Olen aivan loppu exäni haikailuun, mutta en pysty olemaan haikailematta. Minä enemmänkin pidän yhteyksiä yllä, pelkään hänen unohtavan minut. En anna itseni siirtyä eteenpäin ja menen uudestaan ja uudestaan rikki kuullessani exäni uusista naisista. Hänellä on villi pelimiesvaihe päällä. Välillä on kuitenkin sanonut ikävöivänsä minua josta olen saanut uutta puhtia haikailulle. Pari viikkoa sitten päätin unohtaa, mutta kun se ei taaskaan onnistunut. Ennen pidin itseäni tasokkaana ja järkevänä ihmisenä mutta nyt nauran jo itse itseäni ja säälittävyyttäni. Onko minun pakko vaihtaa maisemaa, jotta eteenpäin meneminen onnistuu.
Onko muilla kokemuksia vaikeista eroista ja haikailusta johonkin, minkä tajuaa olleen aivan vääristynyttä ja kuluttavaa henkisesti ( viitaten suhteeseemme).
Onko muilla kokemuksia vaikeista eroista ja haikailusta johonkin, minkä tajuaa olleen aivan vääristynyttä ja kuluttavaa henkisesti ( viitaten suhteeseemme).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.