Tämänhetkiseen kulttuuriimme kuuluu käydä sotaa vanhenemista ja ikääntymistä vastaan. Silti jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu erityisiä ja ominaisia asioita, joista nauttiminen tekee elämästä helpompaa.
Itävaltalaisen filosofi Rudolf Steinerin mukaan ihmiselämä rytmittyy seitsemän vuoden jaksoihin. Steinerin mukaan noin 35 vuoden iässä ihmisen elämänvoima kääntyy dramaattisesti poispäin fyysisestä ruumista. Alamme enenevässä määrin kehittää sisäistä maailmaamme ja henkistä elämäämme. Vanhemmiten aikaa kuluu vähemmän nuorekkuuden säilyttämiseen, kun energiaa vievät viisauden kasvattaminen ja henkisen yhteyden luominen maailmankaikkeuteen.
Lapsuus ja nuoruus
Ensimmäisinä elinvuosinamme heräämme elämään ja kasvamme hiljalleen yksilöllisyyteen. 7–14-vuotiaina hormonitoiminta muuttuu ja ruumis alkaa kehittyä nopeasti. Kehomme taistelee lastentauteja vastaan, ja samalla immuniteettijärjestelmä kehittyy. Ruumiillinen terveys on erinomainen, energiaa riittää ja valmistaudumme astumaan seuraavaan suureen elämänvaiheeseen.
14–21-vuotiaana tunteet ovat myllerryksessä ja hallitsevat meitä. Koko vaihetta hallitsee tunneulottuvuus. Rakastumme, lakkaamme rakastumasta, luomme ja katkaisemme ihmissuhteita. Emme välttämättä ymmärrä kaikkia voimia, jotka piiskaavat meitä eteenpäin.
Leikittelystä vastuuntuntoon: Vuodet 21–28
Itsenäisyys, innostus ja leikittely, usein suorastaan hillittömyys kuuluvat ikäkauteen. Olemme täynnä nuoruuden elinvoimaa ja harvoin mietimme terveyttä tai fyysistä vahingoittumista. Tulemme tietoisemmiksi lahjoistamme ja kyvyistämme. Alamme pikkuhiljaa "laskeutua maahan" ja tiedostaa kykyä ja vastuutamme.
Ruumiilliset ja älylliset voimamme ovat huipussaan 28–35-vuotiaana.Kukoistus: Vuodet 28–35
Ruumiilliset ja älylliset voimamme ovat huipussaan. Myös luut ovat nyt tiheimmillään ja vahvimmillaan, sillä suurin osa meistä alkaa menettää luumassaa 35 ikävuoden jälkeen yhden prosentin vuosivauhtia.
Juuremme ovat mahdollisimman tukevasti kiinni elämässä ja maailmassa. Suurin osa on jo oivaltanut omat vahvuutensa ja lahjansa. Olemme sitoutuneita menemään eteenpäin ja toteuttamaan maallista kunnianhimoamme. Haluamme olla parhaita ja olemme valmiita kilpailemaan paikasta ja asemasta maailmassa. Janoamme tietoa, luemme, opiskelemme ja etsimme älyä haastavia tehtäviä.
Haasteiden ja kriisien aika: Vuodet 35–42
Kun kaikki on sujunut mukavasti ja noususuuntaus vaikuttaa katkeamalta, kupla puhkeaa. Kohtaat pettymyksiä ja kriisejä. Terveys voi pettää, voit kohdata avioeron tai taloutesi voi romahtaa. Joudut kyseenalaistamaan elämäsi suuntaa, arvoja ja malleja.
Huomaamme rajamme, emmekä ole enää yhtä itsevarmoja kuin ennen. Käännymme jo poispäin materialistisesta elämänkatsomuksesta. Asioiden tärkeysjärjestys alkaa muuttua, sillä tilalle alkavat tulla kevyempien arvojen arvostus.
Vaikutusvaltaa: Vuodet 42–49
49-vuoden ikää lähestyessämme näemme lasten lentävän pesästä ja itsenäistyvän. Se vapauttaa, ja saa miettimään, mitä haluamme tehdä loppuelämällämme.
Tässä elämänvaiheessa luovuutemme ja mielikuvituksemme kehittyy. Se auttaa lähtemään vaikka uuteen suuntaan tai ammattiin.
Voimistuva näkemys: Vuodet 49–56
Viisikymmenvuotislahjaksi saamme innoitusta ja oivallusta. Taidon ja voiman aikaa, jolloin sinut otetaan vakavasti ja huout voimaa ja arvovaltaa.
Jos olet pitänyt huolta terveydestäsi, myötätuuli on luonasi. Mutta jos olet laiminlyönyt hyvinvointiasi, saatat tässä iässä alkaa hämmentyä ikääntymisestä. Riski on, että takerrut kuvitteelliseen, jo kadonneeseen nuoruuteen.
Tienristeys: Vuodet 56–63
56-vuoden ikä on Steinerin mukaan merkittävä käännekohta elämässä. Jos olet elänyt materialistista elämää ja kieltänyt henkisen puolesi, voit olla elämää mullistavan kriisin edessä 56–58-vuotiaana. Jos taas olet antanut sisäisen luonteesi johdattaa tietäsi tähänkin asti, olet nyt rennompi ja tyynempi kuin koskaan.
Epätietoisuus elämänsuunasta voi laukaista vakaviakin kriisejä, Suhtaudu siihen myötätuntoisesti ja vakavasti ja jatka eteenpäin.
Hyvinvoinnin levittämisen aika: Vuodet 63–70
Onnen, arvokkuuden ja mahdollisuuksien aika. Suuren voiman ja palkitsemisen aikaa, jolloin halutaan antaa hyvää takaisin perässä tuleville, jotka ovat edelleen kiinni elämän haasteissa.
Pohdinnan aika: Vuodet 70
70. ikävuodesta eteenpäin aika on oman itsen aikaa. Nyt on aikaa pohtia kulunutta elämää, miettiä menneitä ja kokea nykyhetken rikkaus.
Elämän todellinen kauneus ei näyttäydy ennen kuin olemme henkilökohtaisesti kokeneet rakkauden ja hyvyyden taustavoimat, jotka pyrkivät antamaan meille jokaiselle tyydytyksen ja täyttymyksen.
http://www.avatv.fi/kauneusjahyvinvointi/artikkeli.shtml/elama-kulkee-seitseman-vuoden-sykleissa-taman-ikaisina-kohtaamme-rajuimmat-kriisimme/2013/06/1771371
Itävaltalaisen filosofi Rudolf Steinerin mukaan ihmiselämä rytmittyy seitsemän vuoden jaksoihin. Steinerin mukaan noin 35 vuoden iässä ihmisen elämänvoima kääntyy dramaattisesti poispäin fyysisestä ruumista. Alamme enenevässä määrin kehittää sisäistä maailmaamme ja henkistä elämäämme. Vanhemmiten aikaa kuluu vähemmän nuorekkuuden säilyttämiseen, kun energiaa vievät viisauden kasvattaminen ja henkisen yhteyden luominen maailmankaikkeuteen.
Lapsuus ja nuoruus
Ensimmäisinä elinvuosinamme heräämme elämään ja kasvamme hiljalleen yksilöllisyyteen. 7–14-vuotiaina hormonitoiminta muuttuu ja ruumis alkaa kehittyä nopeasti. Kehomme taistelee lastentauteja vastaan, ja samalla immuniteettijärjestelmä kehittyy. Ruumiillinen terveys on erinomainen, energiaa riittää ja valmistaudumme astumaan seuraavaan suureen elämänvaiheeseen.
14–21-vuotiaana tunteet ovat myllerryksessä ja hallitsevat meitä. Koko vaihetta hallitsee tunneulottuvuus. Rakastumme, lakkaamme rakastumasta, luomme ja katkaisemme ihmissuhteita. Emme välttämättä ymmärrä kaikkia voimia, jotka piiskaavat meitä eteenpäin.
Leikittelystä vastuuntuntoon: Vuodet 21–28
Itsenäisyys, innostus ja leikittely, usein suorastaan hillittömyys kuuluvat ikäkauteen. Olemme täynnä nuoruuden elinvoimaa ja harvoin mietimme terveyttä tai fyysistä vahingoittumista. Tulemme tietoisemmiksi lahjoistamme ja kyvyistämme. Alamme pikkuhiljaa "laskeutua maahan" ja tiedostaa kykyä ja vastuutamme.
Ruumiilliset ja älylliset voimamme ovat huipussaan 28–35-vuotiaana.Kukoistus: Vuodet 28–35
Ruumiilliset ja älylliset voimamme ovat huipussaan. Myös luut ovat nyt tiheimmillään ja vahvimmillaan, sillä suurin osa meistä alkaa menettää luumassaa 35 ikävuoden jälkeen yhden prosentin vuosivauhtia.
Juuremme ovat mahdollisimman tukevasti kiinni elämässä ja maailmassa. Suurin osa on jo oivaltanut omat vahvuutensa ja lahjansa. Olemme sitoutuneita menemään eteenpäin ja toteuttamaan maallista kunnianhimoamme. Haluamme olla parhaita ja olemme valmiita kilpailemaan paikasta ja asemasta maailmassa. Janoamme tietoa, luemme, opiskelemme ja etsimme älyä haastavia tehtäviä.
Haasteiden ja kriisien aika: Vuodet 35–42
Kun kaikki on sujunut mukavasti ja noususuuntaus vaikuttaa katkeamalta, kupla puhkeaa. Kohtaat pettymyksiä ja kriisejä. Terveys voi pettää, voit kohdata avioeron tai taloutesi voi romahtaa. Joudut kyseenalaistamaan elämäsi suuntaa, arvoja ja malleja.
Huomaamme rajamme, emmekä ole enää yhtä itsevarmoja kuin ennen. Käännymme jo poispäin materialistisesta elämänkatsomuksesta. Asioiden tärkeysjärjestys alkaa muuttua, sillä tilalle alkavat tulla kevyempien arvojen arvostus.
Vaikutusvaltaa: Vuodet 42–49
49-vuoden ikää lähestyessämme näemme lasten lentävän pesästä ja itsenäistyvän. Se vapauttaa, ja saa miettimään, mitä haluamme tehdä loppuelämällämme.
Tässä elämänvaiheessa luovuutemme ja mielikuvituksemme kehittyy. Se auttaa lähtemään vaikka uuteen suuntaan tai ammattiin.
Voimistuva näkemys: Vuodet 49–56
Viisikymmenvuotislahjaksi saamme innoitusta ja oivallusta. Taidon ja voiman aikaa, jolloin sinut otetaan vakavasti ja huout voimaa ja arvovaltaa.
Jos olet pitänyt huolta terveydestäsi, myötätuuli on luonasi. Mutta jos olet laiminlyönyt hyvinvointiasi, saatat tässä iässä alkaa hämmentyä ikääntymisestä. Riski on, että takerrut kuvitteelliseen, jo kadonneeseen nuoruuteen.
Tienristeys: Vuodet 56–63
56-vuoden ikä on Steinerin mukaan merkittävä käännekohta elämässä. Jos olet elänyt materialistista elämää ja kieltänyt henkisen puolesi, voit olla elämää mullistavan kriisin edessä 56–58-vuotiaana. Jos taas olet antanut sisäisen luonteesi johdattaa tietäsi tähänkin asti, olet nyt rennompi ja tyynempi kuin koskaan.
Epätietoisuus elämänsuunasta voi laukaista vakaviakin kriisejä, Suhtaudu siihen myötätuntoisesti ja vakavasti ja jatka eteenpäin.
Hyvinvoinnin levittämisen aika: Vuodet 63–70
Onnen, arvokkuuden ja mahdollisuuksien aika. Suuren voiman ja palkitsemisen aikaa, jolloin halutaan antaa hyvää takaisin perässä tuleville, jotka ovat edelleen kiinni elämän haasteissa.
Pohdinnan aika: Vuodet 70
70. ikävuodesta eteenpäin aika on oman itsen aikaa. Nyt on aikaa pohtia kulunutta elämää, miettiä menneitä ja kokea nykyhetken rikkaus.
Elämän todellinen kauneus ei näyttäydy ennen kuin olemme henkilökohtaisesti kokeneet rakkauden ja hyvyyden taustavoimat, jotka pyrkivät antamaan meille jokaiselle tyydytyksen ja täyttymyksen.
http://www.avatv.fi/kauneusjahyvinvointi/artikkeli.shtml/elama-kulkee-seitseman-vuoden-sykleissa-taman-ikaisina-kohtaamme-rajuimmat-kriisimme/2013/06/1771371
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sori taas, mutta en lukenut juttuasi, enkä avannut linkkiä, joten vastaan täysin sokkona vain tuohon otsikkoon...mikä tietenkin on typerää..tiedän...mutta..
Uskon, että asiassa on perää ja Steiner ollut jossain määrin oikeassa, että noin se ehkä menee tai sen on huomattu menevän. Tuo on normaalia elämänkaariajattelua, jossa ihminen nähdään lapsesta vanhuuteen kehittyvänä henkisenä olentona...mutta...
mitä onkaan tapahtunut?
Kaikki tuo on mielestäni menetetty. Ulkoisen ihannoinnin, ikuisen nuoruuden ja kauneuden palvomisen tieltä on saanut väistyä itse ihmisen henkinen kasvu ja kypsyys. Aikuisista on tullut teinejä ja teineistä aikuisia,...vanhukset eivät saa näyttää 80-vuotiaana ikäisiltään vaan heidät täytyy kiristää ja heidän täytyy ulkoisesti olla nuorekkaita, koska heiltä ei enää haluta mitään oppeja, ei neuvoja, heidän ei tarvitse enää olla tietoa jakamassa, koska maailmassa on jo niin paljon nuorilla sitä tietoa, että arvostus vanhuuden viisauteen tai vanhan kokemukseen ei heitä enää kiinnosta.
Koska ajatuksemme ovat muuttuneet tuosta seitsemän vuoden sykliajattelusta pois..niin ihmisen on aina vaikeampaa ymmärtää itseään ja omaa elämänkaarikehitystään, kun se on mennyt päälaelleen.
Ihminen viisaudessaan pyrkii muuttaamaan kaiken. Ajasta on ihmiselle tullut sellainen vihollinen, että sitä vastaan kamppaillaan koko ajan kaikin keinoin. Ihminen haluaa muuttaa ja pysäyttää ajan ja kuvitella voivansa jäädä elämään aina samanikäisenä, samannäköisenä samojen asioiden kanssa, samaan aikaan kun hänellä kuitenkin on jatkuva kiire.
Luopuminen on ihmiselle vaikeaa ollut aina, mutta nyt siitä on tullut kauppatavara, jolla ihmisille myydään harhatoiveista ajattelua, että ihminen voi taistella aikaa, vanhemista, sairauksia ja kaikkea sitä vastaan, kun ostaa purkin sieltä toisen täältä, ottaa pistoksen sitä ja leikkelee kasvojaan sieltä ja täältä ja käy kuntosalilla ympäri vuoden.
Ihminen on viisaudessaan tyhmäksi tullut, eikä hän arvosta enää niitä asioita ja arvoja mitkä tuottivat oikeanlaista hyvinvointia ja onnea ihmisille. Nyt on hampaat irvessä oltava itsekäs, minun elämäni, minun saavutukseni, minun, minun, minun...
Kriiseistä on tullut meille jatkuvia, koska normaaleja elämäkriisejä ei enää ole ja elämä on jatkuvan suorittamisen, tuloksen, turhien ponnistelujen ja turhan tavoittelun ja vaatimusten sekamelska. Ihminen on hukassa, kun ei tiedä mitä hänen pitäisi tuntea, ja mitä olla.