koskaan lihonnut syömällä, voin syödä mitä vaan ja kuinka paljon tahansa, en lihoa, mutta esim. yhdessä vaiheessa, kun minulla ei ollut yhtään ruokahalua ja söin hyvin vähän lihosin 1-2 kiloa viikossa, testit näyttävät normaalia, lihoaminen loppui heti tyroksiinilla. Hypoglykemiassa sama ongelma (diabeteksen vastasairaus).

KAIKKI miehet ja KAIKKI naiset. AINA. Pah. Yksilöitä on aivan ja joka lähtöön. Joku tykkää laihasta, joku normaalipainoisesta, joku sporttisesta ja joku pyöreämmästä. Jotkut jopa suosivat vain ja ainoastaan bodareita, ja tällä tarkoitan juuri näitä kaapin kokoisia ihmisiä, jotka ovat pelkkää lihasta kisakunnossa. Jotkin harvat taas jopa vaativat sairaalloista ylipainoa kumppaneiltaan, tosin sillon mennään jo ihan fettarin puolelle.

Summa sumarum: kaikille jotakin.

Itse olen ollut hoikka, ja olen ollut myös lihava. Kummassakan tapauksessa en ollut onnellinen, ja kummassakin tapauksessa myös kärsin syömishäiriöstä. En rakastanut itseäni, joten miten sitä vaatia muiltakaan.

Pääsin tasapainoon itseni ja pääkoppani kanssa, ja muu hoitui itsestään. BMI on 30, joten lievä ylipaino kyllä, mutta on myös sitä lihasta. Olen kaikinpuolin terve josta lääkärikäynnit ja labrat todisteena, ja mikä tärkeinä: olen onnellinen. Minun on hyvä olla, en tarkkaile liian tiukkapiposesti jokaista suupalaa ja kaloria, mutta kuitenkin niin paljon, ettei paino lähde nousuun=syön ja elän muutenkin terveellisesti. Pysyttelen tässä, ja hyvä niin.

Olen siis se "pyöreä" ja "pullukka", ruma ja lihava läski monenkin mielestä. Eipä haittaa, ei sitten pätkääkään. Minulle on aivan se ja sama (nykyisin) mitä muut on minusta mieltä, itse tiedän ja tunnen itseni parhaiten, ja kas kummaa. Olen myös parisuhteessa. Kaiken kukkuraksi miehen kanssa, joka harrastaa mm. kamppailulajia kilpatasolla ja on muutenkin kovin urheilullinen. Häntä ei minun muutama ylikilo haittaa, päinvastoin. On itsekin sanonut niin, että on harvinaisen vapauttava fiilis kun on kerrankin nainen, jonka koko elämä ei pyöri pelkästään painon, syömisen ja kaloreiden ympärillä. Hänen silmissään olen se kaikkein kaunein ja ihanin, ja se jos mikä nostattaa myös omat fiilikset pilviin.

Harrastatko liikuntaa?

Meillä kotona kaikki ovat hoikkia ja liikunnallisia. Vaimoni on edelleen mallimitoissa eikä painoa ole kertynyt iän myötä.

Meillä yksinkertaisesti syödään vähän, hyvin ja edullisesti. Kanaa on päivittäin fileenä tai suikaleina tarjoiltuna tuoreiden vihannesten kera. Kotipuutarha tuottaa paljon marjoja, jota juodaan mehuina läpi vuoden.

Välipaloja, kakkuja ja kahvileipää syödään niukasti. Alkoholia ja sokerilla makeutettuja juomia emme käytännössä osta lainkaan.

Liikuntaan menee viikossa 2000-3000 kcal.

Itellä (Mies30v) lähti reilu 10kg (82kg->70kg) aika helpostikkin puolessa vuodessa. Jätin einekset pois aikalailla kokonaan, juuston vaihtoi vähärasvaiseen, leivänpäälle beceliä, leikkeleet vähärasvaiset, leipä pelkästään ruista tai vähintään kauraa, vehnämössöleipää ei ollenkaan, jugurtti rasvatonta, kevytmaito vaihtui rasvattomaan, raejuustoa lähes päivittäin, kalaa ja kanaa enemmän ja rasvaista jauhelihaa vähemmän, salaattia päivittäin, hedelmiä päivittäin,hieman liikuntaa. Siinä se aikalailla sitten olikin. Paino alkoi yhtäkkiä pudota ja siitä kun innostui niin lisäsi vielä vähän lisää liikuntaa niin jo oli nopeesti 10kg lähtenyt. Nyt on helpompi olla ja selkeästi terveempi kuin aikaisemmin.

Minä olen ollut lähes samankokoinen yläasteikäisestä saakka: 170 cm ja 54 kg. Olen siis pitkä ja hoikka, mutta minulla on silti takapuoli ja rinnat. Olen nyt 30v, sain pari kuukautta sitten kolmannen lapseni, ja vaaka näyttää 53 kg :) Imetys laihduttaa, ainakin minulla raskauskilot (joita joka raskaudessa on tullut 10) ovat kadonneet aina parissa kuukaudessa.

En ole koskaan laihduttanut, enkä ole ollut laihdutuskuurilla. Voin syödä mitä vain, milloin vain. Pidän kuitenkin eniten ihan perus-arkiruuasta. Liikuntaa en ole ehtinyt harrastamaan vuosiin, mitä nyt kävelylenkkejälasten kanssa. Nuorempana kilpaurheilin. Minulla on kai vain älyttömän nopea aineenvaihdunta :)

Vaikka itse en ole koskaan paino-ongelmia kokenut, niin vinkkini on:
KULUTA ENEMMÄN KUIN SYÖT, ÄLÄKÄ SYÖ ENEMMÄN KUIN KULUTAT.

Itse olen hoikka liikunnallinen mies ja ns. hyvän miehen maineessa. Olen aina pitänyt pyöreistä naisista monestakin eri syystä. Tuttavapiirissäni on myös miehiä, jotka pitävät pyöreistä, vaikka ovat itse laihoja. Miksi pitäisi väkisin laihduttaa, jos ei laihdu. Tämä on todellakin monesti geneettistä, eikä sille voi mitään. Arvostelijoiden mielipiteille on aivan sama. Muuta en tiedä, kun sen että pullukka voi olla se ihannenainen..

Hoikan tytön tai naisen mielestä ei pullukka kanssasisar ole useinkaan ihannenainen miehelle. Miehet eivät ole niin nirsoja etenkään jos miehen korvien välissä on muutakin kuin valo joka loimottaa korvasta korvaan. Lueskele pullukkablogeja niin huomaat ettei tuo BMIsi maata kaada :) Katselehan kulkiessasi pariskuntia ja havaitse etteivät nuo ole kiiltokuvaihmisiä juuri ketkään. On röllöjä, alleja, pullonkaulahartioita, vahvoja laseja, kaksoisleukoja, muodottomia vartaloita, anorektikkoja, pätkiä, rumia ja kauniita. Hyvän miehen löytämiseen tarvitaan muutakin kuin luurangonlaiha vartalo. Onnea matkaan.
PS. Itse olen ollut missimittainen, normaali, pullukka ja lihava. En ole havainnut ruumiin koon vaikuttavan miesten ihailuun mutta jos odottelee kauan ja nirsoilee, ikä tulee vastaan.

Jos "harrastaa" tosi tiukkoja dieettejä tai muuten kurittaa kroppaansa niin kyllä se sekaisin menee. Itse en ole ylipainoinen, mutta keskivartalossa on ylimääräistä rasvaa vaikken vyötärötönkään ole ts tasapaksu. Tiedän kyllä ne keinot millä se saadaan pois ja on ammattilainen apunakin vaan ei onnaa. Koittaa mitä metodia vaan niin on ja pysyy. No eipä tähän kuole ja olisikin hyvä hyväksyä itsensä sellaisena kuin on varsinkaan kun ei ole ylipainoinen ja rasva/lihas% on kuitenkin ihanteellinen.

Mutta pitkän alustuksen jälkeen halusin laittaa tämän linkin VAIKKA se koskeekin lähinnä fitnessiä, mutta kyllä ns. taviskin saa kroppansa sekaisin erinäisillä kyseenalaisilla dieeteillä yms.
http://infitnessandinhell.blogspot.fi/2013/02/metabolinen-tuho.html

Täällä ei liene kannattaisi tällaisia kysellä, kuten huomaat, täältä saa niitä typerimpiä vastauksia ja valitettavasti useimmiten heiltä, jotka uskovat olevansa luomakunnan kruunuja.

Lyhyet vastaukset kysymyksiisi: Vaikuttaisi, että kehoosi kertyy nestettä. Geeneistä löytyy osittain "syy" ruumiinrakenteeseen, onko ihminen hoikka vai kookkaampi. Fiksulle miehelle kelpaat sellaisena kuin olet, fiksu ihminen ei arvostele toisten ulkonäköä, koska hän tiedostaa ettei kukaan meistä ole täydellinen. Ja - valitettavaa mutta totta, ne pahimmat toisten ihmisten arvostelijat löytyvät juuri heistä joilla siihen arvosteluun kaikista vähiten on varaa, koskee se sitten ulkonäköä tai muita ominaisuuksia.

Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Ihminen joka on sinut itsensä kanssa, on tasapainoinen ja siksi upeaa katsottavaa:)

Tuleekohan nyt laskettua noihin kcaleihin kaikki ne snackit joita naamaasi vedät jatkuvasti?
Tapaa olla ongelma niillä, jotka vetää vain näin ja näin vähän jouleja päivässä, mut silti vaa lihoo... Siis ongelma on se että ne valehtelee itselleen ja niitä jouleja menee 10 kertaa enempi.

En tiiä mut ite olen ollu hoikka aina 52 kg 167 cm. Olen saanut jo kaksi lastakin. nuorin 10 kk. ja samoissa mitoissa taas. Mulla ei ole tarvinut koskaan liikkua paljoa,3 km päivässä riittää. Liiku siis ja syö tavallisesti, se riittää ;)

voi,kauneus on sisäistä,sillä moni kakku päältä kaunis,mutta vähemmän hyvä sisältä.

T:Marru

Ei se laihduttaminen mitään rakettitiedettä ole. Ei siihen vaadita kuin päättäväisyyttä ja tahtoa niin kuin moneen muuhunkin asiaan elämässä

Vähennä ruokalua! " ruisleipää aamulla ilman rasvaa, kanaa ja riisiä päivällä, ja iltapalaksi jogurtti. Tepsii!

Kyse ei ole siitä, syötkö alle 1000kcal/vrk vai vähemmän. Kyse on siitä, että jos syöt joka ikinen elämäsi päivä, siis joka ikinen, vaikkapa 1800kcal ja liikut edes hieman, laihdut.

Sinun tulee syödä kuluttamaasi määrää pienempi määrä, läski ei ilmesty ilmasta, kaikki tekosyyt kilpirauhasista lääkitykseen on pelkkää lässytystä ja oman läskiyden oikeuttamista itselleen.

Olet vaan oma itsesi,ja painolla/ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa....

Kysyt, voiko pullukka nainen olla jonkun ihannenainen. Toki voi. Itse olen nainen, koko ikäni ollut ylipainoinen. Tällä hetkellä BMI on 22, eli olen normaalipainoinen. Olin aina se tyttö, joka oli liian lihava kelvatakseen kenellekään. Koulussa olin poikien silmätikku ja ivan ja pilkan kohde. Olen kelvannut nykyiselle miehelleni jo 20 vuotta.

MUTTA: Olenkin pudottanut painoani, taistellut, itkenyt, laskenut kaloreita, jumpannut jne. Jokaisen kilon olen pudottanut itseäni, mutta myös miestäni varten. Haluan näyttää hyvältä, haluan, että mieheni voisi olla ylpeä sutjakasta muijastaan :)

VALITETTAVASTI NAISENAKIN OLEN sitä mieltä, että pullukat, lihavat, miksi heitä tässä kutsummekaan, voivat olla kauniita kasvoiltaan...mutta selluliitti, rasvamakkarat, valuva kaksoisleuka, paksu, muodoton möhkäletakapuoli, reiden paksuiset roikkuvat allit eivät vain ole kaunis näky. Pullukka ja sairaalloisen ylipainoinenkin ovat ehkä kaksi eri asiaa. Pullukalla voi olla 5 ylimääräistä kiloa, mikä ei ole kovin paljoa.

TESTI: Laitat 2 pimua rinnakkain. Toinen on hoikka/normaalipainoinen, toinen lihava. Puet heidät vaikkapa pinkkiin toppiin ja trikoisiin. Annat vaikka 100 suomalaismiehen arvioida, kumpi pimuista on viehättävämpi. Toinen näyttää hottikselta, toinen ainoastaan säälittävältä.

Aamupalaksi iso kulhollinen jugurttia tai hedelmiä. Lounas ja päivällinen kotiruokaa. Ei leipää ruoan kanssa, ei välipaloja, ei iltapalaa. Hyötyliikuntaa eli kävely, pyöräily ja portaiden kävely hissin tai liukuportaiden sijaan.

Liiku enemmän kun syöt. Huomioi aterioiden rasva määrä. Terveelliset rasvat ovat eri arvoisia kun epäterveellinen kalomäärälrään. Ei ole vaikeata. Itsekkin laihutin puolet painostani ja olen pysyny siinä että herkku päivä on kerran viikossa . That is it... Kyse on motivaation puuteesta.

Oot luultavasti samanlainen ruumiinrakenteeltani kuin minä. Viljatuotteet gluteiini pois ruokavaliosta ja johan laihdut. Sulla on todennäköisesti hillarihöpötys eli nestettä kehossa.

ei voi olla. Lihavuus on lähes aina vaan laiskuutta.

Kerron muutaman vinkin joilla itse oon parin kuukauden sisään laihduttanut 4-5kg.

1. Juo paljon vettä. Ennen ateriaa (kylläinen olo äkemmin) ja ihan muutenkin vain.

2. Syö usein, ja pieniä annoksia (5krt päivässä, lihaa kämmenen verran, vältä vaaleaaviljaa, korvaa täysvilja- ja ruistuotteilla)

3. Älä jätä herkkuja kokonaan pois. Omista yksi päivä viikostasi herkuille, mutta muista kohtuus. (Jos otat absoluuttisen linjan herkkujen suhteen, sinulla tekee todennäköisesti vaan enemmän mieli, ja kun pitkän ajan jälkeen sallit itsellesi taas herkkuja niin syöt liikaa) Eli kohtuus kaikessa.

4. Liikunnan suhteen, älä ala rehkimään tajuttomasti. Aloita pikkuhiljaa. Jos aloitat liian rajusti, väsyt ja motivaatiosi lopahtaa.

5. Jos tykkäät napostella, vältä herkkuja ja korvaa ne makeilla hedelmillä. (viinirypäleet, marjat, vesimeloni) Napostele turvallisesti. :)

6. Liikunnassa pidä myös lepopäiviä. Sinun ei kuulu olla juoksemassa hikipinnassa joka ikinen päivä. Jos harrastat kevyttä liikuntaa kuten reipasta kävelyä, voit pitää 1-2 lepopäivän. Kun siirryt rankempaan liikuntaan kuten kuntosalille, hölkkäämään/juoksemaan, pidä lepopäivä joka toinen päivä. Opettele myös tunnustelemaan, että milloin jaksat todella vielä mennä toisen päivän putkeen, rasittamatta itseäsi liikaa.

7. Syö hitaasti. Pureskele 20krt. Tieto kylläisyydestä saavuttaa aivot hitaasti.

On se ihmisestäkin kiinni. Syön makkaran niin pask...:n kaksi.

Syön mitä huvittaa, todella paljon rasvaisia ruokia, karkkia, sipsiä, limsaa, jne. Syön aina itseni ähkyyn asti monta kertaa päivässä, yölläkin ennen nukkumaan menoa voin vaikka paistaa perunoita ja makkaraa tuommoisen kevyen n. 800g satsin ja kiepaista litran kokista päälle.

Kuitenkaan en lihoa, en sitten millään. Hoikkana olen syntynyt ja hoikkana pysyn.

Liikuntaa en harrasta, olen sohvaperuna. Polttelen n. 10 päivässä, mutta alkoholia en juo kuin todella harvoin. Kaljan tietty kerran viikossa, mutta liiskat vain muutaman kerran vuodessa.

Itse erittäin hoikkana naisena voin sanoa, että minulla ei ole mitään salaisuutta. Syön ihan normaalisti, melko usein tulee herkuteltuakin, mutta en vain liho.

Kai toiset tykkäävät pyöreämmistä.

Hoikkuuteni salaisuus on runsas syöminen, jolla aineenvaihdunta pysyy hyvänä sekä runsas liikunta. Mitä vähemmän syöt sitä huonommaksi aineenvaihduntasi menee. Hoikkuuden salaisuus ei ole siis syömisessä vaan liikunnassa ja geeneissä. Joillakin on taipumus tietysti lihota helpommin. Aloita vaikka juoksuliikunnasta, sillä nyt luulisi jokaisen laihtuvan. Mutta muista syödä riittävästi. Näin myös lihakset kehittyy ja aineenvaihdunta paranee.

Suuri salaisuus on se, että syö vähemmän kuin kuluttaa. Silloin laihtuu. Eli jos kulutat 2000 kaloria ja syöt 3000 kaloria niin lihot ja jos syöt 1500 kaloria niin laihdut. Kaikki muu on ihan paskapuhetta. Eli fysikan lakien vastaista. Laihtuminen on maailman yksinkertaisin asia. Lihavat ihmiset ovat rumia ja aiheuttava terveydenhuollolle valtavat kustannukset. Lihavuus maksaa enemmän kuin tupakka ja viina yhteiskunnalle. JOs olet lihava, etkä laihdu, olet ns. selkärangaton vellihousu.

En ehkä ole paras vastaaja, koska 40-v asti söin ja join mitä vain, eikä näkynyt missään. Olin indeksien mukaan jopa alipainoinen. Siinä nelikymppisenä alkoi tapahtua muutos, kilo per vuosi. Mutta minulla on nykyisin loistava dieetti! Vedä niin hyvät lärvit, että viisi vuorokautta tulee molemmista päistä. Yhdistyy huvi ja estetiikka.

itselläni rakkaana harrastuksena on tuo vapari/body-fitness. Näin ollen ruoka-valiokin on suhteellisen tiukka. Ei sillä että mulla olisi joku sairaalloinen pakkomielle laskeja jokainen suupala, tämä kaikki johtuu ihan omasta vapaasta tahdosta ja itse olen tätä halunnut... näin ollen myös siihen asennoitunut.

Tämä kaikkihan lähti kesällä 2011 liikkeelle siitä kun itse olin vielä tuona kesänä suhteellisen pullukka ja miehet kyllä katteli mun perään mutta kukaa ei jostain syystä lämmenny. Itsetunto polki nollassa. Siinä kohtaa katoin peiliin ja päätin että nyt saa kilot kyytiä.

Pistin ruokavalion täydelliseen remonttiin. Punasen lihan korvasin proteiini-valmisteilla, lopetin alkoholin kanssa lotraamisen, sokeri/hiilari-mömmöjen syömisen lopetin siinä määrin lähes kokonaan että tänäkin päivänä voi mennä 1-3 kuukautta ilman karkkia jne. Lisäsin myös liikuntaa.

Mä en edes yrittäny pudottaa tyyliin 1 kiloa per viikko, vaan pikkuhiljaa. Syksyn lopulla kävin moikkaamassa sitä rakasta vihollistani ja hyvin hämmentyneenä mutta toisaalta tyytyväisenä sitä lukemaa katoin ja totesin että 25 kiloa oli kesän aikana lähteny. Kyllä sitä ennen tuota projektia ajatteli että EI JUMALAUTA, EI TÄSTÄ VARMAA TUU MITÄÄ mutta jälkikätee oli itteää onnitteleminen että kyllä se kannatti.

--Ja tän oman kertomuksen myötä ainoana vinkkinä mä annan kaikille muillekki jotka sitä painoo haluu saada pois... Älkää hairahtako mihinkää *tällä tuotteella 5 kiloa pois viikossa*-dietteihin. On epäterveellistä laihtua noin paljon noin lyhyessä ajassa. 500 grammaakin kun saa viikon aikana pois niin ei sitten se terveyskään vaarannu.

--Syömättä jättäminen ei myöskään ole terve tapa. Tänä päivänä näkee niin paljon noita anorektisen laihoja naisia, joten jättäkää luiden ympärille sitä tavaraa. Miehet ei kauheen suopeesti kattele noita sairaalta näyttäviä, anorektisen laihoja naisia.

--Älkää myöskää ottako kalorien kyttäämisestä pakkomieltymystä. Ottakaa viikosta YKS päivä jolloin voit herkutella hyvällä omallatunnolla vaikka pirtelöllä tai hedelmillä/marjoilla. Kaupoista ja luontaistuote-kaupoista saa tänä päivänä esim. proteiini-vanukkaita, pirtelöitä ja smoothieita, jotka isältää siis vähemmän sokeria ja enemmän proteiinia. Nämä on oikein hyviä välipaloja ja sopii myös herkutteluun.

Kehotan kanssa tutkituttamaan kilpirauhasarvosi oikeasti asiantuntevalla, esim. Kilpirauhas-palstalla suositellulla lääkärillä. Jokseenkin kokemusta on siitä ettei edes sisätautiosaston ylilääkäri osaa hoitaa oireita, vain katsoo pelkästään viitearvoja. Ja sitten kun olet saanut lääkityksen, niin jos muutoksia ei ala näkyä, vaadi saada eläinperäistä kilpirauhaslääkettä. Itse lihoin aina vain, vaikken välillä syönyt juuri mitään ja liikuin, PLUS kaikki kymmenet muut veemäiset oireet. Kun viimein oikea lääkitys oli kohdillaan, pystyin syömään aivan mitä vain ja mikään ei lihottanut. Tsemppiä

En ole hoikka nainen vaan tavallinen Suomalainen mies, mutta vastaan silti.
Se voiko nainen olla ihanne nainen ei ole kiinni siitä onko nainen pullukka vai jotain muuta.
Millainen nainen sitten itselle on ihanne nainen on sellainen joka on luotettava joka asiassa. Hyväksyy minut sellaisena kuin olen. Hyväksyy myös lapseni sellaisena kuin he ovat. Äitiä en heille etsi, koska sellainen heillä on. Saa suunsa auki asiassa kuin asiassa. Elämän katsomus on samasuuntainen kuin itsellä.
Jos nämä asiat natsaa niin mun kanssa pääsee jo pitkälle oli paino indeksi mikä vain. Ei se paljoa auta vaikka vaaka näyttää mitä hyvänsä jos mikään muu ei natsaa.

SYön aamupalan päivällä eli rahkaa ja siinä kaurahiutaleita, banaania, viinirypälettä, lesitiinirakeita, macajauhetta, tyrnijauhetta, mustaviinimarjajauhetta. On varsinainen ravintopaukku. Lisäksi kahvia ja 2 voileipää joissa juustoa ja leikkelettä sekä paprikaa. Seuraavan kerran syön vasta puolen yön aikaan. Kunnon tuhdin aterian ja hedelmäsalaatin päälle. Nukahdan hyvin eikä nälkä tule kun ei kuluta. Syön vain 2 kertaa ja 12 tunnin välein. Tosin syön hitaasti enkä hotki näitä ruokia joten elimistö saattaa kuvitella että syö useammin. Joka tapauksessa olen laihtunut n. 10m kg ja olen hyvin sopusuhtainen 60 naiseksi. paina 58kg ja olen 165 cm pitkä. Syön välissä jos tulee nälkä niin joskus 2 ruisleivän palaa ilman päällistä ja vähän jotain kuivattua papaijaa tai melonia sekä 1 rkl avocadoöljyä ja pari juustoviipaletta.

Kuulostaa varmaan epäterveelliseltä mutta ei ole ollut edes nuhaa yli kolmeen vuoteen. Syön vain silloin kun on nälkä ja nälkä pysyy jostain syystä näillä ruoillani loitolla. Pullaa en syö enää lainkaan enkä karkkia tai kkeksejä tms. joten nopeat verensokerin laskut on jääneet pois. Tämä ruokarytmini ei sovi työssäkäyvälle eikä toisten ruokatapoja muutenkaan kannata matkia koska ihmiset ovat yksilöitä mutta kerroin tässä omani.

y6llä se on niin, että läski on inhottavaa. Muistan aina kun pikkupoikana leikattiin joulukinkkua, nii se silava-kerros inhotti.
EnsimSemäinen ja tärkein ehto, on että lopetat lihan syönnin. Se on itseasiassa tärkein asia. Liha on kaikkein yrkyllisin ja kaikkia mahdolllisia lisä-aineita sisältävä myrkky.
Jos et heti siihen pysty, niin kanaa ja kalkkunaa voit syödä.
Toinen tärkeä, on sokeri. Sokeria on mm. leivonnaisissa ja sidukoissa,lonkeroissa,oluessa ja vastaavissa tuotteissa joita K-kauppias mielellään tyrkyttää.
Kolmas vahingollinen on suola.Sitäkin kannattaa varoa.
Sitten vielä lisäät liikuntaa ja yleistä liikkumista. eli et jää sohvsalle maloiöemaan.
Tuosta se lähtee ja vuonna 2014 olet jo rabtakelpoinen ja hyvässä timmissä.
Kun kasviksia ja muita hyviä juttuja, kuten kalaa ja muita hyviä kevyitä ruokia oppii syömään, huomaa, ettei liha ja makkarat enää kiinnosta.
Taistele, se on sen arvoista

165/70 nainen 28v

Itse olen 900 kcal ruokavaliolla nyt mennyt. Jos hakee huonoja elintapoja, ainoana tulee mieleen kahvi aamuisin ja epäsäännöllinen päivärytmi. Syön itse tehtyä ruokaa kanasta tai jauhelihasta iltapäivisin eikä pannulla juuri rasvaa tai ruuanlaitossa lihottavia kastikkeita, välipalana kokojyväleipää ja levitettä sekä leikkelettä. Välipaloina myös hedelmiä. Paino jojottelee 70 molemmin puolin, joskus jos syö patukan suklaata, näkyy heti vatsassa pömpötys. Kyllä sanoisin että geenit on syynä tähän. Miten voi aikuinen lihota kun kalorit on puolet alle ihanteellisen ja 6 pvnä viikossa kävelylläkin.

Pullukat on lepposia. Olen opettaja ja tykkään erityisesti pullukoista. Pistetäänkö
hynttyyt yhteen?

Hmmm... Tätä keskustelua lukiessa tuli hieman hämentynyt olo.

Hämmentävää, että ihmisen henkilökohtainen ominaisuus aiheuttaa muissa ihmisissä näin voimakkaita tunteita, vahvoja mielipiteitä ja tiukkaa asennoitumista. Ja johon monella on selkeä, oikea, itsestään selvä ratkaisu valmiina.

Pitäisikö jokaisen alkaa hakemaan hyväksyntää olemalla odotusten ja oletusten mukainen eli hoikka? Jolloin olisi joidenkin näkemyksen mukaan itsekurin omaava, pitkäjänteinen, päättäväinen, itsestään huolta pitävä jne. eli hyvä ihminen, hyväksyttävä.

Jos jollekulle minun - tai kenen tahansa muun ihmisen - hyvyyden ja kelpaamisen mittari ja kuvastin on se mitä syön, mitä vaakani näyttää ja minkälaiset allini ovat, on se minusta vain.. hämmentävää.

Elämä on on itsessään aika rankkaa, ei siitä tarvitse tehdä rankempaa. Elää sellaista elämää missä itsellä on hyvä olla ja antaa toisten elää sellaista elämää missä heidän on hyvä olla. Hyvän tahtominen toiselle on paljon kivempaa kuin arvosteleminen, arvottaminen ja arvioiminen.

On mielestäin loogisempaa perustella ruokavalioon liittyvä päätöksenteko kehon miljardien solujen toimintaan perustuen, kuin tunteiden, minäkuvan tai sosiaalisten arvojen tai tavoitteiden perusteella.

Kcal on pelkkä energian mitta, sinänsä ei kerro siitä miten keho energian käyttää.

Kandee kattoa vaikkapa Peter Attian TED talk tai www.eatingacademy.com jos englanti sujuu.

Lyhyesti, solu päättää talletetaanko ruoasta saatu pilkottu sokeri rasvaksi vaiko käytetäänkö olemassa olevaa rasvaa. Tähän vaikuttavat monet asiat, jotka on paermmin kerrottu em. sivuston tiedoissa, wikipediassa yms. Kun solu on kylläinen, niin se alkaa muuttaa ruokaansa talteen rasvaksi. Tähän touhuun vaikuttaa mm. Insuliini. Talletus on ihan normaali toimintatapa. Ongelma siitä tulee, jos systeemi ei toimi enää oikein, josta seuraa metabolisia ongelmia ja ennenpitkää diabetestä.

Nykyään ruoissa on helposti liikaa sokeria, jonka muuntaminen keholle kelpaavaksi on helppoa ja tuo saturoi solun energiantarpeen ja se alkaa tallentaa energiaa rasvasoluihin ja pitempikestoisena alkaa sotkea kropan päätöksentekoa.

Keskivertokropan lihakset ja maksa pystyvät tallentamaan vain noin 300g tärkkelyksiä ts. (glygocem). -> Melkosen suora numerotieto kehon kyvystä/tarpeesta hanskata ainetta, mutta ei kerro mihin tahtiin sitä kuluu, joka on taas toinen juttu.

Kun tuo mekanismi joskus avautuu, niin on helppo tehdä päätöksiä siitä mitä syö. -> ts. rajoittaa tiettyjen sokereiden saantia ja välttää tilannetta, jossa soluilla on liikaa ruokaa -> syödä muutaman tunnin välein vähän, jottei solut mene nälänhätämoodiin.

Jos taas rasvaa on liikaa ja siitä haluaa eroon, niin pitää järjestää kroppa tilanteeseen, jossa se käyttää rasvaa. Urheilla tai syödä pitkäkestoisemmin vähemmän sokereita, jolloin kroppa kaivaa erotuksen rasvavarastoista.

En ole asiantuntija, mutta en myöskään syö keltaista lunta, kun tiedän mitä se sisältää.

Voi vittu. Et kyllä varmaan ole syönyt alle 1000 kilokaloria päivässä. Opettele laskemaan ne kalorit. Tai sitten olet vaan syönyt alle 1000 kaloria muutaman päivän ja oletat että sulla paino ois laskenu radikaalistikin siinä ajassa. Hommaa talousvaaka, ja punnitse tarkkaan ruoka-aineet mitä syöt. Karsi hiilihydraatteja pois ruokavaliosta. Syö vain kasviksia, lihaa, marjoja, ja hedelmiä. Varmasti lähtee paino tippumaan.

Moi,

vaimolla oli samaa ongelmaa 10 vuotta ja sitten hän uskoi lääkärin neuvoa ruokavaliosta. Idea on siinä, että pitää syödä oikeaa ruokaa oikeat määrät riittävän usein. Jos syöt liian vähän kroppa lyö ikäänkuin säästöliekille eikä läskit lähde kirveelläkään, tai no ehkä kirveellä...

Vaimo osti keittiövaa'an ja merkkasi kaikki syömisensä (olikohan Kiloklubi nettisivuile? Oli ilmainen) gramman tarkkuudella ja niin alkoi paino lähteä. Oli kiva nähdä silmissä loiste kun "taas lähti kolme kiloa". Nyt hän on laihduttanut n.40 kg ja paino alkaa jo seiskalla. Muistan kun hänkään ei syönyt ennen "dieettiä" juuri mitään, mutta kun alkoi syömään lääkärin ohjeiden mukaan niin vaikeus olikin syödä tarpeeksi paljon. Ainainen valitus oli, että "Arrrgh, maha räjähtää ja vielä pitäisi syödä iltapuuro ja omena".

Eikä vaimoa lenkille ole koskaan saanut ja tämäkin laihdutusoperaatio on tehty ilman yhtään urheilusuoritusta ja tämä EI sitten ole vale. Suosittelen toki liikuntaa kaikille, mutta tässä näkee terveen ruokavalion merkityksen!

-Mikko-

eihän se laihduttaminen mitään rakettitiedettä ole, hetkeksi istuu ja ajattelee mitä haluu kroplleen tehdä ni eiköhän se siitä lähde. itse kyllä tykkään enenpi niistä pullukoista reippaista naisista.
kaikki naiset on kauniinpia kunhan on hyvä ryhti ja ilonen mieli, tietty minun tapauksessa pyöreät pohkeet paksut reidet ja iso peppu parantaa viellä tätä kokonaisuutta eikä ne isot tisutkaan asiaa pahenna..

Paino ja kurvikkuus ovat makuasioita, mutta tuosta ylitsepääsemättömästä ylipainosta sen verran, että ne kalorit kannattaa laskea jok'ikisestä suupalasta. Et oikeasti tiedä, mitä syöt ja paljonko, jos et laske sitä. Silmämääräisyyteen ei kannata koskaan uskoa. Never.

Esimerkiksi pieni sandwitch-leipä kiireisen työpäivän lounaaksi voi sisältää puolet päivän rasvoista. Sitä syödessä saattaa toki tulla sellainen tunne, että tämähän tässä on tosi kevyttä ja sitä rataa. Ei se ole. Leivässä voi piillä myös päivän suola-annos 5g, ja kun siihen päälle juo terveellisen tuoremehun, joka on makeutettu reilusti fruktoosiglukoosisiirapilla, niin jopas tulikin melkoinen kaloripommi. Vaikutelma on kuitenkin päinvastainen - kevyttä ja terveellistä.

Tuoremehuja tämä kansa lutkuttaa niin runsaasti, että niitä pidetään omana tekijänään lihavuusepidemiassa. Sama koskee "kevyitä, terveellisiä salaatteja", jotka lilluvat järkyttävässä määrässä ruokaöljyä tai majoneesikastiketta. Niitähän sitä puputetaan työpaikkalounaalla, koska pitää olla dieetillä.

Ja kun kuvittelee syöneensä kevyen lounaan, illalla voikin syödä vähän tuhdimmasti... laittaa leivälle juustoa ja sitä rataa. Kun tuota jatkuu muutama kuukausi, sitten ihmetellään, mistä ihmeestä ne kilot tulee. Laihduttaminen onnistuu jatkuvalla laskemisella. Jok'ikinen suupala pitää laskea ja tietää, mitä se sisältää. Piilorasvat ja -hiilarit ovat ongelma.

Liikunta ei laihduta, toisin kuin jotkut väittävät. Yhden suklaapatukan eteen saa juosta yhden tunnin ja suklaalevyn eteen ei taida riittää edes koko illan kestävä lenkki. Liikunta ei riitä laihduttamaan ilman muutoksia ruokailutottumuksissa. Oikea laihdutus lähtee siitä, että kytätään kaikkea, mitä laitetaan suuhun. Itse olen laihduttanut sillä tavalla 17 kiloa. Ilman dieettejä, ilman painonvartijoita, ilman lenkkipolkuja. Yksinkertaista ja helppoa.

Laihdutuksen voi aloittaa käytännönjärjestelyillä, kuten sillä että tekee työpaikan lounaalle valmiiksi oman ruoka-annoksen. Lasket kaiken, mitä siihen tulee, montako ruokalusikkaa rasvaa, paljonko on kaloreita leivässä ja montako grammaa leivänviipale painaa ja sitä rataa. Harvat vihannekset sisältävät niin paljon kaloreita, että niitä tarvitsee laskea. Vertaat sitä sitä siihen, paljonko ikäisesi ja kokoisesi tarvitsee. Netti on täynnä tällaisia kaloriataulukoita. Näin säästyt piilorasvoilta, -suolalta ja -hiilareilta ja laihtuminen tapahtuu melkeinpä kuin huomaamatta.

Täytyy syödä pieniä annoksia useita kertoja päivässä
(aamupala se tärkein, lounas, välipala, päivällinen, illallinen)
hedelmiä ja vihanneksia. muista ns.lautasmalli :)
Toisaalta se on melkein sama mitä syö, kunhan sen myös kuluttaa!
makeisten totaalikieltäytymiseen ei kannata alkaa, koska joskus se kostautuu ja sit mättää kaksin käsin :)
Itse olen 27-vuotias kolmen pienen lapsen äiti ja normaali vartaloinen.

Ja muista, kauneus on katsojan silmissä, mieheni rakastui minuun kun olin 30 kiloa isompi ja paino lähti laihuttamatta! :)

painon pudotus onnistuu kun jättää eläin rasvat pois paitsi kalan myös kaikki hiilarit pois ne lihottaa juustot pois kokojyvä leipää pari palaa päivässä kalaa vihreitä kasviksia paljon joka aterialla paljon hadelmiä niin uskoisin että paino putoo

Ruokavaliosta se lähtee. Aamupala, lounas ja iltapala ennen nukkumaanmenoa niin pysyy aineenvaihduntakäynnissä. Lisäksi lenkkeilyä, pyöräilyä, kahvakuulajumppaa tms. Ja aina kun mahdollista liikutaan jalan auton/hissin sijaan. Ja jokapäiväinen herkkujen syönti pois.

empä tiedä onko sillä mitään väliä.. ole vain oma itsesi.

Juon olutta aamusta iltaan, ehkä 40 purkkia päivässä. Ei mahdu paljon ruokaa, ehkä muutama makkara päivälliseksi ja kun on jatkuvasti ripuli, niin onpahan tässä jo vuosien aikana laihduttukin mukavan sporttisen hoikaksi.

oletko kokeillut erittäin vähäenergistä dieettiä tai laihdutustuotteita?


Ja lifemocker

"miehet EI TODELLAKAAN PIDÄ puslkista naisista!

tiedätkö miksi niitä pulskia naisia näkyy? koska NAISET ITSE lopettavat usein suhteessa itsestään huolen pitämisen ja leviävät ns "käsiin"! noh mies toki voi tällöin pistää akan pellolle (jolloin nainen yleensä alkaa laihduttamaan, että saa jonkun uuden piruparan satimeen ja pääsee syömään) tai olla naisen kanssa hammasta purren.

noh, miksi sitten ollaan naisen kanssa hammasta purren? KOSKA NAISEN SAAMINEN MIEHELLE on ihan perkeleen vaikeaa!! ei miehiä tule naiset iskemään, kuten teille naisille miehet tekevät! miehet kun ovat yksin niin silloin ollaan YKSIN ihan kirjaimellisesti! joten tämä yksinolo ja seksittömyys usein nähdään pahempana asiana kun sen pulskan kanssa oleminen.... mutta LÄHES JOKAINEN mies haluaa timmin naisen. tai haaveilee sellaisesta!"

Puhu vain omasta puolestasi. Maailmassa on sen verran miehiä että sinä et heidn mielipideistään, haluistaaan, kiinnostuksistaa tieda p*skan vertaa! . Ei se paino ihmistä määritä.

Olen keski-ikäinen nainen ja aina taistellut painoni kanssa. Kovin pyöreäksi en ole päässyt, mutta jatkuvasti on pitänyt m iettiä mitä suuhun laittaa. Aivan selvästi vähemmän voin syödä kuin vaikkapa muutamat ystäväni. Sukulaiseni ovat pyöreitä, ei kovin lihavia, mutta pyöreitä. Liikkuvat kaikki suhteellisen paljon, minäkin. No työ on hankalaa, kun joutuu istumaan niin paljon, luulen, että se on yksi ongelma nykyisin. Ihminen ei ole tarkoitettu istumaan kahdeksaa tuntia päivässä ja nykyisinhän siinä menee pitempäänkin.
Sinä olet mitä olet. JOs mielestäsi rehellisesti voit sanoa, että syöt terveellisesti ja liikut, unohda tuo asia, koska stressi on yksi tekijä joka aiheuttaa lihomista, varsinkin keskivartaloon kertyy massaa. Siihen on ihan fysiologiset perusteensa, turha kenenkään muuta väittää. No tietysti se, miten stressistä pääsee eroon. Meille jokaiselle on annetaan mitä annetaan, on opeteltava hallitsemaan elämään sen verran kuin se on itselle mahdollista. Aina se ei niin ole, välillä elämä nakkaa pahemmin.
Ja mitä tulee miehiin ja pyöreisiin naisiin. Huvittavia nämä jutut, toinen tykkää laihasta, toinen keskimittaisesta ja kolmas pyöreästä. Vaihtoehtoja riittää, kun otetaan vielä huomioon se, että millaisesta itse tykkää.Ja muista se, että vaikka kuinka hoikka mies, komea ja vaikka mitä, jos hän ei muuten luonteeltaan miellytä, eihän sille mitään voi. On niin monta asiaa, joiden pitää osua kohdalleen. Ja sinä tarvitset vain yhden kumppanin, jonka silmää ja mieltä miellyttää ja joka miellyttää puolestaan sinua. Muuta ei tarvita, kaikkia miehiä ei voi miellyttää, eikä tarvitse !
Ja se kyllä löytyy. Kasvata ensimmäiseksi itseluottamusta, jos et laihaksi pääse, tee se muilla keinoin. Hanki sydämen sivistystä, opiskele, harrasta.. on niin monia tapoja. Sellainen on sitä todellista pääomaa elämää ajatellen. Ole ystävä toisille ja sinullekin ollaan, hyväksy itsesi ja muut. Siinä ne menee läskit ja luut :) heh.. tuo tuli ihan sattumalta.
Elämää nähneenä voin sanoa, että oikeasti miehiä ja naisia riittää moneen lähtöön. Jännintä on se, että jos kuvitellut millainen minulle sopivin mies, siis fyysisesti olisi, sitten ihastuukin yllätys yllätys ihan päinvastaiseen tyyppiin. Niin minulle kävi :) Kun ensin löysin sen pitkän ja komean, osoittautuikin vähemmän sopivaksi muuten minulle. Sitten sitä katselikin vähän avoimemmin mielin..

Korjasin ruokavaljon viime syksynä. Säännöllinen syöminen, ei isoja annoksia, sokeri ja valkoinen vehnäjauho pois. Painoa lähti 5 kg. Jumittui siihen, toiset 5 kg pitäisi vielä saada pois. Tän kesänä on taas lähtenyt painonpudotus eteenpäin kun ostin askelmittarin. 20000 askelta päivässä 5 kertaa viikossa. Muinkain päivinä 10000 askelta. Päälle 2-3 h viikossa muuta liikuntaa. Vatii paljon aikaan, mutta paino on alkanut tippumaan.

Annan ohjeen kaikille naisille: Olkaa rohkeasti sitä mitä olette! Ei ole paljon seksikkäämpää kuin se, että kantaa itsensä ryhdikkäästi ja on luonnollisesti sitä mitä on. Kantakaa kehonne tyylillä, ei anteeksipyydellen, häpeillen tai peitellen. Naiselle kuuluu muodot ja niiden vaatima rasvaprosentti.

Reilu lihavuus ei ole hyväksi ulkonäölle eikä terveydelle, mutta terve pyylevyys ei haittaa yhtään mitään. Itse pidän aavistuksen pyyleviä paljon paremman ja terveemmän näköisinä kuin laihoja. Mutta muistakaa, ettei se sohvaperunanainenkaan mikään kiinnostava ole. Jos lihavuus haittaa liikuntaa ja arkea, sitten on tarve laihduttaa.

Syö vähemmän, liiku enemmän. Tämä toimii varmasti. Ei kannata luottaa yhtenkään ihmedieettiin, tai -pilleriin. Liikkumisella tarkoitan kunnon hikitreeniä vähintäin neljä kertaa viikossa kok elämän ajan. Mikään ei tule ilmaiseksi. On olemassa luuviuluja jotka markkinoivat syövänsä kaikkea maan ja taivaan väliltä-saavat kiittää geenejänsä.
Tie on pitkä ja vaikea, muttei mahdoton.
Ja siihen toiseen kysymykseen : jonkun mielestä pullukka on ihannenainen. Luulen näiden herrojen olevan harvemmassa. Oman hoikkuuteni salaisuus on Diabetes, ystäväni ja vihamieheni, joka pakottaa minut elämään terveellisesti.
Onnea elämääsi !

minun hoikkuuteni salaisuus, on geenit! Sekä äitini että isovanhemmat ovat kaikki
olleet hoikkia, itse olen 64-vuotiaana 170 centtisenä,yhä 71-kiloinen ollut jo vuosia!
Herkuttelen paljon,mutta käsitykseni on että aineenvaihdunta on mulla sellainen
asia, joka pitää kilot kurissa, ja ne geenit!
Mutta kyllä pullukkakin on hyvännäköinen, jos se osaa pukeutumalla, ja muulla
tyylillä olla hyvännäköinen, jos ei itse tiedä mikä sopii!
Voi kääntyä asiantuntijan puoleen.Tapasin kerran tyylikkään pullukan, hän oli
pukeutunut mustaan ja lilaan, sekä meikannut tyylikkäästi, ja wau,oli tosiaan
pullukkanakin vetävännäköinen.Eri asia on sitten, jos JOSKUS on ollut hoikka ja
lihonnut sitten!!

Noin alhainen kalorimäärä tuon painoisella laihduttaa väkisinkin vaikka söisi pelkkää pullaa joka päivä.Se on ihan fysiikan laki. Itse olin teini-iässä anorektikko ja tosiaan alle 1000 kcal pitkän aikaa, tietenkin siinä aineenvaihdunta hidastuu vähän pitkällä aikavälillä, mutta ei kenenkään kroppa toimi fysiikan lakien vastaisesti eli kun ihminen kuluttaa enemmän kuin syö, niin siinä laihtuu väkisinkin. Laihdutin normaalipainosta about 15 kg anorektikkona ja perusaineenvaihduntani oli todella hidas jo pelkästään siksi että olin niin kevyt, laihduin silti loistavasti. Se vaatii vaan pikkasen itsekuria, opettelet vaan juoksemaan 15 kilometrin lenkkejä monta kertaa viikossa ja syömään kuin hiiri. Kun alkaa pyörryttää, niin et syöksy jääkaapille. Toinen vaihtoehto on että hillitset nälkää syömällä sopivasti rasvaa, proteiinia ja kasviksia, juomalla paljon vettä ja välttämättä lihottavia herkkuja. Esimerkiksi proteiinipitoiset runsaat salaatit on hyviä laihdutusruokia, lisäksi kannattaa poistaa nopeat hiilihydraatit eli syödä vain tummaa leipää, välttää pastoja ja runsaasti sokereita sisätläviä ruokia yms. Ruuan laatu vaikuttaa yllättävän paljon aineenvaihduntaan ja nälän kokemukseen. Ei kannata tuijottaa pakkomielteisesti vaakaa, vaan antaa laihtumiselle aikaa. Hyvänlaatuinen ruoka näkyy jo mielialassakin.

Ottakka selville hiilihydraatiton ruokavalio. Olen tammikuusta lähtien ollut
sellaisella ruokavaliolla ja kun painoni oli aikasemmin 81 kg, sitten nyt se
on 6 kk jälkeen 68 kg. Kolme kuukautta jäütin täysin pois kaikki leivät,
riisit, pastat ja juurekset, mitkä kasva maan alla. Kaikki maanpäälliset kuin
kukkakaali ja muut sopi erinnomaisesti. Aamupalaks vaan muna eri muodoissa,
esimerkiksi munakas sipulilla ja pekonilla, toisena keidetty muna. Päivällä
vaan liha ja tuoresallattia ja illalla klo 18 jälkeen ei saa enä syödä mitään.
Vettä 2 litra ainakin päivässä ja maapähkinöitä voi syödä, sieltä tule tarpellisia aineita. Nyt syön jo täyshyvä ruisleipä (ei iltaisin) ja nautiskelen jopa jäätelöä ja
muita makeisia. Suklaata en ole 6 kk edes maistanut, pähkinä se anna paljon
energia, eikä suklaata tarvitaa.
Liha ja kala voi syödä vaikka kuin paljon, mut ei peruna eikä riisiä eikä pasta.
Liikunta on vaan sauvakävely, sitä alusssa jopa 6 päivä viikossa ja 6 km.
Nyt harrastan kesällä 4 kerta viikossa ja paino pysyy.
Lihusin masennukseni aikana, nyt ei masentaa enä mikä, olen iloinen ja
hauskaa on elämää.......tsempia kaikille!

Olen hoikka, ollut aina. Syön terveellisesti, jonkin verran jumppaan. Monesti aloitan aamun voimistelulla.

Just luinkin Iltalehdestä, että aamujumppa laittaa aineenvaihdunnan hyvään vauhtiin. Siitä tulikin iloinen ajatus: Aamuseksi olisi monella tavalla terveellistä. Tietty isot O:t, mutta muutakin. Tiivis ihokontakti virittäisi oksitosiinin tuotannon ja hyvän mielen päivään. Ja seksijumppa laittaisi aineenvaihdunnan liikkeelle. Sattui silmään sellainen hauska jumppaliike, jossa kaksi ihmistä on selät vastakkain niin, että allaolija istuu sääriensä päällä. Siinä päällä olija voi tehdä jumppaliikkeitä. Sitten vuoronvaihto. Kuulostaa kivalta. Ja tällaisia liikkeitä voi kehitellä mielin määrin.

voin verrata omaa painoani mikä on nyt, siihen mikä oli 10-15 vuotta sitten.Alle 30 vuotiaana pystyy syömään karkkia, suklaata, sipsejä, keksejä vaikka joka toinen päivä, mutta ei liho. Joku salaisuus siinä on.Mutta silloin elin aktiivista elämää, kävelin paljon, ja opiskelin, eli koko ajan oli tekemistä mkä vei ajatukset ruuasta. Nyt kun olen vanhempi, ei voi syödä edes pizzan puolikasta, kun heti paino nousee kilolla.
Myös veden juonti lihottaa , siis nostaa painoa, ilmeisesti aineenvaihdunta on täysin stoppi. Ei edes virtsaa tule yhtä paljon,mikä tiputtaisi painoa.Niin ja urheilen rankasti joka päivä. Mutta arkiliikuntaa ei ole (työssä liikkumista, jne)
Myös sydmen vajaatoiminta voi nostaa painon,koska vesi kertyy elimistöön ja moni muukin sairaus.

Kandee hommata ruokaohjelma ammattilaiselta. Jos ei mitään sairauksia ole niin yksinkertaisesti syö vähemmän kuin kulutat. Kirjoita KAIKKI mitä syöt ylös. Näitä "syön 1k kcal päivässä" -juttuja on nähty ja tutkittu. Monet noista menee sinne 2000-3000 kalorin paikkeille vaikka luulevat pysyvän jossain alhaisessa kalorimäärässä.

Olen erittäin hoikka, laiha.
Bmi 16.6. Liiankin laiha.
(Kelpaisin jo Lifemockerillekin! :-D )
Syön aamulla kaurapuuroa veteen keitettynä, sekaan marjoja ja kanelia. Ei soketria. Musta sokeriton kahvi.
Lounas: 1 näkkileipä siivu kalkkunaleikettä. Vain sipaisu margariinia. Soijajogurttia noin 1 dl, seassa vehnälleseitä ja marjoja. Ei sokeria tai makeutusaineita. (ne turvottaa.) 1 dl soijamaitoa. Kurkkua ja tomaattia. Kahvi mustana ilman sokeria.
Välipala tuoresalaattia ilman kastikkeita, kahvi ilman sokeria.
Päivällinen: teen itse joko tomaattikeiton; tomaattimurskaa purkillinen, valkosipulia ja tavallista sipulia, vettä. Maustan provencemausteella, pippurilla yksi lihaliemikuutio. Lisäksi näkkileipää 1 1/2 siivua, kalkkunaleikettä 2 siivua. Soijamaito 1 dl. Tai sitten paistan pakastesei fileitä ilman rasvaa, paljon sipulia, nam! Ja kaloreita alle 100/ 100 g! Joskus broilerin rintafilettä joka hyvä proteiininlähde vähäkalorinen ja lähes rasvaton.
Illalla joko rasvaton raejuusto noin 50 g, tai 1/2 dl soijajogurttia sekaan marjoja ja kanelia. Ei sokeria. Kahvia mustana ilman sokeria tai teetä.
Kurkkua ja tomaattia.
Kerran viikossa "karkkipäivä" eli saan syödä mitä haluan. Yleensä se menee niin että supistan muusta syömisestä ja nautin esim perunalastuja. Karkkia erittäin harvoin koska en enää pysty syömään sokerisia juttuja, ollut ilman sokeria jo puolet elämästäni. Suklaa kyllä maistuu, mieluiten tumma joka ei ole niin äklön makeaa.
Pullaa ja vaaleaa leipää en syö ollenkaan. Soijamaidossa ja jogurtissa on paljon kalsiumia ja proteiinia, mutta olemattomasti karbohydraatteja. Maustetut jogurtit, vaikka "kevyt"-sellaiset on karbopommeja samoin kaikki maustetut viilit yms.
Lue tuoteselosteet! Satsaa tuotteisiin joissa mahd, vähän karboja, hyvää rasvaa pitää jonkin verran syödä. Proteiinin määrä karboihin verrattuna kannattaa tutkia!
Mitä enemmän proteiinia, sen parempi.
Hedelmiä en syö, sisältävät valtavasti sokeria. Samoin kaikki mehut sun muut nektarit. Niissä myös nuo "kevyt"tuotteet, vaikka lisättyä sokeria ei olisi, on niissä hedelmän oma sokeri jota on paljon. keinotekoiset makeutusaineet turvottaa, sillä ne varastoi kehoon nestettä joka näkyy painossa ja pöhöttyneenä ulkonäkönä.
Liikuntaa harrastan käymällä kävelylenkeilä ja ihan arkiliikunta; kodin hoito, kauppareissut jne. Kävelen kaikki matkat jotka voin. Tällä hetkellä olen liian alhaalla lihasten suhteen, joten niitä pikkuhiljaa rakentelen. Ruokavaliota varovasti muuttelen saadakseni lihasta mutta ei rasvaa. Työskentelen kotoa käsin kotikonttorista joten netin ääressä tulee väliin paljonkin istuttua. Ei kylläkään mitenkään näy painossa.
Perunan, pastan, riisin yms olen jättänyt jo vuosia sitten.
Tämä on mun konstini pysyä hoikkana. Ai niin, olen 168cm pitkä, aikuinen nainen.
Enkä tarkoita että heti kenenkään pitää radikaalisti hypätä tähän. itsekin pikkuhiljaa vähentelemällä ja kokeilemalla sekä tutkimalla ruoka-aineiden koostumuksia yms. päädyin lopulta tähän painoon. Ja mitäkö painoin alussa? 64 kg. Enkä viihtynyt kropassani.
Kuka tahansa laihtuu, salaisuus on siinä mitä suuhunsa laittaa. Vaikka söisi kuinka vähän, ei auta jos syö vääränlaista senkin vähän. Takuuvarmasti menee säästöliekille ja kroppa imee tuplana joka ikisen kalorin!

Kyllä itse painovaikeuksista kamppailevana luulen, että se on liikunta.

Tarkastuta kilpirauhasen arvot. Jos käytät E-pillereitä, niin mieti voiko ne vaikuttaa kilojen kertymiseen?

Liiku paljon. Kävelyä ainakin 5 km, mieluiten 5 päivänä viikossa tai aja pyörälenkki. Juosu koukuttaa ja siinä voi tehdä jopa 10 kilsan lenkin.

Pituus sellainen 20-30 kilsaa sopivat. Itse opiskelijana saatoin ajaan 40 kilsan lenkit 5 päviää viikosta, ei innosta vaan säästääkseni tiettyjen matkojan matkakustannuksia. Kuntosali pieni lisuke siihen, pitää kiinteyttä yllä, tai kotona liikkeiden tekeminen.

Liikunta ja oikea ruokavalio, jo pelkästään oikealla ruokavaliolla voi laihtua. Mutta varsinkin hoikkien naisten olisi syytä käydä myös kuntosalilla. Usein laihat naiset luulevat että pelkkä pieni BMI kertoo terveydestä ja lihaskunto on unohdettu kokonaan, korkeintaan kävellään tai hölkätään. Sitten ryhti on huono, vatsa pömpöttää vaikka läskiä ei ole ja niska-hartia seudut aina jumissa. Lihaskunnon ylläpito on yhtä tärkeää naisille kuin miehille eikä pieni BMI tarkoita sitä ettei salilla pitäisi käydä. Nainen ei muutu "bodarin näköiseksi" kuin vuosien ahkeralla massaa hakevalla punttitreenillä joten sitä ei todellakaan tarvitse pelätä.

Nyt kun lähentelen viittäkymppiä, huomaan, ettei se olekaan mikään itsestäänselvyys, että on laiha. Vaihdevuodet ovat muuttaneet minua jotenkin ja jalat ovat rasittuneet varmaan kulumisen takia ja nyt onkin vaikea ymmärtää, ettei voi syödä rajattomasti.
Ja huomaan senkin, miksi olen ollut aina laiha. Olen tehnyt työtä, jossa liikutaan vähän tai paljon koko ajan ja sitten olen muutenkin ollut liikkeessä koko ajan ja nuorena takapuoli alkoi puutua, jos jouduin istumaan. Koulunkäyntikin tuntui sen takia kurjalta. Ja olen luonteeltani vähän hermostunut.
Sinulla on sellainen taipumus, että lihot. Ihmiset ovat kovin erilaisia tässä asiassa.
Minä en olisi pystynyt nuorena syömään niin paljon, ettei olisi nälkä taas ollut parin tunnin kuluttua, vieläkin ruoka-annokseni koosta huomautellaan töissä, vaikka se on puolet siitä mitä ennen. Ja muutamat meidän suvussa ovat vielä sellaisia, että heillä on kuin neuloja housuissa, hyvä kun pystyvät istumaan niin kauan, että ruokalautanen tulee tyhjäksi. Huomasin tämän, kun tuollainen sisareni oli kuumeessa makasi sohvalla. Silloin tajusin, ettei häntä näe sohvalla juuri koskaan edes istumassa.
Eli meidän suvussa osa on suursyömäreitä ja osa ikiliikkujia ja jos joku on molempia, hän on yleensä myös luuviulu.
Ja tunnen muutamia lihavia ihmisiä, jotka ovat miesten suosiossa.

Rehevät naiset ovat ihania, noin yleensä.

Joo, vaikka olenkin mies, niin kyllä se laihtuminen ja sopivassa koossa pysyminen tapahtuu täysin samalla tavalla miehillä ja naisilla.

1. Mieti tarkemmin mitä syöt. Vaihda tavalliset rasvat kasvisrasvoihin. Vaalea leipä tummaan ( kyllä siitä voi syömällä oppia tykkäämään)
2. Varsinaisen laihtumisen saat aikaan kaikkein tehokkaimmin ottamalla liikunnan osaksi elämääsi. Eli aina kun mahdollista harrasta hyötyliikuntaa. Tämän päälle useana päivänä viikossa hengästyttävää ja rasittavaa liikuntaa. Aerobista ja lihaskuntoa kehittävää liikuntaa kannattaa sopivassa suhteessa yhdistellä.

Ennen kaikkea kyseessä on elämäntapa. Työ on aivan turhaa jos tavoitepainoon päästyään palaa vanhoihin tapoihin. Ennen pitkää paino jojoilee samaan pisteeseen kuin alussa. Eli jos oikeasti ap haet muutosta, niin se on tehtävä kokonaisvaltaisesti. On ymmärrettävä että vanhat tavat eivät käy. Ja samalla on tehtävä siitä uudesta elämäntyylistä mielekästä ja sellaista ettei siitä haluaisikaan enää vaihtaa, vaan kokee olonsa juuri hyväksi liikkumalla ja syömällä terveellisemmin. Painon putoaminen on kaiken päälle tuleva bonus, lisähyötyä, mistä voi peilata taaksepäin.

Yksinkertaisuudessaan tulos vaatii työtä, kurinalaisuutta ja sisua. Toki on muistettava, että vaikka olisitkin laihduttamassa, ei itseltä pidä kaikkea kieltää.

Hyvät perintötekijät ja se, että syön aina kun on nälkä sitä mitä tekee mieli. Jos ei ole nälkä, en syö. Liikun myös paljon, mutta en painon tai vartalon vuoksi, vaan koska siitä tulee hyvä olo ja ajatukset selkiytyvät.

Osaan pitää suuni kiinni.

Älä syö vehnä tuoteita, se muutuu kehossamme hyvin nopeasti glykoosiksi, glykoosi on sokerilaji ja muutuu rasvaksi juuri se mikä saamme ylipainoseksi.
Älkä sano että kaikki hiilihydraatit on huonoa, siinä on eroa, on nk. nopeat hiilihydraatit (näitä kannatta vältä), ja sitten on hitaat hiilihydraatit.

Aloita päivää kunnollisella aamiaisella 2-3 ruispalaa ja vaikka kanamuna niin verensokeri pysyy pitkän alhaalla eikä teke mieli syödä koko ajan.

Laihdutus on väärä sana, se saa meitä ajatella että ollaan tilapäisen hoito kurilla mikä on täysin väärin, pysymän laihana on elämän tapa, sun tulisi aina syödä nk. "tylsä ruoka".

Liikunta yksin ei laihduta mitään,kaikki lähtee aivoista,jos on depressiota tai stressiä,niin tämä aiheuttaa metabolisen oireyhtymän,ja et laihdu vaikka olisit syömättä ja vaikka liikkuisit miten paljon.Ensin on saatava aivot kuntoon,ja itsetunto hyväksi,sen jälkeen laihdut vaikka et liikkuisikaan ja vaikka ylen söisitkin vähän,kehosi viestittää oikein milloin haluat syödä milloin et.
Mutta jos aivot feilaa,ne viestittää koko ajan,että energiaa on saatava,koska yrittävät korjata itseään,mutta suurin osa energiasta kertyy läskinä vyötärölle,eikä lähde liikkumallakaan.Ainoastaan sitten läskin sulaminen alkaa kun aivot saadaan rauhoittumaan ja kuntoon,samalla silloin kuntoutuu muu keho.
Monta kertaa on tullut todettu tämä totuus.

Niin, geeneistähän se on varsinaisesti kiinni. Geeneistä myös riippuu, kuka laihtuu helposti ja kuka ei.

Toisaalta, taisi olla joskus Tiede -lehdessä, että nuorena (=kasvuiässä?) jos saa pidettyä itsensä hoikkana, niin vanhempana ei ole niin suurta ongelmaa. Asialla oli jotain tekemistä rasvasolujen kanssa, niiden ominaisuuksissa oli jotain muutosta.

Moniko nykyään ylipainoinen/painonsa kanssa lujasti taisteleva oli myös nuorena poissa mitoista?

Itse pysyn hoikkana syömällä pieniä annoksia monta kertaa päivässä n. 5-6krt eli kaksi lämmintä ateriaa ja muut vähän välipalatyyppisiä ruokia (leipää, hedelmiä jugurttia..) Sen lisäksi juon yhden tai kaksi lasia vettä aina ennen syömistä jotta vatsa tuntuu täydemmältä ja ei tule syötyä vatsaa liian täyteen. Liikuntaa en paljon harrasta mutta silloin tällöin lenkkeilen.

Mulla on noin 10kg ylipainoa eikä kuule menoa haittaa. Mieskin on löytynyt, joka on aivan normaalipainoinen mies. En kadehdi hoikkia naisia yhtään, tykkään omasta vartalostani vaikka ylipainoa jonkun verran onkin. Muotoja löytyy ja olen ruumiinrakenteeltanikin jo hieman ns. isoluinen. Toivoisin massuni olevan hieman pienempi mutta muuten olen kyllä tyytyväinen itseeni. Antaa jokaisen kukan kukkia, ihmisiä on erilaisia, mutta kaikki ollaan saman arvoisia! En käsitä, miksi täytyy toisia haukkua, lihavia ihmisiä, liian laihoja ihmisiä jne.. Ihmisiä me kaikki ollaan, KUKAAN ei ole täydellinen, eivät edes ne hoikat naiset/miehet!

Ilmeisesti olet sitten pitänyt tarkkaa kirjanpitoa syömisistäsi kuukauden ajalta, kun voit todeta että lhot 1000kcal ravinnolla. Mikäli et, niin ilmeisesti kuitenkin haluat laihtua. Olisi hyvä sitten tietää, että paljonko syö, oikeasti. Ei sitä tarvitse pelätä. Ja unohtaa alle 1500kcal dieetit.

Nimittäin normaalipainoinen tai lihava, jonka aktiivisuus on normaali ja lihoo 1000kcal ruokavaliolla on lääketieteellinen poikkeustapaus, oikeasti.

itse olen 19-vuotias kotiäiti. 172cm/63kg. mielestäni olen normaalipainoinen. päivittäin lenkkeilen noin tunnin, koira saa minut liikkeelle sadepäivinäkin. muutamana päivänä viikossa käyn tankotanssissa, harrastan myös balettia.

pyrin syömään säännöllisesti neljän tunnin välein. aamuisin maittaa kaurapuuro ja esimerkiksi banaani ja maitoa. kaksi lämmintä ateriaa menee päivän aikana, sisältäen yleensä pari perunaa, paljon kasviksia ja kämmenen kokoisen palan lihaa tai kalaa. ja pari hedelmävälipalaa, esim marjarahkaa, johon en lisää sokeria. sunnuntaisin tilaan pitsaa tai käyn hesessä (en tosin syö yksin koko pitsaa), ehkä jopa ostan karkkeja parisataa grammaa. yleensä jo tiistaina mun tekis mieli repsahtaa ja ostella muffinseja tai viinereitä, mutta seuraavaan karkkipäivään kun odottaa, tulee voittajafiilis. et jes, mä en kuollutkaan makeanhimoon ;)

kotiäitiys käy silkasta urheilusta. lapsikin painaa enemmän kuin crossfit-tunnin kahvakuula ja välillä palaa energiat loppuun, varsinkin kun omia ja miehen tarpeita pitää tyydyttää. tosin 44-vuotiaan mieheni tarpeet ovat aika olemattomat verrattuna omiini. kannattaa ottaa ilo ja hyöty irti liikunnasta. kävele työ- ja kauppamatkat, siivoaminenkin polttaa kaloreita. lupaa itsellesi jotain kivaa, kun saavutat tavotteita, esim -3kg. uudet ripsitupsut on aina kivat ja varmasti kivemmat kun naama ei näytä muuten pullataikinalta ! leviksetkin näyttää paremmilta hoikistuneessa pepussa.

tsemppiä sinulle ! :)

Minusta laihtuminen alkaa mielen voimalla eli psykologisella ajatuksella, että olen ihan hyvä näin ja minun ei tarvitse laihtua ollakseni kaunis. Toisin sanoen minusta tuntuu, että monia lihottaa se jatkuva ruuan ajatteleminen ja oman painonsa pohtiminen.

Itselläni on ollut lukuisia syömishäiriöitä, koska missivuosina tuli liian paljon katsottua omaa ulkonäköä. Sitten tapasin nykyisen poikaystäväni ja pääsin toteuttamaan itseäni sellaisena kuin olen, jolloin ruuan pohtiminen jäi sivuseikaksi. Syödään aamuisin aamupuuro ja kahvit. Aamupala on oikeasti tärkeä asia, jotta iltapv:llä tai illalla ei ala ahmia. Lisäksi jokapäivä syön lounaan. Oikeasti on todella tärkeää syödä tasaisesti pitkin päivää, koska muuten paino alkaa heilua.

Olen nyt ollut pidempää 56-kiloinen ja pituutta on lähes 180 cm eli olen todella hoikka. Olen luonteeltani aktiivinen ja tykkään muun muassa kävellä ja tehdä asioita käsillä. Luulen tämän perustouhukkuuteni ansiosta olevani todella hoikka. Lisäksi hoikkuuteni salaisuus on myös se, että syön "oikeaoppisesti", vaikkakin sokeria kuuluu liikaa. Kuitenkin arkiruoka tulisi olla kevyttä ja järkevää, jotta ei pääse lihoamaan.

Itse laihduin seuraavalla tavalla reilu 5kg. Kiloissa ei paljon, mutta kehonkoostumuksessa kylläkin, löllöt ovat vaihtuneet lihakseen.
En siis ikinä ole ollut kovin pullukka, mutta opiskeluaikana siideri maistui ja se kyllä näkyi hyh.. :S

Laitoin ruokavalion ensin kuntoon:
Vaihdoin jogurtin maitorahkaan. Jos rahka ei maistu, niin lorauta joukkoon vähän sokeritonta mehukeittoa, on muuten herkkua! :) Joka aterialla proteiinia. Aamupalaleivät vaihtuivat ruisleipään tai puuroon. Riisi ja pasta vaihtuivat kaikki täysjyvään. Kasviksia syön joka aterialla ja jos iskee karkinhimo, niin nappaan hedelmän ja näin kesällä tuoreita mansikoita. Välillä toki herkuttelen esim. jätskillä, mutta ehkä kerran parissa viikossa. :) Mehuja ei juuri tule juotua paitsi välillä aamuisin lasillinen Tropicanaa (ei lisättyä sokeria). Alkoholin jätin lähes kokonaan pois, saatan juoda muutaman siiderin noin pari kertaa vuodessa. Eineksiä en syö koskaan.

Lisäksi liikun n.5krt/viikossa. 2-3 salitreeniä ja 2-3 juoksulenkkiä, fiiliksestä riippuen. Juoksupäivinä vähän enemmän hiilaria. Jos ei treeni huvita, niin ei väkisin, keho vaatii myös lepopäiviä. Tsemppiä!

Syö vähemmän kuin kulutat.

Olen aina ollut hoikka, 16-vuotiaana painoin 46 kg; 26-vuotiaana 51 kg, 36-vuotiaana 54 kg ja 46-vuotaana 57 kg. Olen 165 cm pitkä. Kilot ovat jakautuneet niin tasaisesti, että voin käyttää vielä vaatteita jotka käytin 26-vuotiaana. Ilmeisesti se on luonnollista, että kiloja tulee jonkin verran lisää iän mukaan. Viihdyn ainakin tässä painossa, en haluasi painaa 46 kg nyt.
Itse en noudata, enkä ole koskaan noudattanut mitään erikoista ruokavaliota, nuorempana sain syödä ihan mitä vain, jossain 40-vuoden iässä sain hiukan ruveta katsomaan kuinka paljon syön, haluan kuitenkin pysyä hoikkana. En ole kuitenkaan mielestäni joutunut jättämään mitään pois.
Syön joka aamu 4-viljan puuroa ja muuten paljon salaattia, kanaa, jugurttia, mysliä, suklaata, pähkinöitä ym. Juustoja ja punaista lihaa syön jonkin verran. Sipseistä en pidä laisinkaan, en myöskään oikeastaan koskaan juo limsaa, ja erittäin harvoin siideriä. Viiniä juon ehkä keskimäärin pullollisen kuukaudessa. Perunaa, leipää ja leikkeleitä en syö juuri koskaan.
En pahemmin urheile, käyn ainoastaan kävelylenkeillä, silloin kävelen reippaasti, lenkkikavereitten mielestä liiankin lujaa. Sen lisäksi harrastan ihan hyötyliikuntaa, nurmikonleikkuuta, lumenluontia, tavallisia puutarhatöitä ym.

Itse sain 28 kg pudotettua tammikuu-toukokuu välillä. Jätin ruokavaliosta pois esim. vaalean leivän ja muut vehnäjauhomätöt, pastan, lihan melkein kokonaan (vain kalkkunaa, kanaa tms. vähärasvaista söin vähän, enkä joka päivä sitäkään), leivonnaiset, karkit, jäätelöt, virvoitusjuomat ja oluen sekä viinakset.

Söin aamupainotteisesti. Vähän kuituja, pari keitettyä kananmunaa, tuoremehua, banaanin ja jotain muuta hedelmää sekä mustaa kahvia. Lounaaksi salaattia, vähän kalaa ja lisää hedelmiä. Iltapäivällä 4-6 aikaan hedelmäsalaattia ja ehkä palan siikaa, kuhaa tms. kevyttä kalaa. Eikä sitten muuta. Nestettä toki join, eli vettä enimmäkseen. Joskus tein Soda Stream- laitteella vichyä ja sekoitin siihen vähän suosikkituoremehuani, appelsiini-mangoa.

Aloin uudelleen harrastaa jääkiekkoa n. 4 krt. viikossa ja hiihteln vielä 1-2 krt. sen päälle murtsikkaa. Uimassakin kävin kerran viikossa.

Olen isokokoinen mes (191 cm), vanha urheilija, joten liikuntaan tottuminen oli aika helppoa ja pikemminkn tuln siitä riippuvaiseksi kuin että olsin joutunut itseni pakottamaan.

Nyt olen tavoitteeseeni päässyt ja yritän pitää painon kurissa. Se edellyttää viikottaista kontrollia. Jos huomaan saaneeni viikossa 2-3 kg lisää, saan sen aika nopeasti pudotettua näin loma-aikanakin, vaikka grilljuhlia ja saunaolutta vähän tuleekin harrastettua. Opettelin syömään pääosin terveellisesti. Vaikka söisi parina päivänä viikossa vähän huonomminkin, palautuu tilanne, kun 5 muuta päivää pitää itsensä kurissa.

Yksilöllistähän tämä on aina. Joku vo syödä tuplasti toiseen nähden, eikä edes harrasta liikuntaa ja silti pysyy hoikkana. Geenit ovat erilaiset meillä kaikilla. Jos on saanut esim. mnunlaiseni geenit, niin painontarkkailu on pakollista koko ajan. Ja se ruokavalio. Ilta- ja yösyömiset ovat suurinta myrkkyä minulle. Jo pelkästään niistä kokonaan luopumalla laihdun jonkun verran.

Minä olen jo ikämies, tässä kuussa tulee 56v täyteen. Ikä myös vaikuttaa painoon. Mitä vanhempi on, sitä vähemmän pitäisi syödä, vaikka liikkuisikin aktiivisesti ja jopa kilpailisi vielä ikissarjoissa, kuten minä. Keho ei enää uusiudu kuten nuorempana.

Naisilla on erilainen rasvaprosentti ja muutenkn miehistä pokkeava fysiologia, mutta kyllä nuo perusasiat pätevät naisiinkin. Syö terveellisesti ja liiku paljon. Se on ainoa resepti.

En jaksanut lukea vastauksia kuin sieltä täältä, mutta vastaisin ap:n kysymykseen että olen painanut 20 vuotiaana ennen lapsia 46 kg ja nyt nelikymppisenä kolmen lapsen jälkeen 49-50 kg, pituutta 161 cm. Syön mitä huvittaa ja liikun satunnaisesti. Ei juurikaan ole selluliittia eikä paikat roiku, muotojakin on ihan sopivasti.
Kroppani vaan on tälläinen, en tee sen eteen mitään.
Olen tyytyväinen, voisin tosin ottaa pari kiloa lisää mutta kun ei tule.

No niin kaikki hoikat ja hyvännäköiset naiset . nyt tarjolla 34 vuotias ISO KARVINEN JA TAATUSTI TUORETTA LIHAA.

Lähde liikkeelle. Lähde joka päivä, pari vapaapäivää saa korkeintaan pitää. Liikkeelle lähtö on hankalinta, tiedän sen, mutta veivaa itsesi jotenkin ovesta ulos jonakin kellonaikana, oli se sitten aamu tai ilta tai keskellä päivää. Milloin sinulle parhaiten sopii. Kävele, juokse, pyöräile, hiihdä, luistele. Parina päivänä vähän erilaista liikuntaa, kuntosalia tai jumppaa. Muista myös venytellä. Liikunnan merkitys laskennallisesti on pieni, mutta henkisesti iso. Kun liikkuu, mieli piristyy eikä herkkuja tee mieli ainakaan niin paljon kuin ennen. Liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisesti, ei rääkäten. Sitten kun tuntuu, ja yleensä jo muutaman kerran jälkeen, voi vähän alkaa tsempata enemmän. Vauhtia lisää, pidempi lenkki. Välillä kun aika saattaa olla vähissä, puolituntinenkin riittää ihan hyvin. Nämä neuvot on erityisesti sellaiselle, joka ei ole paljon liikuntaa harrastanut tai liikunta tuntuu ajatuksenakin vastenmieliseltä. Se alkaa kyllä kiinnostaa kun huomaa hyvät vaikutukset. Liikunnan kanssa ei kannatakaan keskittyä siihen painonpudotukseen, vaan kunnon kohoamiseen ja virkeyteen, parempaan uneen ja mielen piristymiseen. Itselläni auttaa pienet jutut liikkeellelähdössä: näenköhän vaikka jonkun kivan miehen lenkillä, jolle voin vaikka hymyillä, jos sattuu katseet kohtaamaan. Tai kerää merkintöjä, merkkaa ylös liikuntakerrat ja katso miten niitä kertyy. Kuukauden hyvin menneen liikuntasuoritusmäärän jälkeen palkinnoksi vaikka joku kivannäköinen urheiluvaate.

Juo paljon vettä. Syö kasviksia, marjoja, hedelmiä. Banaani ja viinirypäleet on sokerisimpia, niitä ei kannata paljon syödä, mutta vähän niitäkin voi. Banskussa on toisaalta kaliumia, joten puolikas sitä on ihan ok päivittäin. 100 g tätä ryhmää joka aterialla ja ateriat viisi kertaa päivässä. Älä ole nälkäkuurilla, 1500 kcal on ehdoton minimi. 2000 kcal on oikein hyvä kokoisellesi, kun liikkuu. Nälkää ei pidä nähdä, pieni huikomisen tunne ennen ateriaa on ok, mutta kurniminen on huono. Silloin tulee helposti ahmittua. Herkut vähiin, älä kiellä niitä itseltäsi, mutta ei niitä voi syödä joka päivä eikä paljon kerralla. Jos mielesi tekee herkkua, syö se kunnon aterian jälkeen. Opettele nauttimaan omenan ja porkkanan makeudesta. Ja juo sitä vettä, se poistaa turvotuksia ja helpottaa sitä, että ihminen monesti syö janoonsa. Ei kuitenkaan tolkuttomasti, liikaan veteenkin voi kuolla, 2-3 litraa on ok.

Näillä muuttuu elämäntavat, ei dieeteillä. Valkoiset hiilarit tosiaan pois, tai ainakin harvinaisiksi herkuiksi. Itse usein teen pastalisäkkeen sijaan niin, että kypsennän puolikkaan pussin jotain pakastevihanneksia. Se on ainakin helppo ja nopsa, ja onhan ne ainakin omasta mielestäni tosi paljon maukkaampiakin kuin se olematon pasta. Muista proteiinit, ne on itselläni kompastuskivi mutta kun saan tarpeeksi protskuja, näläntunne lähtee.

no täytyy kyllä sanoa, että normaalia nopeempi aineenvaihdunta varmaan on mulla syynä! koko ikäni oon ollu hoikka (välillä jopa hieman alipainoinen) ja syön todella paljon. Enkä kaihda herkkuja. Urheilua kyllä harrastan ihan kohtuullisen paljon. Saa nyt nähdä räjähtääkö homma tässä kohta käsiin ja alkaa painoa kertymään ku ikää tulee lisää ;) ikää nimittäin vasta 18

Olen 28-vuotias nainen, mitat 164/48. Painoni on enimmillään ollut 52, silloin kävin aktiivisesti kuntosalilla ja siten ruokahalukin oli isompi. Silloin kroppani oli lähes täydellinen, nyt olen vähän liian laiha.
Syön säännöllisesti noin 5-6 krt päivässä, aivan tavallista kotiruokaa. Luulen, että kalorimäärä on jotakin 1700-1800 kcal per päivä. Liikun jonkin verran, lähinnä arkiliikuntaa ja kävelylenkkejä kahvakuula. Salaisuus on varmaan syömisessä, en voi syödä itseäni ähkyyn, koska muuten tulee paha olo. Lopetan aina ennen ähkyä. Lisäksi verensokerini ei laske oikeastaan koskaan liian alas säännöllisen syömisen vuoksi, enkä oimein ikinä tunne nälkää eikä näin ollen tule ahmittua. Lisäksi annoskokoni ovat melkoisen pieniä.

Kai se minun kohdallani on geeneissä, pysyn hoikkana vaikka söisin mitä ja liikkuisin vaikka miten. Olen huvikseni testaillut niin löhöämis roskaruokakausia kuin terveel.ruoka liikuntaa kausia ja paino pysynyt kummassakin tapauksessa täysin samana. Teinistä ei ole minun kohdalla kyse ja terveyskin tutkitusti kunnossa.

Jooga ja kasvisruoka, yksinkertaisesti. Pituus 162, paino 45, ikä 30. Syön jotain ylimääräisiä herkkuja kerran kahdessa viikossa, muuten syön vain hyvän makuiseksi maustettua terveellistä kasvisruokaa. Toimii, ja kehuja tulee!

Tähän on vain yksi vastaus, joka pätee 95%:lle ihmisistä. Ei syö enemmän kuin kuluttaa! Joidenkin sairauksien kohdalla tulee sit poikkeuksia. Oletko tutkituttanut esim. kilpirauhasarvot?

Meidän hoikkuutemme salaisuus on joko anoreksia tai sokeritauti.

geenit ja nopea aineenvaidunta. On yhtäkuin syö mitä tahansa ja kuinka paljon haluat ja liiku mahollisimman vähän. Tulos on silti alipainoinen

Moi, olen 27-v hoikka nainen, bmi 22. En käytä ollenkaan alkoholia, harrastan hyötyliikuntaa ja ihan perus kotijumppaa viitisen kertaa viikossa, syön normaalia kotiruokaa ja herkuttelenkin mutta kohtuudella. Olin lihavampi pari vuotta sitten kun käytin alkoholia enkä jaksanut liikkua. Ei pitäs olla vaikeeta painonhallinta näillä ohjeilla jos on perusterve nainen ja haluaa pitää huolta itsestään.

Syöt vähemmän kuin kulutat -> paino tippuu. Syöt kulutuksen mukaan, paino pysyy samana.

Minkäs tähden sä olet syönyt alle 1000 kcal päivässä? Todennäkösesti oot juuri noin toimimalla paskonu aineenvaihduntas, ja nyt sitten maksat siitä. Kauanko olet vetäny vlcd:tä? Se vaikuttaa siihen, kauanko sun pitää antaa kropalle aikaa palautua siitä rääkistä. Unohda se laihduttaminen tilanteessa, jossa keho ei selvästikään toimi.

Se mitä sä nyt voit tehä tässä, on yrittää käynnistää keho uudestaan. Kolmisen litraa vettä tasaisesti pitkin päivää nautittuna, ja ateriavälit ei saa olla kolmea tuntia pidemmät. Ruokaa monipuolisen terveellisesti, niin hiilareita kuin proteiinia ja rasvaakin. Pikku hiljaa (missä ajassa - tässä pitäisi tietää se, miten kauan olet tuhonnut aineenvaihduntaasi) kaloreita lisäten sinne peruskulutuksen tasolle (etsi netistä laskuri), ja 2-3 kertaa vauhdikasta, maksimitehoista liikuntaa päivässä tasasesti ripoteltuna nekin (jo 10 minuuttia auttaa). Viikon eikä kahdenkaan aikana ei sinun tilanteessa kannata missään nimessä pitää sitä yhtä herkkupäivää, jolloin ei kaloreita lasketa - ne liikakalorit voi hyvinkin tarrata aika tiukkaan siihen näännytettyyn kehoon tai se överimässäily saattaa muuten vaan sabotoida aineenvaihduntaa. Säännöllisyys, tasaisuus ja riittävyys on nyt niitä avainsanoja.

Ethän yritä laihduttaa, ennen kuin keho taas toimii? Ja jos ikinä laihdutat vielä, ei enää koskaan alle 1500 kcal päivässä, eihän?

Ensin korjaan väittämiä, ensin että vegaaniruoasta ei saisi välttämättömiä aminohappoja, kyllä saa.

Olen vegaani ja otan esimerkiksi eilisen päiväni joka oli lähestulkoon raakavegaani:

cystine: 1,9 g, 778 % päivän tarpeesta
histidine:1,9 g, 301 % päivän tarpeesta
Isoleusine: 3,5 g, 278 %
Leusine: 3,5 g, 143 %
Lysine: 3,3 g, 175 %
Methionine: 1,6 g, 253 %
Phenylalanine: 3,6 g, 462 %
Threonine: 2 g, 214 %
Tryptophan: 0,8 g, 310 %
Tyrosine : 2 g, 257 %
Valine: 2,7 g, 166 %

Eli kyllä nuo aminohapot tuli saatua ja ihan moninkertaisesti.

Suomalaisista proteiinilähteistä hyviä ovat hamppu ja lupiini. Soijaa en juurikaan syö.

Toinen väite, että vegaaniruoalla ei helpolla saa yli 30* paino kaloria päivässä. EI pidä paikkaansa, minä saan helposti vaikka 3000 kaloria! Ja siksi nyt laihdutankin kun paino nousi 8 kiloa. Ylipainoiseksi asti en lihonut, mutta helposti painonnousu olisi voinut jatkua. Olen ollut joskus lievän ylipainon puolella, mutta siitä on kyllä vuosia. Alipainoinen en ole ollut ikinä, naisellista rasvaa on aina löytynyt.

Minullakin on kilpirauhasongelmia, mutta se heijastuu eniten väsymyksenä, jonka vuoksi en viime talvena jaksanut olla aktiivinen enkä tehdä kunnon ruokaa. Siksi lihoin.
Nyt lomalla olen tehnyt kovan työn ja opetellut uudet rytmit, nukun, liikun ja syön terveellisesti. Voin nyt paremmin.

Laihduttelen myös samalla. Liikun päivittäin pari kertaa, pyöräily 20-30 km sekä zumba tai voimajooga. Välillä pidän lepopäivän ja vain kävelen 90-120 min. Rakastan liikuntaa eikä mielenterveyteni pysy kunnossa ilman luonnossa liikkumista tai tanssimista. Syön noin 1600 kcal päivässä, puhdasta ruokaa, itsetehtyä ilman lisäaineita. Aika paljon raakaravintoakin. Silloin tällöin hieman jäätelöä tai suklaapatukka, mutta vain yksi annos kerran viikossa tai kahdessa.

Minä syön 2 ateriaa päivässä, lisäksi hedelmiä tai marjoja välipalaksi, tai proteiinidrinksu, jos tarvii. Eli syön 3 kertaa päivässä. Minulle ei sovi puputtaminen 5-6 kertaa päivässä, eipä tuosta varmaan hampaatkaan pitäisi.

Noilla liikunnoilla pysyin aikaisemminkin hoikkana, lisäksi minäkin painotan aktiivisuutta arjessa, ei hissejä, ei istumista, hyötyliikuntaa.

Käytän netistä löytämääni kalorilaskuria joka laskee paitsi nuo aminohapot, myös kivennäiset ja vitamiinit. Tälla tavalla voin säätää ruokaa terveellisempään suuntaa ja näkee jos on vaikka kaliumia tullut liian vähän.

Kärsitkö jonkun ruoan himosta? Esim. suklaanhimosta? Yritätkö vältellä ko. ruoan/herkun syömistä, ja sorrut kokonaiseen suklaalevyyn?
Tämä voi olla monen ongelma.
Itse olen hoikka (168/54) ja syön vähes päivittäis karkkia tai suklaata. Muutama karkki tai suklaapala kuitenkin riittää. Sen verran sokerinhimoinen kuitenkin olen, että ne pari palaa on pakko saada. Tähän kuitenkin kannattaa kiinnittää huomiota, ja jos ahmimiseen on taipumusta, kannattaa pitää ruokapäiväkirjaa ja pitää ruokailurytmi säännöllisenä. Itseltään kieltäminen ei auta vaan kasvattaa himoa, kuten tiedämme.

tää on mulla geeneissä
hoikkana pysytään, lihominen vaikeeta, laihtuminen helppoa.

Olen 170 cm pitkä ja painan 46-47 kg. Minun hoikkuuteni salaisuus on se, että liikun aika paljon ja unohtelen syödä. Joulun aikaan saan painon nostettua jopa 51 kiloon, mutta jo paljon ennen kesää olen jo taas entisissä mitoissa. Ja HUOMATKAA, minä en ole anorektikko vaan haluaisin painaa ainakin 53 kiloa. Ei vaan onnistu näillä ruokatottumuksila. Minulle kelpaa mikä tahansa ruoka, mutta kun vain muistaisi syödä.