Työntekijällä oikeus palkkaan

Minkä puolueen kansanedustajien nimet puuttuu ed.olevasta listasta ?????

"kutsutaan kultaakin arvokkaammaksi työkokemukseksi"

Ok! Kaikki sitten vain tekmään työkokemusta vastaan työtä ihan työuran alusta loppuun saakka.

Perustetaan toiselle palstalle keskustelu siitä, päättyykö työkokemuksen kerääminen eläkkeeseen, että olisi jotain rahallistakin sitten odotettavissa. Eli eläkekassaan työnantajilta isot maksut, eikä palkkaa kenellekään.

Noinhan demareitten leirissä ajatellaan

Työkokemus ei ole mikään maksuväline, vaan työkokemuksella MAHDOLLISTETAAN se että ihmisellä on paremmat mahdollisuudet saada maksuvälineitä! Ilman työkokemusta tätä mahdollisuutta ei ole. Siksi työkokemus on kaikista arvokkainta.

työkokemus tärkein kirjoitti:

Työkokemus ei ole mikään maksuväline, vaan työkokemuksella MAHDOLLISTETAAN se että ihmisellä on paremmat mahdollisuudet saada maksuvälineitä! Ilman työkokemusta tätä mahdollisuutta ei ole. Siksi työkokemus on kaikista arvokkainta.

"työkokemus on kaikista arvokkainta. "

Siispä kaikki keräämään pelkästään sitä.

Hohhoijaa. Yritysten tehtävä ei ole kouluttaa ketään, vaan se tehtävä kuuluu kouluille ja oppilaitoksille. Yritysten ainut tehtävä on tuottaa maksimivoitto omistajilleen. Kuitenkin yksilö voi työtä tekemällä imeä yrityksestä osaamista työkokemuksen kautta, mikä mahdollistaa sen ettei jää tyhjän päälle tulevaisuudessakaan.

älä jaksa kirjoitti:

Hohhoijaa. Yritysten tehtävä ei ole kouluttaa ketään, vaan se tehtävä kuuluu kouluille ja oppilaitoksille. Yritysten ainut tehtävä on tuottaa maksimivoitto omistajilleen. Kuitenkin yksilö voi työtä tekemällä imeä yrityksestä osaamista työkokemuksen kautta, mikä mahdollistaa sen ettei jää tyhjän päälle tulevaisuudessakaan.

Tuohon sanoisin, että oppilaitokset ja kolut eivät osaa koska niiden opettajat harvoin ovat olleet nk. oikeissa töissä. Ne ovat olleet koko ikänsä vain opettajia ja Juise Leskinen aikoinaan lauloi, että jos et osaa alat opettamaan.

Vasta oikeassa työelämässä opit miten työ oikeesti tehdään et kouluissa. Se on taas toinen asia kannattaako mennä yrityksiin ilmaiseksi opettelemaan työelämän asioita.

Yrittäjä kirjoitti:

Tuohon sanoisin, että oppilaitokset ja kolut eivät osaa koska niiden opettajat harvoin ovat olleet nk. oikeissa töissä. Ne ovat olleet koko ikänsä vain opettajia ja Juise Leskinen aikoinaan lauloi, että jos et osaa alat opettamaan.

Vasta oikeassa työelämässä opit miten työ oikeesti tehdään et kouluissa. Se on taas toinen asia kannattaako mennä yrityksiin ilmaiseksi opettelemaan työelämän asioita.

Työelämässä opitaan spesifiset työtehtävät työpaikkakohtaisesti, mutta koulussa annetaan luonnollisesti perusvalmius tähän työhön. Tuskinpa kukaan peruskoulun käymätöntä luku- tai laskutaidotonta ihmistä töihin edes ilmaiseksi ottaisi, tai sälliä sorvin ääreen joka ei ole koskaan sorvia nähnytkään.

Edelleen, työnteko palkatta (=harjoittelu) on erittäin tärkeä asia tänäpäivänä, koska vain näin saadaan oikea tuntuma työhön. Ja koska työntekijä ei vielä pysty tuottavaan työhön ja osa muiden työntekijöiden PALKALLISESTA ajasta menee tämän opastamiseen, voidaan puhua kullanarvoisen työkokemuksen hankkimisesta.

ei ole ilmaista loun kirjoitti:

Työelämässä opitaan spesifiset työtehtävät työpaikkakohtaisesti, mutta koulussa annetaan luonnollisesti perusvalmius tähän työhön. Tuskinpa kukaan peruskoulun käymätöntä luku- tai laskutaidotonta ihmistä töihin edes ilmaiseksi ottaisi, tai sälliä sorvin ääreen joka ei ole koskaan sorvia nähnytkään.

Edelleen, työnteko palkatta (=harjoittelu) on erittäin tärkeä asia tänäpäivänä, koska vain näin saadaan oikea tuntuma työhön. Ja koska työntekijä ei vielä pysty tuottavaan työhön ja osa muiden työntekijöiden PALKALLISESTA ajasta menee tämän opastamiseen, voidaan puhua kullanarvoisen työkokemuksen hankkimisesta.

http://bolgabanter.wordpress.com/2013/01/29/pikworo-slave-camp/

ei ole ilmaista loun kirjoitti:

Työelämässä opitaan spesifiset työtehtävät työpaikkakohtaisesti, mutta koulussa annetaan luonnollisesti perusvalmius tähän työhön. Tuskinpa kukaan peruskoulun käymätöntä luku- tai laskutaidotonta ihmistä töihin edes ilmaiseksi ottaisi, tai sälliä sorvin ääreen joka ei ole koskaan sorvia nähnytkään.

Edelleen, työnteko palkatta (=harjoittelu) on erittäin tärkeä asia tänäpäivänä, koska vain näin saadaan oikea tuntuma työhön. Ja koska työntekijä ei vielä pysty tuottavaan työhön ja osa muiden työntekijöiden PALKALLISESTA ajasta menee tämän opastamiseen, voidaan puhua kullanarvoisen työkokemuksen hankkimisesta.

"voidaan puhua kullanarvoisen työkokemuksen hankkimisesta."

Äsken sanoit työkokemuksen olevan kultaakin arvokkaampaa ja nyt se on vain kullanarvoista. Aika nopean inflaation koki tämä sinun työkokemuksesi...

ei ole ilmaista loun kirjoitti:

Työelämässä opitaan spesifiset työtehtävät työpaikkakohtaisesti, mutta koulussa annetaan luonnollisesti perusvalmius tähän työhön. Tuskinpa kukaan peruskoulun käymätöntä luku- tai laskutaidotonta ihmistä töihin edes ilmaiseksi ottaisi, tai sälliä sorvin ääreen joka ei ole koskaan sorvia nähnytkään.

Edelleen, työnteko palkatta (=harjoittelu) on erittäin tärkeä asia tänäpäivänä, koska vain näin saadaan oikea tuntuma työhön. Ja koska työntekijä ei vielä pysty tuottavaan työhön ja osa muiden työntekijöiden PALKALLISESTA ajasta menee tämän opastamiseen, voidaan puhua kullanarvoisen työkokemuksen hankkimisesta.

"Ja koska työntekijä ei vielä pysty tuottavaan työhön ja osa muiden työntekijöiden PALKALLISESTA ajasta menee tämän opastamiseen, voidaan puhua kullanarvoisen työkokemuksen hankkimisesta. "

Tällaista en ole koskaan nähnyt missään. Aina on otettu harjoittelijoista kaikki irti heti. Ainoastaan lentokoneen sompiin ei taideta harjoittelijoita yksin päästää heti... tms.

ei ole ilmaista loun kirjoitti:

Työelämässä opitaan spesifiset työtehtävät työpaikkakohtaisesti, mutta koulussa annetaan luonnollisesti perusvalmius tähän työhön. Tuskinpa kukaan peruskoulun käymätöntä luku- tai laskutaidotonta ihmistä töihin edes ilmaiseksi ottaisi, tai sälliä sorvin ääreen joka ei ole koskaan sorvia nähnytkään.

Edelleen, työnteko palkatta (=harjoittelu) on erittäin tärkeä asia tänäpäivänä, koska vain näin saadaan oikea tuntuma työhön. Ja koska työntekijä ei vielä pysty tuottavaan työhön ja osa muiden työntekijöiden PALKALLISESTA ajasta menee tämän opastamiseen, voidaan puhua kullanarvoisen työkokemuksen hankkimisesta.

Työharjoittelu on ihan okei ala-asteella tai yläasteella ja amiksessakin ehkä vielä, ne viikon parin harjoittelut. Mutta aikuinen ihminen joka jo omillaan elänyt ja asunut ties kuin kauan ja tehnyt paljon töitä, ei minkäänlaista palkatonta opastusta työelämään tarvitse. Koeajan aikana nähdään mitä työntekijä osaa, ei tarvita mitään palkattomia koeaikoja..

65+21 kirjoitti:

Työharjoittelu on ihan okei ala-asteella tai yläasteella ja amiksessakin ehkä vielä, ne viikon parin harjoittelut. Mutta aikuinen ihminen joka jo omillaan elänyt ja asunut ties kuin kauan ja tehnyt paljon töitä, ei minkäänlaista palkatonta opastusta työelämään tarvitse. Koeajan aikana nähdään mitä työntekijä osaa, ei tarvita mitään palkattomia koeaikoja..

" Koeajan aikana nähdään mitä työntekijä osaa, ei tarvita mitään palkattomia koeaikoja.. "

Mikä naurettavinta, koeaika lätkästään vielä palkattoman työharjoittelun päälle yleensä, jos vain ikinä joku työhön harjoittelupaikkaansa pääsee...

65+21 kirjoitti:

Työharjoittelu on ihan okei ala-asteella tai yläasteella ja amiksessakin ehkä vielä, ne viikon parin harjoittelut. Mutta aikuinen ihminen joka jo omillaan elänyt ja asunut ties kuin kauan ja tehnyt paljon töitä, ei minkäänlaista palkatonta opastusta työelämään tarvitse. Koeajan aikana nähdään mitä työntekijä osaa, ei tarvita mitään palkattomia koeaikoja..

Itse sain jo ylä-asteen harjoittelusta palkan (pimeänä). Ilmaiseksi en tee minuuttiakaan, muuta kuin vahinkoa.

"he voisivat alkaa saada arvostusta muiltakin, ja heillä olisi mahdollisuus kehittyä yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja tasa-arvoisiksi jäseniksi. "

mlm

Vai olisi mahdollisuus kehittyä... ime...

mim----- kirjoitti:

"he voisivat alkaa saada arvostusta muiltakin, ja heillä olisi mahdollisuus kehittyä yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja tasa-arvoisiksi jäseniksi. "

mlm

Vai olisi mahdollisuus kehittyä... ime...

Kyllä tämä mahdollisuus on olemassa. Ymmärrän kyllä, että ei se aina siltä tunnu, kun työtön piehtaroi omassa masennuksessaan ja surkeudessaan. Tietenkään elämä muiden (=veronmaksajien) rahoilla ei voi eikä pidäkään olla ruusuilla tanssimista.

Yksi tapa parantaa tilannetta olisi tehdä sosiaaliavustuksista vapaaehtoisuuteen perustuvia. Toisin sanoen hyväntekeväisyyttä harjoittavat hyvätuloiset antaisivat almuja sellaisille köyhille, jotka katsovat niiden arvoiseksi. Tällainen hnkilökohtainen antajan ja saajan välinen suhde nostaisi sosiaaliavun arvostusta niin antajan kuin saajan silmissä. Lisäksi se lähentäisi rikkaiden ja köyhien arvomaailmaa.

Qyppä kirjoitti:

Kyllä tämä mahdollisuus on olemassa. Ymmärrän kyllä, että ei se aina siltä tunnu, kun työtön piehtaroi omassa masennuksessaan ja surkeudessaan. Tietenkään elämä muiden (=veronmaksajien) rahoilla ei voi eikä pidäkään olla ruusuilla tanssimista.

Yksi tapa parantaa tilannetta olisi tehdä sosiaaliavustuksista vapaaehtoisuuteen perustuvia. Toisin sanoen hyväntekeväisyyttä harjoittavat hyvätuloiset antaisivat almuja sellaisille köyhille, jotka katsovat niiden arvoiseksi. Tällainen hnkilökohtainen antajan ja saajan välinen suhde nostaisi sosiaaliavun arvostusta niin antajan kuin saajan silmissä. Lisäksi se lähentäisi rikkaiden ja köyhien arvomaailmaa.

oletko tosissasi? Siis henkoht "suhde" avustajan ja avustettavan välille?
Mitenköhän avustusten oikeudenmukaisuus sitten toimii; mikä estää avustajaa tekemästä omia ehtojaan "mitäs jos tässä kuussa tehtäisiin näin että tulisit meidän kartanolle ..."

Qyppä kirjoitti:

Kyllä tämä mahdollisuus on olemassa. Ymmärrän kyllä, että ei se aina siltä tunnu, kun työtön piehtaroi omassa masennuksessaan ja surkeudessaan. Tietenkään elämä muiden (=veronmaksajien) rahoilla ei voi eikä pidäkään olla ruusuilla tanssimista.

Yksi tapa parantaa tilannetta olisi tehdä sosiaaliavustuksista vapaaehtoisuuteen perustuvia. Toisin sanoen hyväntekeväisyyttä harjoittavat hyvätuloiset antaisivat almuja sellaisille köyhille, jotka katsovat niiden arvoiseksi. Tällainen hnkilökohtainen antajan ja saajan välinen suhde nostaisi sosiaaliavun arvostusta niin antajan kuin saajan silmissä. Lisäksi se lähentäisi rikkaiden ja köyhien arvomaailmaa.

"Lisäksi se lähentäisi rikkaiden ja köyhien arvomaailmaa. "

Ennen yhteiskunnan demokratisoitumista, kun ei ollut yhteiskunnallista sosiaalitukijärjestelmää, köyhäinhuolto perustuikin hyväntekeväisyyteen ja vapaaehtoistyöhön, jota yleensä tekivät yhteiskunnan hyväosaiset. Onhan meillä vieläkin vapaaehtoistyötä, ja koska tahansa järjestelmän voi nostaa korkeammalle toiminnan tasolle.

Leipäjonot ovat tästä hyvä esimerkki.

Tästä kaikesta voi vaan ajatella, että työttömyys on liian raskas ja iso taakka tänäpäivänä, niin suurta vapaaehtoisjärjestelmää, jolla tämä pystyttäisiin huoltamaan, on mahdoton järjestää. Järjestelmä olisi sama, kuin se on nykymuodossaan, mutta se käytäisiin jotenkin uudestaan läpi. Voisihan perustaa vielä jonkun lisäorganisaation, joka etsisi järjestelmästä toiminnan heikkouksia tehostetusti. Epäilen vain, että sellainenkin jo on, kun uudistuksia on tehty ja tehdään.

oops99 kirjoitti:

oletko tosissasi? Siis henkoht "suhde" avustajan ja avustettavan välille?
Mitenköhän avustusten oikeudenmukaisuus sitten toimii; mikä estää avustajaa tekemästä omia ehtojaan "mitäs jos tässä kuussa tehtäisiin näin että tulisit meidän kartanolle ..."

Tietenkin avustajat asettaisivat ehtoja, aivan samoin kuin yhteiskunta asettaa nyt.

Nykymallissa on se huono puoli, että ehdot ovat kaikille suunnilleen samat. Jos ei niihin mahdu, niin se on sitten voi voi.

Vapaaehtoisuuteen perustuvassa mallissa voisi etsiä juuri sellaisen avustajan kuin itse haluaa.

Ei tässä tietenkään olisi kyse mistään maaorjuudesta. Jos avustettava ei hyväksyisi jonkun avustajan asettamia ehtoja tai vaikkapa tämän arvomaailmaa, hän olisi täysin vapaa etsimään uuden järjestön tai henkilön.

Toisaalta myös avustuksia antavien kannalta tilanne olisi paljon nykyistä parempi, koska he voisivat kohdistaa avustuksensa omien preferenssiensä mukaan. Loppuisi kerrasta marina siitä, miten sosiaalitukiin käytettävät verovarat menevät vääriin kohteisiin ja väärille ihmisille.