En kykene enää koskaan luottamaan Teihin keneenkään. Sanon oikeesti, en koskaan!! Mua on petetty, raiskattu, käytetty hyväksi jne jne.
Kun miehet jäivät kii, niin halusivat kuitenkin tulla takaisin. Miksi ottaa riski ja pilata hyvä suhde?? Erotiikasta ei ollut puutetta. Hoidin itseäni jne jne.
Olen pahoillani. Mikä miehiä vaivaa?? Mikäänkö ei riitä....
Miehille
13
1370
Vastaukset
- just_a_man
Olet selkeästi törmännyt vain paskoihin miehiin. Tiedän, että sanoillani ei Sinulle paljoa merkitystä ole, mutta haluan kuitenkin sanoa, että kaikki miehet EIVÄT ole tuollaisia. Itse en ole koskaan pettänyt, lyönyt naista tai muutenkaan tarkoituksella loukannut, enkä aio tehdä niin jatkossakaan.
Toivon Sinulle voimia ja toivon, että tapaat vielä joskus miehen johon kuitenkin voit luottaa ja joka osaa olla luottamuksesi arvoinen!- Nainen-62
Niin niin ja niinpä niin. Veljeni taitaa olla ok. :)
Luulin nykyisen kaverini olevan ok. Hänellä onkin nyt sitten 2 kännykkää. Toisessa 4 valittua ja toisessa kaikki yhteensä työpuhelinnumeroista lähtien tietysti nätisti aakkojärjestysessä. Sukunimen eka kirjain pitää systeemin kasassa.
Pidän tästä suhteesta kiinni, koska parempaankaan en usko. Asumme erillään ja hän on luonani viikonloput ja viikollakin on täällä, joskus. Ajaa satoja kilometrejä edestakaisin luokseni joka viikko, joten uskon hänen pitävän musta aika lailla paljon.
Eräs noista naisista soitti mieheni kännykkään yöllä ja yksi lähetti viestin mulle. Joku muukin siis tutkii kaverini kännykkää. Alkaa jo naurattaa koko touhu..
Kiitos viestistäsi. Autoit todella paljon. Huumorin kukka pelasti taas tämänkin olotilan. Pidän tästä suhteesta kiinni ja pidän hauskaa uskollisena. Hän päästää mut ulos...se on paljon se, myös. :)
- Taneli
sinun kannaltasi, että olet kokenut vain pettymyksiä miesten taholta, en voi uskoa kaikkien miesten tai edes kovin suuren osan miehistä olevan kohtaamiesi kaltaisia.
Vaikeaa on sanoa sitäkään onko sinulla ollut vain todella huono tuuri miesten suhteen tai olisiko mahdollista, että sinusta kiinnostuu helpoiten ns. ei toivottu miestyyppi, ehkä kyseessä voi olla vähän molempia.
En heittäisi sinuna vielä kuitenkaan kirvestä kaivoon, vaan yrittäisin edelleen löytää sitä oikeaa, toki hyvin varovaisesti edeten.- Nainen-62
Miehet ovat olleet "liian" hyvännäköisiä ja pieni kylä. Miehiä vähän....varsinkin vapaita. Naiset, ystäviä, tuttuja, jopa omat sisko, kiersvät kavereitani kuin kissat kuumaa puuroa. Miesten lihat heikkoja.
Tilanne ei muuttunut muuksi Vantaalla, vaikka miehiä piisaa. Miehen tavat samanlaiset...on sitten duunari, teknikko, opettaja ym.
Naiset eivät tienneet, että miten hyvin mies viihtyisi kitisti kotona, jos olisivat antaneet olla rauhassa. Takaisin en ota, mies masentuu...
Mutta kuiteskin, vika on silloin miehessä, koska on uskoton, vaikka tuohon hommaan tarvitaankin kaksi. En siis luota myöskään naisiin, en koskaan !!.
Voi ei. - Taneli
Nainen-62 kirjoitti:
Miehet ovat olleet "liian" hyvännäköisiä ja pieni kylä. Miehiä vähän....varsinkin vapaita. Naiset, ystäviä, tuttuja, jopa omat sisko, kiersvät kavereitani kuin kissat kuumaa puuroa. Miesten lihat heikkoja.
Tilanne ei muuttunut muuksi Vantaalla, vaikka miehiä piisaa. Miehen tavat samanlaiset...on sitten duunari, teknikko, opettaja ym.
Naiset eivät tienneet, että miten hyvin mies viihtyisi kitisti kotona, jos olisivat antaneet olla rauhassa. Takaisin en ota, mies masentuu...
Mutta kuiteskin, vika on silloin miehessä, koska on uskoton, vaikka tuohon hommaan tarvitaankin kaksi. En siis luota myöskään naisiin, en koskaan !!.
Voi ei.ulkonäkö on sinulle hyvin oleellinen kriteeri kumppania valittaessa. Tosin niinhän se tuntuu olevan varsin yleinen kriteeri, ettei se yksin selitä sinun kokemuksiasi.
Miehet ovat auliimpia kiusauksille kuin naiset jos pettämisestä puhutaan, varsinkin silloin kun naiset tyrkyttää itseään miehille ja hyvännäköisille miehille kiusauksia tahtoo siunaatua herkemmin verrattuna NS. taviksiin verrattuna (parisuhteessa ollessa, sinkkuna tyrkyttäminen saattaa lyödä jarruja päälle mikäli mies etsii vakavampaa suhdetta)
Ilmeisesti olet itsekin miehistä hyvännäköinen koska tarjontaa on sinulle riittänyt ja vielä sieltä komeammasta päästä.
Ilmeisesti nykyinen suhteesikin kuuluu niihin miehiin, jotka eivät pysty kiintymään ainoastaan yhteen naiseen kerrallaan, kun tarjontaa tuntuu olevan.
Toivon toki sinun löytävän luotettavan ja hyvännäköisen miehen, nykyisen tilalle jos suhteenne alkaa tökkimään liiaksi.
Sinun kannattaisi kuitenkin tutustua miehen henkiseen puoleen paremmin, ennenkuin antaa kemioille liiaksi valtaa jyllätä, jolloin miehen luotettavuuskin selviää ainakin hieman paremmin ja saatat välttyä turhilta pettymyksiltä.
Tosin parisuhteen kestävyydestä ei pysty mitään takuuta mitenkään, eikä kukaan antamaan, se selviää vasta vuosien tai kenties vuosikymmenten yhteiselon päästä. - Nainen-62
Taneli kirjoitti:
ulkonäkö on sinulle hyvin oleellinen kriteeri kumppania valittaessa. Tosin niinhän se tuntuu olevan varsin yleinen kriteeri, ettei se yksin selitä sinun kokemuksiasi.
Miehet ovat auliimpia kiusauksille kuin naiset jos pettämisestä puhutaan, varsinkin silloin kun naiset tyrkyttää itseään miehille ja hyvännäköisille miehille kiusauksia tahtoo siunaatua herkemmin verrattuna NS. taviksiin verrattuna (parisuhteessa ollessa, sinkkuna tyrkyttäminen saattaa lyödä jarruja päälle mikäli mies etsii vakavampaa suhdetta)
Ilmeisesti olet itsekin miehistä hyvännäköinen koska tarjontaa on sinulle riittänyt ja vielä sieltä komeammasta päästä.
Ilmeisesti nykyinen suhteesikin kuuluu niihin miehiin, jotka eivät pysty kiintymään ainoastaan yhteen naiseen kerrallaan, kun tarjontaa tuntuu olevan.
Toivon toki sinun löytävän luotettavan ja hyvännäköisen miehen, nykyisen tilalle jos suhteenne alkaa tökkimään liiaksi.
Sinun kannattaisi kuitenkin tutustua miehen henkiseen puoleen paremmin, ennenkuin antaa kemioille liiaksi valtaa jyllätä, jolloin miehen luotettavuuskin selviää ainakin hieman paremmin ja saatat välttyä turhilta pettymyksiltä.
Tosin parisuhteen kestävyydestä ei pysty mitään takuuta mitenkään, eikä kukaan antamaan, se selviää vasta vuosien tai kenties vuosikymmenten yhteiselon päästä.Niin....ei siis mustaa ja valkoista.
Mies muuttuu. Ollaan kyllä juteltu asiasta kuin asiasta ja kykenimme juttelemaan asioista loppuun asti ja soiteltiin pitkään, vaikka erottiin.. Kirjoitin kirjeitä ja niitä luetaan vieläkin. Kun mies oli selvinnyt erosta, niin kielsin soittelut, koska mul on uusi ja hänellä myös. Miehen muutokseen vaikuttaa jo se, että mies pukeutuu siistimmin, koska pesen vaatteet ja silitän. Hätyytän parturiin jne..suihkuun ja hammaspyykille. Ehkä olen liian äidillinen passaaja. Naisten päät kääntyvät. Sitten mies on vielä seurallinen naisten naurattaja, niin oh hoijaa. Iso kaveriporukka ja kaverini päihittää monet muut, kun alkaa naisten kaato. Muutkin naiset saivat tuntea iskut, tukasta vetämiset, potkimiset ym. Varoitin kyllä, että ole sitten hiljaa, kun mies alkaa olla levoton.
Sitten naisista muutama tulee sanomaan alakuloisena:"Olit oikeassa." Yksi heistä, siskoni. Sanoin vieraalle naiselle. Kiitos, kun kävit tiskaamassa, kun kävin tapaamassa vanhempiani. Tiesin, että hän oli silloin ympyröissä mukana ja tuntomerkit pitivät paikkansa. Vantaalla on pienet ympyrät. Löysin mieheni aina itse teossa. En varmaankaan joka kerta. Ei aina jaksa, vaikka tiedän treffeille menijän tekosyyt... oh hoijaa.
Tästä keskustelusta ei tulisi loppua. On liikaa asioita sisällä, koska en voi kertoa kenellekään. Ei kukaan jaksaisi kuunnellakkaan ja mitä hyödyttäisi. Olen seksuaalinen ja iloinen. Tunnen itseni roskikseksi, joka vuotaa yli. Joku vielä tulee ja tyhjentää, toivottavasti. Minä itse, ei kukaan muu, luulisin. Uskon vieläkin ikuiseen onneen. Olenko naiivi? Unelmoin vielä, nykyisestä kaverista. Olen joitakin asioita hänelle kertonut. Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja onnestaan, jos on resursseja. Yksi niistä, terveys. - Taneli
Nainen-62 kirjoitti:
Niin....ei siis mustaa ja valkoista.
Mies muuttuu. Ollaan kyllä juteltu asiasta kuin asiasta ja kykenimme juttelemaan asioista loppuun asti ja soiteltiin pitkään, vaikka erottiin.. Kirjoitin kirjeitä ja niitä luetaan vieläkin. Kun mies oli selvinnyt erosta, niin kielsin soittelut, koska mul on uusi ja hänellä myös. Miehen muutokseen vaikuttaa jo se, että mies pukeutuu siistimmin, koska pesen vaatteet ja silitän. Hätyytän parturiin jne..suihkuun ja hammaspyykille. Ehkä olen liian äidillinen passaaja. Naisten päät kääntyvät. Sitten mies on vielä seurallinen naisten naurattaja, niin oh hoijaa. Iso kaveriporukka ja kaverini päihittää monet muut, kun alkaa naisten kaato. Muutkin naiset saivat tuntea iskut, tukasta vetämiset, potkimiset ym. Varoitin kyllä, että ole sitten hiljaa, kun mies alkaa olla levoton.
Sitten naisista muutama tulee sanomaan alakuloisena:"Olit oikeassa." Yksi heistä, siskoni. Sanoin vieraalle naiselle. Kiitos, kun kävit tiskaamassa, kun kävin tapaamassa vanhempiani. Tiesin, että hän oli silloin ympyröissä mukana ja tuntomerkit pitivät paikkansa. Vantaalla on pienet ympyrät. Löysin mieheni aina itse teossa. En varmaankaan joka kerta. Ei aina jaksa, vaikka tiedän treffeille menijän tekosyyt... oh hoijaa.
Tästä keskustelusta ei tulisi loppua. On liikaa asioita sisällä, koska en voi kertoa kenellekään. Ei kukaan jaksaisi kuunnellakkaan ja mitä hyödyttäisi. Olen seksuaalinen ja iloinen. Tunnen itseni roskikseksi, joka vuotaa yli. Joku vielä tulee ja tyhjentää, toivottavasti. Minä itse, ei kukaan muu, luulisin. Uskon vieläkin ikuiseen onneen. Olenko naiivi? Unelmoin vielä, nykyisestä kaverista. Olen joitakin asioita hänelle kertonut. Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja onnestaan, jos on resursseja. Yksi niistä, terveys.tahtoo olla, että elämän täyttää pääasiassa harmaan eri sävyt ja harvoin se on joko mustaa tai valkoista, vaikka monet niin asiat kärjistävät, varsinkin nuoret, kokemusten vähäisyyden takia.
Varmaankin äidillinen huolenpitosi sekä mainitsemasi iloisuus ja seksuaalisuus on miehiin vetoava ominaisuus, varsinkin äidillisyys vetoaa heikon selkärangan omaaville, he tuntuvat tarvitsevan äidillistä patistelua, eivätkä pärjäisi itsenäisesti kunnolla vielä aikuisenakaan, siis niissä asioissa, mitä äiti hoiti miehen lapsuudessa.
Ilmeisesti sinua taas viehättää tälläiset hoivattavat reppanat, joilla on kuitenkin erittäin hyvät seurustelutaidot naisten kanssa.
Tälläinenhän johtaa helposti sinun kokemiisi tilanteisiin miesten kanssa. Siis miehillä on löysät periaatteet omasta sitoutumisestaan, mutta naisiin tutustumisvaihe toimii loistavasti, jolloin naisten ihastuminen tekee heidät aluksi sokeaksi miehen todelliselle luonteelle, joka tietysti selviää ajan kuluessa. Tällöin naiset sanovat miehen muuttuneen, kuten sinäkin sanot, vaikka hän on ollut kokoajan sellainen.
Toisen ihmisen perusluonnetta ei pysty juurikaan muuttamaan, vaikka varsinkin naiset usein niin luulevat.
Ikuiseen onneen on tietysti hyvä pyrkiä, vaikka itse uskonkin sen olevan tosielämässä hyvin harvinaista, eli tässäkin suhteessa liikumme jossain kohtaa harmaa-asteikkoa.
Itsestäni voinen mainita sen verran, että elän edelleen parisuhteessa, joka on kestänyt yli 15 vuotta ja lapsiakin on. En kuitenkaan pidä parisuhdettani ihannetapauksena, vaikka isänä olosta nautinkin. Itsellenikin on parisuhteen aikana kiusauksia kertynyt, mutta olen elänyt periaatteeni mukaan, enkä ole sortunut kiusauksiin, eli pettämiseen.
Mielestäni eläminen on muutakin kuin pyrkimystä omanseksuaalisen tarpeen tyydyttämiseen, vaikka sekin kuuluu tietysti tärkeänä osata elämiseen, mutta siihen kuuluu paljon muutakin, esim. uuden elämän aikaansaaminen ja vanhmpana oleminen.
Elämiseen kuuluu myös myötämäkiä, tasaista ja vastamäkiäkin. Tasaista onnea ei ole, sillä siihen turtuisi, eikä kokisi enää elävänsä onnellisesti vaikka kaikki olisikin hyvin. Vastoinkäymisiten jälkeen oppii arvostamaan onnen huippuja, kun niitä vuorostaan tulee eteen.
Roskakori olisi tietenkin hyvä tyhjentää välillä, ettei menneet roskat ala liiaksi hallita elämää.
Yksin purkaminen on vaikeaa tai suorastaan mahdotontakin, koska omassa mielessa mittasuhteet tahtovat vääristyä kohtuuttomasti, mikä vain pahentaa tilannetta. Olisi tietysti hienoa, jos voisi purkaa ajatuksiaan omalle kumppanille mutta usein sekin tuo vain lisää ongelmia, sillä kaikkien omien ajatusten kertominen tuo pakostakin sellaisia pohdintoja esiin, missä läheinen elämän kumppani on osallisena, mistä hän taas kärjistää mittasuhteet ja oravanpyörä on valmis.
Eli parisuhteessa tarvitaan paljon keskustelutaitoja, että suhde toimii riittävän hyvin.
Olisi todella hienoa, että olisi joku täysin ulkopuolinen, jolle voisi purkaa tuntojaan aivan vapaasti mitään säästelemättä tai salaamatta, joka ei vedä hernettä nenään missään asiassa.
Monille varsinkin naisille tälläinen on esim. päiväkirja, joka onkin aika hyvä purkauskeino, siinä joutuu kuitenkin pakostakin muuttamaan ajatuksia tekstimuotoon, jolloin ne aika usein myös saa oikeammat mittasuhteet, kuin vain mielessä pyörittämällä. Toki palutetta ei saa eikä tunne, että joku todella kuuntelee.
Taisi tulla aika sekava selostus, toivottavasti siinä olisi jotain tolkkuakin, josta olisi sinulle edes hieman apua ja ettei se sotkisi ajatuksiasi entisestään. - Nainen-62
Taneli kirjoitti:
tahtoo olla, että elämän täyttää pääasiassa harmaan eri sävyt ja harvoin se on joko mustaa tai valkoista, vaikka monet niin asiat kärjistävät, varsinkin nuoret, kokemusten vähäisyyden takia.
Varmaankin äidillinen huolenpitosi sekä mainitsemasi iloisuus ja seksuaalisuus on miehiin vetoava ominaisuus, varsinkin äidillisyys vetoaa heikon selkärangan omaaville, he tuntuvat tarvitsevan äidillistä patistelua, eivätkä pärjäisi itsenäisesti kunnolla vielä aikuisenakaan, siis niissä asioissa, mitä äiti hoiti miehen lapsuudessa.
Ilmeisesti sinua taas viehättää tälläiset hoivattavat reppanat, joilla on kuitenkin erittäin hyvät seurustelutaidot naisten kanssa.
Tälläinenhän johtaa helposti sinun kokemiisi tilanteisiin miesten kanssa. Siis miehillä on löysät periaatteet omasta sitoutumisestaan, mutta naisiin tutustumisvaihe toimii loistavasti, jolloin naisten ihastuminen tekee heidät aluksi sokeaksi miehen todelliselle luonteelle, joka tietysti selviää ajan kuluessa. Tällöin naiset sanovat miehen muuttuneen, kuten sinäkin sanot, vaikka hän on ollut kokoajan sellainen.
Toisen ihmisen perusluonnetta ei pysty juurikaan muuttamaan, vaikka varsinkin naiset usein niin luulevat.
Ikuiseen onneen on tietysti hyvä pyrkiä, vaikka itse uskonkin sen olevan tosielämässä hyvin harvinaista, eli tässäkin suhteessa liikumme jossain kohtaa harmaa-asteikkoa.
Itsestäni voinen mainita sen verran, että elän edelleen parisuhteessa, joka on kestänyt yli 15 vuotta ja lapsiakin on. En kuitenkaan pidä parisuhdettani ihannetapauksena, vaikka isänä olosta nautinkin. Itsellenikin on parisuhteen aikana kiusauksia kertynyt, mutta olen elänyt periaatteeni mukaan, enkä ole sortunut kiusauksiin, eli pettämiseen.
Mielestäni eläminen on muutakin kuin pyrkimystä omanseksuaalisen tarpeen tyydyttämiseen, vaikka sekin kuuluu tietysti tärkeänä osata elämiseen, mutta siihen kuuluu paljon muutakin, esim. uuden elämän aikaansaaminen ja vanhmpana oleminen.
Elämiseen kuuluu myös myötämäkiä, tasaista ja vastamäkiäkin. Tasaista onnea ei ole, sillä siihen turtuisi, eikä kokisi enää elävänsä onnellisesti vaikka kaikki olisikin hyvin. Vastoinkäymisiten jälkeen oppii arvostamaan onnen huippuja, kun niitä vuorostaan tulee eteen.
Roskakori olisi tietenkin hyvä tyhjentää välillä, ettei menneet roskat ala liiaksi hallita elämää.
Yksin purkaminen on vaikeaa tai suorastaan mahdotontakin, koska omassa mielessa mittasuhteet tahtovat vääristyä kohtuuttomasti, mikä vain pahentaa tilannetta. Olisi tietysti hienoa, jos voisi purkaa ajatuksiaan omalle kumppanille mutta usein sekin tuo vain lisää ongelmia, sillä kaikkien omien ajatusten kertominen tuo pakostakin sellaisia pohdintoja esiin, missä läheinen elämän kumppani on osallisena, mistä hän taas kärjistää mittasuhteet ja oravanpyörä on valmis.
Eli parisuhteessa tarvitaan paljon keskustelutaitoja, että suhde toimii riittävän hyvin.
Olisi todella hienoa, että olisi joku täysin ulkopuolinen, jolle voisi purkaa tuntojaan aivan vapaasti mitään säästelemättä tai salaamatta, joka ei vedä hernettä nenään missään asiassa.
Monille varsinkin naisille tälläinen on esim. päiväkirja, joka onkin aika hyvä purkauskeino, siinä joutuu kuitenkin pakostakin muuttamaan ajatuksia tekstimuotoon, jolloin ne aika usein myös saa oikeammat mittasuhteet, kuin vain mielessä pyörittämällä. Toki palutetta ei saa eikä tunne, että joku todella kuuntelee.
Taisi tulla aika sekava selostus, toivottavasti siinä olisi jotain tolkkuakin, josta olisi sinulle edes hieman apua ja ettei se sotkisi ajatuksiasi entisestään.Kiitos.
Miten jaksatkin paneutua tähän keskusteluun noin empaattisesti. Ei ihme, että naisesi on viihtynyt kanssasi. :)
Hmm, niin... oppinut olen ja uskallan kertoa kaverille asiasta kuin asiasta, jos tai kun alkaa mietityttää meidän yhteiset asiat. Sanoin kerran, että hyvästi. Sain hänet viettämään aikaa enemmän kanssani. Kaipa hän pelästyi ja huomasi, etten ole olemassa vain, kun on viikonloppu ja arkisin yhtenä iltana jne. Monelle tuon verran riittäisi. Alkoi ajella useammin luokseni. Viihdymme molemmat myös omissa oloissamme yksin omissa kodeissamme, koska olemme siihen tottuneet. Hänellä on työmaata reviirinä koko Suomi. Saa kulkea vapaana ympäriinsä hotelleissa muutamia kertoja vuodessa. Teemme molemmat myös etätyötä kotona. Keittelen kahvia ja taas jatketaan.
Olemme molemmat kieroja kuin korkkiruuvit tarpeen vaatiessa. Hän on jäänyt kiinni muutamasta valheesta, ei kivaa.
Sanoin siis kerran hyvästi, koska en tuntenut jalkojeni alla maata, jolla kävellä. Ahdisti koko suhde jne. Mietiskelin liikaa ja murehdin. Itkin, mutta sanoin silti hyvästi. Meillä joko on suhde tai ei ole. Siinä kohden mustaa tai valkoista. Itkin, mutta silti, joko-tai. En ole itsestäänselvyys kenellekään enään. En odottele montaa päivää ilman syytä enkä luota. Hän myöntää olevansa hankala ihminen ja mökötän joskus minäkin. Voimme kinastella eikä hän lähde ovet paukkuen toisen luo tai juopottelemaan, ei lyö.
Tässä suhteessa on monta kiinni pitämisen syytä, aihetta. Tämä mies ei kokkaa eikä siivoa. Mun ei tarttis kokata. Vie ulos syömään, ettei tarvitse nähdä vaivaa. Otamme kuppiakin joskus. Hän on silti kiltisti ja mielenkiintoista seuraa "kaikkille" meidän pöydässä. Ei jatka juomista seuraavana päivänä. Ei tanssi. Tavallaan aika hyväkin asia. Tämä mies istuu paikallaan eivätkä muut naiset pääse lähelle ainaskaan mun ollessa paikalla tänä päivänä. :)
Jos on totta, että silmät ovat sielun peili, niin nuo silmät ovat sellaiset. On avaruutta, viisautta ja kiinnostuken välähdyksiä kaikkea ympärillä tapahtuvaa kohtaan. 6 vuotta nuorempi, siksikin innostuvampi kuin jotkut vähän vanhemmat, kun töiltään ehtii.... - Taneli
Nainen-62 kirjoitti:
Kiitos.
Miten jaksatkin paneutua tähän keskusteluun noin empaattisesti. Ei ihme, että naisesi on viihtynyt kanssasi. :)
Hmm, niin... oppinut olen ja uskallan kertoa kaverille asiasta kuin asiasta, jos tai kun alkaa mietityttää meidän yhteiset asiat. Sanoin kerran, että hyvästi. Sain hänet viettämään aikaa enemmän kanssani. Kaipa hän pelästyi ja huomasi, etten ole olemassa vain, kun on viikonloppu ja arkisin yhtenä iltana jne. Monelle tuon verran riittäisi. Alkoi ajella useammin luokseni. Viihdymme molemmat myös omissa oloissamme yksin omissa kodeissamme, koska olemme siihen tottuneet. Hänellä on työmaata reviirinä koko Suomi. Saa kulkea vapaana ympäriinsä hotelleissa muutamia kertoja vuodessa. Teemme molemmat myös etätyötä kotona. Keittelen kahvia ja taas jatketaan.
Olemme molemmat kieroja kuin korkkiruuvit tarpeen vaatiessa. Hän on jäänyt kiinni muutamasta valheesta, ei kivaa.
Sanoin siis kerran hyvästi, koska en tuntenut jalkojeni alla maata, jolla kävellä. Ahdisti koko suhde jne. Mietiskelin liikaa ja murehdin. Itkin, mutta sanoin silti hyvästi. Meillä joko on suhde tai ei ole. Siinä kohden mustaa tai valkoista. Itkin, mutta silti, joko-tai. En ole itsestäänselvyys kenellekään enään. En odottele montaa päivää ilman syytä enkä luota. Hän myöntää olevansa hankala ihminen ja mökötän joskus minäkin. Voimme kinastella eikä hän lähde ovet paukkuen toisen luo tai juopottelemaan, ei lyö.
Tässä suhteessa on monta kiinni pitämisen syytä, aihetta. Tämä mies ei kokkaa eikä siivoa. Mun ei tarttis kokata. Vie ulos syömään, ettei tarvitse nähdä vaivaa. Otamme kuppiakin joskus. Hän on silti kiltisti ja mielenkiintoista seuraa "kaikkille" meidän pöydässä. Ei jatka juomista seuraavana päivänä. Ei tanssi. Tavallaan aika hyväkin asia. Tämä mies istuu paikallaan eivätkä muut naiset pääse lähelle ainaskaan mun ollessa paikalla tänä päivänä. :)
Jos on totta, että silmät ovat sielun peili, niin nuo silmät ovat sellaiset. On avaruutta, viisautta ja kiinnostuken välähdyksiä kaikkea ympärillä tapahtuvaa kohtaan. 6 vuotta nuorempi, siksikin innostuvampi kuin jotkut vähän vanhemmat, kun töiltään ehtii....Minä pidän keskusteluista joihin liittyy pohdiskelevaa ajattelua, oman parisuhteen pohdiskelu on tehty jo vuosia sitten.
Eläytymällä toisten ongelmiin syntyy toisinaan molempia osapuolia hyödyttävää keskustelua.
Eli tämäntyylisestä mielekkäästä keskustelusta
lienee vajausta ja näin sitä voi ehkäpä paikata.
Miesten ja naisten välinen ajattelutapa poikkeaa toisistaan oleellisesti, mikä usein aiheuttaa ongelmia, koska kumpikaan ei ymmärrä täysin toisen ajatuksia.
Huolimatta siitä vaikka miesten ajattelutapa onkin hyvin samanlaista miehestä riippumatta, vaikka miehet ovat muuten olemukseltaan hyvinkin erilaisia, johtunee monesta muusta persoonaan kuuluvasta osasta, esim. mainitsemasi empaattisuuden määrä vaihtelee eri miesten välillä hyvinkin paljon ja se vaikuttaa paljon käyttäytymiseen, siis vaikka perusajattelutapa olisikin samanlainen.
Empaattinen mies ei esim. petä puolisoaan yhtähelposti kuin vain vähän empaattinen, koska hän osaa asettua toisen asemaan, eikä ajattele vain itseään ja omien fyysisten tarpeiden tyydyttämistä, molemmilla miehillä voi silti olla aivan yhtä suuret fyysiset tarpeet.
Miehen ajattelutavalla jos asetun miesystäväsi asemaan, ja vaikuttaisi kertomasi mukaan ettei hänen empaattisuutensa ole sieltä empaattisimmasta päästä, joten hänelle tuskin tulee yksi nainen riittämään edes yhdellä kertaa ja hän pitää nykyistä tilaa suhteessanne toimivana, koska se mahdollistaa tapailla muitakin naisia silloin tällöin.
Sinuna tyytyisin siihen enkä odottelisi siitä kehittyvän kunnon parisuhdetta myöhemminkään.
Voithan sinäkin näin ollen tutustua muihin miehiin ja jos vaikka sattuisi se oikea osumaan kohdalle, voisit lopettaa suhteesi nykyiseesi. Hänkin tulee tekemään niin, mikäli hänelle hänen mielestään se oikea osuu kohdalle (epäilen sellaista hänelle olevankaan).
Painostamalla miestä kiinteämpään suhteeseen hän suostuu vain sanoilla, ei mieleltään, joten se ei ole kovin pitkäaikaista.
Pitkäaikaiselle parisuhteelle perusedellytys on se, että molemmat todella haluavat sitä.
Tosin ei kertomasi mukaan et taida olla itsekään valmis siihen, Ymmärsinkö oikein? - Nainen-62
Taneli kirjoitti:
Minä pidän keskusteluista joihin liittyy pohdiskelevaa ajattelua, oman parisuhteen pohdiskelu on tehty jo vuosia sitten.
Eläytymällä toisten ongelmiin syntyy toisinaan molempia osapuolia hyödyttävää keskustelua.
Eli tämäntyylisestä mielekkäästä keskustelusta
lienee vajausta ja näin sitä voi ehkäpä paikata.
Miesten ja naisten välinen ajattelutapa poikkeaa toisistaan oleellisesti, mikä usein aiheuttaa ongelmia, koska kumpikaan ei ymmärrä täysin toisen ajatuksia.
Huolimatta siitä vaikka miesten ajattelutapa onkin hyvin samanlaista miehestä riippumatta, vaikka miehet ovat muuten olemukseltaan hyvinkin erilaisia, johtunee monesta muusta persoonaan kuuluvasta osasta, esim. mainitsemasi empaattisuuden määrä vaihtelee eri miesten välillä hyvinkin paljon ja se vaikuttaa paljon käyttäytymiseen, siis vaikka perusajattelutapa olisikin samanlainen.
Empaattinen mies ei esim. petä puolisoaan yhtähelposti kuin vain vähän empaattinen, koska hän osaa asettua toisen asemaan, eikä ajattele vain itseään ja omien fyysisten tarpeiden tyydyttämistä, molemmilla miehillä voi silti olla aivan yhtä suuret fyysiset tarpeet.
Miehen ajattelutavalla jos asetun miesystäväsi asemaan, ja vaikuttaisi kertomasi mukaan ettei hänen empaattisuutensa ole sieltä empaattisimmasta päästä, joten hänelle tuskin tulee yksi nainen riittämään edes yhdellä kertaa ja hän pitää nykyistä tilaa suhteessanne toimivana, koska se mahdollistaa tapailla muitakin naisia silloin tällöin.
Sinuna tyytyisin siihen enkä odottelisi siitä kehittyvän kunnon parisuhdetta myöhemminkään.
Voithan sinäkin näin ollen tutustua muihin miehiin ja jos vaikka sattuisi se oikea osumaan kohdalle, voisit lopettaa suhteesi nykyiseesi. Hänkin tulee tekemään niin, mikäli hänelle hänen mielestään se oikea osuu kohdalle (epäilen sellaista hänelle olevankaan).
Painostamalla miestä kiinteämpään suhteeseen hän suostuu vain sanoilla, ei mieleltään, joten se ei ole kovin pitkäaikaista.
Pitkäaikaiselle parisuhteelle perusedellytys on se, että molemmat todella haluavat sitä.
Tosin ei kertomasi mukaan et taida olla itsekään valmis siihen, Ymmärsinkö oikein?Kiitos vastauksestasi.
Eilen hän sai yllättäen kutsun juhliin, iltaa istumaan. Ensimmäistä kertaa kielsin miestä menemästä näin suoraan sanoen. Hän arvasi, että nyt ei pääse. :) Hmm...ehkä vielä muutan mieleni. Iltaan on aikaa. Taidamme mennä yhdessä ulos.
Joo-o. En ole valmis muuttamaan yhteen miehen kanssa. Olen tottunut yksin oloon ja nautin, kun on rauhallista. Kukaan ei käske olla hiljaa, juo tai kiellä katsomasta telkkua.....ei miehen lapset hypi mustasukkaisina silmille. Passasin ja kerroin, etten yritä viedä Äidin paikkaa. Mikään ei auttanut. Karkkipäivät ok. :)
Olen toki varautunut hänen uuden naisen löytämiseensä. Hän matkustaa ja työn puolesta tutustuu uusiin ihmisiin useasti.
Kaverini on kiltti, mutta on hänessäkin puolensa, mistä olen nähnyt vain vilauksen. Tutut sanat ja ilmeet, kun on tehnyt jotain vähän kiellettyä. :)
Pokka pitää !!!!!!
En tiedä sitten. Olin nuorempana sitä mieltä, etten tahdo miestä, joka tekee keikkahommia, ei tanssi, on rahaton ja autoton. Ei saisi olla lapsia valmiina eikä ulos-otossa saatavia. Maineen voi menettää ja rahansa. Hauska mies on ok ja ilmeisesti pysyykin sellaisena. Komeus voi mennä tuosta vain jne. Hölyn pölyä.
Kukaan pitkäaikaisessa suhteessa kanssani ollut mies ei osannut tanssia. Vuoden suhde 2 kertaa. He osasivat. Toinen valitsi nuoruuden rakkauden ja toinen teki lapsen tuosta vain toiselle, vaikka väitti, ettei mitään ollut tapahtunut. Naisen kenkien koron jäljet vastasataneessa lumessa autosta portaisiin.
Nyt viikonlopun viettoon. Vilkaisen konetta vkl:na, kun ehdin. Aurinkoista viikonloppua nyt kuitenkin. :) - Taneli
Nainen-62 kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi.
Eilen hän sai yllättäen kutsun juhliin, iltaa istumaan. Ensimmäistä kertaa kielsin miestä menemästä näin suoraan sanoen. Hän arvasi, että nyt ei pääse. :) Hmm...ehkä vielä muutan mieleni. Iltaan on aikaa. Taidamme mennä yhdessä ulos.
Joo-o. En ole valmis muuttamaan yhteen miehen kanssa. Olen tottunut yksin oloon ja nautin, kun on rauhallista. Kukaan ei käske olla hiljaa, juo tai kiellä katsomasta telkkua.....ei miehen lapset hypi mustasukkaisina silmille. Passasin ja kerroin, etten yritä viedä Äidin paikkaa. Mikään ei auttanut. Karkkipäivät ok. :)
Olen toki varautunut hänen uuden naisen löytämiseensä. Hän matkustaa ja työn puolesta tutustuu uusiin ihmisiin useasti.
Kaverini on kiltti, mutta on hänessäkin puolensa, mistä olen nähnyt vain vilauksen. Tutut sanat ja ilmeet, kun on tehnyt jotain vähän kiellettyä. :)
Pokka pitää !!!!!!
En tiedä sitten. Olin nuorempana sitä mieltä, etten tahdo miestä, joka tekee keikkahommia, ei tanssi, on rahaton ja autoton. Ei saisi olla lapsia valmiina eikä ulos-otossa saatavia. Maineen voi menettää ja rahansa. Hauska mies on ok ja ilmeisesti pysyykin sellaisena. Komeus voi mennä tuosta vain jne. Hölyn pölyä.
Kukaan pitkäaikaisessa suhteessa kanssani ollut mies ei osannut tanssia. Vuoden suhde 2 kertaa. He osasivat. Toinen valitsi nuoruuden rakkauden ja toinen teki lapsen tuosta vain toiselle, vaikka väitti, ettei mitään ollut tapahtunut. Naisen kenkien koron jäljet vastasataneessa lumessa autosta portaisiin.
Nyt viikonlopun viettoon. Vilkaisen konetta vkl:na, kun ehdin. Aurinkoista viikonloppua nyt kuitenkin. :)Sain siis kertomastasi oikean vaikutelman sen suhteen, ettet kaipaa kiinteää parisuhdetta yhdessä asumisineen.
Sinulla lienee perheen perustamisvimma mennyt jo ohi, jos sinulla sellaista varsinaista vimmaa sen suhteen on koskaan ollutkaan.
Miehenä kyllä ymmärrän halusi omasta rauhasta ajottain, jonka haluaisit säilyttää ja läheisyyden sekä hellyyden tarpeen tyydyttämiseksi riittäisi silloin tällöin tapaaminen. Sinulle on kuitenkin tärkeää miehen luotettavuus, eli yksi nainen pitää riittää kerrallaan.
Kuten sinullekin ilmeisesti riittäisi yksi mies
kerrallaan.
Ongelmana sinulla onkin juuri siinä, että sinun on hyvin vaikea löytää siihen sopivaa miestä.
Sillä olet siinä ikähaarukassa, jossa miehet jotka eivät vielä ole eläneet perhe-elämää, elleivät ole erakoituneet, tai omistautuneet työlleen taysin, tahtovat olla ikuisia kukasta kukkaan kiertäjiä, eivätkä pysty pitkään sitoutumaan yhteen naiseen kerrallaan.
Suurin osa miehistä on varattuja tässä iässä ja eronneillakin on yleensä lapsia tai ainakin osa-aika vanhemmuus rasitteena.
Jäljelle jää aika pieni joukko miehiä, joista suurin osa mikäli haluaa luoda uuden parisuhteen, haluaa kiinteää parisuhdetta yhdessä asumisineen.
Vain edellisessä suhteessaan pettyneet ja katkeroituneet haluavat ainakin aloittaa hyvin varovaisesti, asumalla itsekseen ja tapailla satunnaisesti naista, kuten sinäkin miestä. Tosin pettymys edellisestä suhteesta ei tee heistä kovin hauskoja.
Luulisin sellaisten miesten joiden lapset ovat lentäneet pesästä ja parisuhde vaimon kanssa ei enää kahdestaan toiminutkaan riittävän hyvin, joten eron jälkeen tälläiset miehet saattaisivat hyvinkin asettua sinun asettamiin kriteereihin, tosin ikää heillä alkaa olla ehkä vähän yläkanttiin, mikäli pidät suotavana, että he ovat sinua nuorempia.
Toki ajan mittaan sekin hoituu, kun sinulle tulee ikää joitain vuosia lisää.
Toivottavasti sinun viikonloppusi kului kaverisi kanssa kuitenkin yhteisissä merkeissä, ilman suurempia konflektejä?
Ehkä sinun pitää vain hyväksyä pieni epävarmuus hänen luotettavuuden suhteen, eikä keskittyä siihen liiaksi, sillä se vie helposti huomion suhteenne hyvistä puolista, joten elät kuin mustien ukkospilvien läheisyydessä, epävarmana siitä rysähtääkö niskaan, vai ei. - Nainen-62
Taneli kirjoitti:
Sain siis kertomastasi oikean vaikutelman sen suhteen, ettet kaipaa kiinteää parisuhdetta yhdessä asumisineen.
Sinulla lienee perheen perustamisvimma mennyt jo ohi, jos sinulla sellaista varsinaista vimmaa sen suhteen on koskaan ollutkaan.
Miehenä kyllä ymmärrän halusi omasta rauhasta ajottain, jonka haluaisit säilyttää ja läheisyyden sekä hellyyden tarpeen tyydyttämiseksi riittäisi silloin tällöin tapaaminen. Sinulle on kuitenkin tärkeää miehen luotettavuus, eli yksi nainen pitää riittää kerrallaan.
Kuten sinullekin ilmeisesti riittäisi yksi mies
kerrallaan.
Ongelmana sinulla onkin juuri siinä, että sinun on hyvin vaikea löytää siihen sopivaa miestä.
Sillä olet siinä ikähaarukassa, jossa miehet jotka eivät vielä ole eläneet perhe-elämää, elleivät ole erakoituneet, tai omistautuneet työlleen taysin, tahtovat olla ikuisia kukasta kukkaan kiertäjiä, eivätkä pysty pitkään sitoutumaan yhteen naiseen kerrallaan.
Suurin osa miehistä on varattuja tässä iässä ja eronneillakin on yleensä lapsia tai ainakin osa-aika vanhemmuus rasitteena.
Jäljelle jää aika pieni joukko miehiä, joista suurin osa mikäli haluaa luoda uuden parisuhteen, haluaa kiinteää parisuhdetta yhdessä asumisineen.
Vain edellisessä suhteessaan pettyneet ja katkeroituneet haluavat ainakin aloittaa hyvin varovaisesti, asumalla itsekseen ja tapailla satunnaisesti naista, kuten sinäkin miestä. Tosin pettymys edellisestä suhteesta ei tee heistä kovin hauskoja.
Luulisin sellaisten miesten joiden lapset ovat lentäneet pesästä ja parisuhde vaimon kanssa ei enää kahdestaan toiminutkaan riittävän hyvin, joten eron jälkeen tälläiset miehet saattaisivat hyvinkin asettua sinun asettamiin kriteereihin, tosin ikää heillä alkaa olla ehkä vähän yläkanttiin, mikäli pidät suotavana, että he ovat sinua nuorempia.
Toki ajan mittaan sekin hoituu, kun sinulle tulee ikää joitain vuosia lisää.
Toivottavasti sinun viikonloppusi kului kaverisi kanssa kuitenkin yhteisissä merkeissä, ilman suurempia konflektejä?
Ehkä sinun pitää vain hyväksyä pieni epävarmuus hänen luotettavuuden suhteen, eikä keskittyä siihen liiaksi, sillä se vie helposti huomion suhteenne hyvistä puolista, joten elät kuin mustien ukkospilvien läheisyydessä, epävarmana siitä rysähtääkö niskaan, vai ei.Olen kertonut muutamalle tutulle just siitä, että pienessä kylässä kun ollaan, niin miehiä on vähän.
Monet naiset ovat entisiä koulukavereita ja ystäviä. Samoin heidän miehensä eivätkä ole kaikki eronneet. En todellakaan ala hoitamaan viikonloppuisin tutun muijan lapsia, hah. !!!
En todellakaan alkaisi seurustella koulukaverin entisen miehen kanssa tässä pienessä kaupungissa.
Olen ollut valmis perustamaan perheen nuorena tyttönä. Jätin miehen, koska en voi saada lasta. Ei olisi auttanut keinohedelmöitys eikä mikään muukaan eikä adoptio tullut mieleenkään. Onni onnettomuudessa. Miehissä on ollut niin paljon hoitamista, että riittää kyllä. "Hyvät Isät"kortilla. - Taneli
Nainen-62 kirjoitti:
Olen kertonut muutamalle tutulle just siitä, että pienessä kylässä kun ollaan, niin miehiä on vähän.
Monet naiset ovat entisiä koulukavereita ja ystäviä. Samoin heidän miehensä eivätkä ole kaikki eronneet. En todellakaan ala hoitamaan viikonloppuisin tutun muijan lapsia, hah. !!!
En todellakaan alkaisi seurustella koulukaverin entisen miehen kanssa tässä pienessä kaupungissa.
Olen ollut valmis perustamaan perheen nuorena tyttönä. Jätin miehen, koska en voi saada lasta. Ei olisi auttanut keinohedelmöitys eikä mikään muukaan eikä adoptio tullut mieleenkään. Onni onnettomuudessa. Miehissä on ollut niin paljon hoitamista, että riittää kyllä. "Hyvät Isät"kortilla.Minulle oli muodostunut kuva sinun jonkinlaisesta katkeruudesta lapsiin ja arvelinkin siinä olevan taustalla lapsen saanti ongelmat. Olet jo tottunut ajatukseen, mutta olen silti pahoillani sinun puolestasi.
Vaimollani on sama ongelma, mutta meillä keinohedelmöitys lopulta toi toivotun tuloksen.
Joten luulisin ymmärtäväni millaisten tunteiden kanssa olet aikoinaan kamppaillut.
Itse olisin silloin hyväksynyt lapsettomuuden, enkä olisi eronnut sen takia, tiedän kyllä vaimolleni lapsen olevan tärkeintä maalimassa ja jos lapsettomuus olisi ollut minusta kiinni, niin hän olisi eronnut oitis.
Itse tosin olen vakuuttunut siitä, ettei vanhemmuus edellytä biologista taustaa, mikäli lapsen kanssa suhde muodostuu lapsen ollessa mieluusti alle 4 vuotias. Itselläni on ainakin sen suuntaisia kokemuksia isäpuolen taholta.
Eksyin tässä vähän jo aiheesta, mutta lapset tai lapsettomuus muokkaa elämän kulkua oleellisesti.
Kuten totesit sinä olet suunnannut lapsenhoitoviettisi miehiin, vaikka miehet siitä enemälti pitääkin, se toisaalta voi johtaa siihen, että miehet alkavat pitää sinua liiksi äitimäisenä ja tulisen rakastajan osa jää näin heikommalle, jolloin ainakin osa miehistä alkaa etsimään rakastajaa muualta.
Vaikka todella sopivan kumppanin löytäminen on yleensäkin vaikeaa, sinulle, tai sinun tilanteessa olevalle vielä moninverroin vaikeampaa, mutta kannattaa kuitenkin muistaa,se tosiasia, ettei tarvitsekaan löytää, kuin yksi ainoa sopiva ja se riittää.
Mukavaa viikonlopun jatkoa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi373645Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal253202- 652845
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak792633- 351718
Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no801660- 281487
- 151455
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231444- 271415