Hei!
Meillä on ositus kovaa vauhtia menossa pesänjakajan jaettavaksi tai en tiedä onko menossa kovaa vauhtia. Siksi kysyn täällä miten asiat oikein etenee? Mies on saanut jo yli kuukausi sitten käräjäoikeudesta tiedoksi annon siitä että minä olen hakenut pesänjakajaa ja tiedon ketä minun juristini on ehdottanut. Sittemmin ei asia ole edennyt yhtään. Minun juristini ei ole kuullut mistään mitään ankä myöskäänminä ole kuullut mistään mitään?
Miten tämän asian kuuluisi tästä edetä ja miten nopeasti? Tiedän että pesänjäkajan pitäisi kutsua meidät koolle asiaa sopimaan, mutta mitenköhän kauan siihen menee???
Miten pitkä tällainen ositusprosessi voi olla, tiedän että pitkä mutta mikä on tällainen normaali tapaus?
Meillä on ositus kovaa vauhtia menossa pesänjakajan jaettavaksi tai en tiedä onko menossa kovaa vauhtia. Siksi kysyn täällä miten asiat oikein etenee? Mies on saanut jo yli kuukausi sitten käräjäoikeudesta tiedoksi annon siitä että minä olen hakenut pesänjakajaa ja tiedon ketä minun juristini on ehdottanut. Sittemmin ei asia ole edennyt yhtään. Minun juristini ei ole kuullut mistään mitään ankä myöskäänminä ole kuullut mistään mitään?
Miten tämän asian kuuluisi tästä edetä ja miten nopeasti? Tiedän että pesänjäkajan pitäisi kutsua meidät koolle asiaa sopimaan, mutta mitenköhän kauan siihen menee???
Miten pitkä tällainen ositusprosessi voi olla, tiedän että pitkä mutta mikä on tällainen normaali tapaus?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole tietoa, mutta hyvä kysymys ... viskaan sen lakikeskusteluun, sieltä saanee tarkimman vastauksen tai osuvimman mielipiteen.
Silloin ei tarvitse maksaa muille samasta? lopputuloksesta.
Osituksesta tuli mieleen, että minä olen sellainen kovan onnen soturi. Jaossa jäi minulle liikaakin. Toisin menetellen olisi jäänyt liian vähän. Eihän pelkkä raha tee onnelliseksi..
alkuun yritettiin, mutta ei onnistu. Toinen osapuoli ei halua antaa toiselle mitään ja minä en halua jäädä ihan tyhjän päälle. Nytkin selän takana yritetään kovaa vauhtia hukata omaisuutta ettei vain tarvitsisi minulle mitään antaa. En minäkään ilokseni maksa asianajajan palkkioita, mutta minkäs teet jos ainoa tapa kommunikoida on tekstiviestit ja niillä on paha sopia ositusta...
Osituksen lähtötilanne on eron vireillepano. Tietysti, jos tavaraa sananmukaisesti hävitetään, on tilanne toinen..