Hyvää Jussia! Kirjotan tänne pienen stoorin olkaa mitä mieltä tykkäätte,mutta tämä on elämää... Erottiin ex-avomiehen kanssa monista eri syistä lähes 10v. yhdessä olon jälkeen.
Omakotitalo on myynnissä edelleen mikä 50/50 omistetaan. Nyt pari kuukautta ollaan oltu hyvissä väleissä meillä kun on yhteisiä lapsiakin ja oli syitä miksi isänsä ei lapsiaan nähnyt pariin kuukauteen, eikä syynä ollut ilkeä akka joka ei anna lapsia tavata. Puhuttiin paljon menneestä mihin kuuluu tosi rankkoja asioita,jotka olivat eron syynä, eli väkivaltaa ja jengitouhua,asioita minkä takia sai oikeasti pelätä oman ja lasten turvallisuuden puolesta.
Ok..nyt siis oltiin taas väleissä enkä itse ole menneestä katkera elämä on elämää, vaikka jouduttiin kotoa muuttamaan, olemaan turvakodissa ja myydään vielä talokin ja velkaakin on kertynyt kivasti...
Nyt mies sitte sano hänellä olevan velkaa hirmusesti ulosotossa ja hän hommaa talon pakkohuutokauppaan ja rahat menee hälle tai siis velkojilleen ja mä saan pitää omat velkani hänet täytyy nyt pelastaa tai ukko ei tee koskaan elämässään töitä ja myy sielunsa mopojengilleen.
Tiedän lain ja tiedän ettei sen suunnitelmat onnistu,enkä oikein edes ymmärrä miksi se tätä jauhaa,koska mulla on velkaa kumminkin sen verran vähän että olen jo sanonut maksavani omat velat ensin ja sitten lopulla myyntivoitolla talosta hoidetaan sen velat (siis antaisin oman osuuteni toisen velkoihin). En siis ole mitenkään vastuussa hänen veloistaan emmekä edes asu enää yhdessä,meillä on vain yhteiset lapset.
Joku ajattelee nyt varmaan että olen ihan hullu, mutta olen tuota ihmistä rakastanut ja rakastan varmaan edelleen. Siksi on epäreilua että mies syyttää rahavaikeuksistaan mua,uhkailee itsemurhalla ja rikoksilla vain siksi ettei mulla ole nyt rahaa maksaa hänen monen kymmenen tuhannen euron velkojaan!
En kirjoita kauhean yksityiskohtaisesti,koska en halua meitä liikaa tunnistettavan.
Mutta nyt mies sitten otti ja lähti meidän elämästä näin juhannuksena...kaikuu vain syytökset korvissa....
Nyt sitten jään vain odottamaan soittoa poliiseilta tai että saan lukea lehdestä milloin miehestä henki jättää tavalla tai toisella... Jos ja kun taas mopojengiin lähtee minkä takia sitä on jo puukotettu ja pahoinpidelty ja tappouhkaus niskassaan,ei hyvä heilu...
Mutta tämä on sitä elämää... ja elämä on lyhyt....
Omakotitalo on myynnissä edelleen mikä 50/50 omistetaan. Nyt pari kuukautta ollaan oltu hyvissä väleissä meillä kun on yhteisiä lapsiakin ja oli syitä miksi isänsä ei lapsiaan nähnyt pariin kuukauteen, eikä syynä ollut ilkeä akka joka ei anna lapsia tavata. Puhuttiin paljon menneestä mihin kuuluu tosi rankkoja asioita,jotka olivat eron syynä, eli väkivaltaa ja jengitouhua,asioita minkä takia sai oikeasti pelätä oman ja lasten turvallisuuden puolesta.
Ok..nyt siis oltiin taas väleissä enkä itse ole menneestä katkera elämä on elämää, vaikka jouduttiin kotoa muuttamaan, olemaan turvakodissa ja myydään vielä talokin ja velkaakin on kertynyt kivasti...
Nyt mies sitte sano hänellä olevan velkaa hirmusesti ulosotossa ja hän hommaa talon pakkohuutokauppaan ja rahat menee hälle tai siis velkojilleen ja mä saan pitää omat velkani hänet täytyy nyt pelastaa tai ukko ei tee koskaan elämässään töitä ja myy sielunsa mopojengilleen.
Tiedän lain ja tiedän ettei sen suunnitelmat onnistu,enkä oikein edes ymmärrä miksi se tätä jauhaa,koska mulla on velkaa kumminkin sen verran vähän että olen jo sanonut maksavani omat velat ensin ja sitten lopulla myyntivoitolla talosta hoidetaan sen velat (siis antaisin oman osuuteni toisen velkoihin). En siis ole mitenkään vastuussa hänen veloistaan emmekä edes asu enää yhdessä,meillä on vain yhteiset lapset.
Joku ajattelee nyt varmaan että olen ihan hullu, mutta olen tuota ihmistä rakastanut ja rakastan varmaan edelleen. Siksi on epäreilua että mies syyttää rahavaikeuksistaan mua,uhkailee itsemurhalla ja rikoksilla vain siksi ettei mulla ole nyt rahaa maksaa hänen monen kymmenen tuhannen euron velkojaan!
En kirjoita kauhean yksityiskohtaisesti,koska en halua meitä liikaa tunnistettavan.
Mutta nyt mies sitten otti ja lähti meidän elämästä näin juhannuksena...kaikuu vain syytökset korvissa....
Nyt sitten jään vain odottamaan soittoa poliiseilta tai että saan lukea lehdestä milloin miehestä henki jättää tavalla tai toisella... Jos ja kun taas mopojengiin lähtee minkä takia sitä on jo puukotettu ja pahoinpidelty ja tappouhkaus niskassaan,ei hyvä heilu...
Mutta tämä on sitä elämää... ja elämä on lyhyt....
Vastaukset 6
Vanhimmat
No ensinnäkin taloa ei voi pakkohuutokaupata koska ei ole kokonaan miehen omistuksessa. Eikä ulosotto voi ottaa toisen puolikasta velkoihin.
Ainut mitä voi tapahtua,on että ulosotto voi vaatia talon myymistä jolloin saisi miehen puolikkaan velkojen maksuun.
Sinä saat pitää puolikkaastasi rahat. Ne eivät liity miehen velkoihin. Jollet ole nimeäsi johonkin hänen velkapapereihin laittanut.
Juu kaiken tuon tiedän ja olen hälle sitä sanonutkin. Asia on vaan niin että hällä on narsistin vikaa eikä mikään ole hänen syytään ei edes omat velkansa. Eikä mun nimiä ole missään papereissa ainoastaan talovelka on 50/50 vaikka minä lyhennykset maksankin ja jouduin pankissa käydä sopimassakin että se raha otetaan mun tililtä. Mies kun pari kertaa nosti ne lainarahat ryyppäämiseensä...
Ja koska talo on nyt ollut myynnissä jo muutaman kuukauden ei se ulosotto ole heti tulossa,koska talo on vapaaehtoisessa myynnissä.
Ja tiedän että saan pitää voittorahat,mutta sydän on hellä ja raha on rahaa pärjään palkallani kunhan saan velkani hoidettua.
Harmittaa vaan se että toinen ei edes aio enää palkkatöitä tehdä ja rikosten tie johtaa enemmin tai myöhemmin kiven sisään ja sitten se elämä ainakin on kusessa.
Olisin myös oikeutettu elatusapuun,mutta en halunnut hakea sitä,kun en halua toiselle enempää velkataakkaa, vaikka itse siittä kärsinkin... Pääasia että lapsilla on kaikki mitä ne tarvii,itte pärjään vähemmällä...
Miksi helvetissä sä hyysäät aikuista miestä joka on itse sotkenut omat asiansa ja haluaa sotkea lisää?
Mitä marttyyrin viittaa sä täältä oikein haet harteillesi?
Todella säälittävää suoraan sanoen.
Elämä on helppoa jos ei ole velkaa. Olen elänyt niin että velkaa ei tarvitse ottaa hirveitä summia. Mulla on muutama sata velkaa ja se ei ole paljoa ja en ole millekkään mopojengille velkaa vaan veljelleni. Elän säästeliäästi pyrin elämään niin ettei velkaa tule otettua niin pajoo etten pysty maksamaan. Rikollisiin ei kannata sekaantua, siitä ei ikinä hyvää seuraa.
En hae marttyyrin viittaa se on varma. Itse asiassa kukaan läheisistäni tai mua tuntevista ei tiedä tästä! Mutta joskus vaan on niin että pää leviää jossei jossain saa suutansa auki ja nyt jos koskaan on se hetki. Ilmeisesti näin vastannu ei ole koskaan rakastanut ketään tai ollut suhteessa ja lapsia ei ainakaan ole!
Elämä ei ole aina niin mustavalkoista kuin suomifilmeissä! Aina ei voi ajatella vain itseään...
Tiedän äijän itse asiansa sotkeneen ja se sotkee ne vielä enemmän näillä touhuillaan.
En todellakaan ole uskovainen,mutta en voi vain ummistaa silmiäni jo lasten tähden.
Mutta mikä on parasta se että isä haudataan,se että eletään pelossa mitä tapahtuu...
Ja tiedoksi tiedän niistä jengitouhuista liikaakin ja olen myös viranomaisille kertonut asioista koska kun joku pahoinpidellään tai tapetaan ja asiasta jotain tiedän, eihän normi ihminen voi sellaisen kanssa elää. No ehkä mä olenkin siksi hankala kun en ymmärrä että suu pitäis pitää kiinni, mutta olen sanonut että älä puhu mulle mä kerron kyllä eteenpäin.
Itseasiassa on lapsia ja olen elänyt parisuhteessa. Ja elän. Ja rakastan.
Mutta se että toinen vaatii toiselta rahaa velkojensa maksuun,ei ole rakkautta.
Tuo teidän rakkaus ei ole kyllä tasapuolinen.
Minä auttaisin kyllä miestäni,ihan varmasti. Mutta hänpä ei kyllä vaatisi sitä minulta uhkailemalla ja itkemällä.
Sulla on lapsia ja hyysäät miestä johon liittyy rikollisuutta! Ihan uskomattoman vastuutonta toimintaa. Olkoot mies lapsien isä tai ei. Kyllä lapset menee tuollaisen rakkauden edelle. Sitä en edes miettisi!
Veisin lapset kauas tuollaisen miehen läheltä.
Tunnut rakastavan tätä ah niin ihanaa rikollista kuin omien lapsiesi turvallisuutta. Käsittämätöntä.