Olen vasta alle parikymppinen mies, mutta pelkään jo herkeämättä sitä, että kuolen jokin päivä vanhana ja yksinäisenä paskana, ilman että saisin koskaan solmittua minkäänlaista parisuhdetta ja sitä kautta mahdollisuutta saavuttaa perheenisyyttä. Tuntuu, että olen joku kumma hylkiö, koska ympärillä olevista ihmisistä varmasti jo 90% on ehtinyt seurustella pariinkymmeneen ikävuoteen mennessä, mutta minä en. Tiedänköhän edes, mitä koko seurustelu mahtaa tarkoittaa, miten siihen päästään ja mitä se edellyttää...? Muille se tuntuu olevan maailman helpoin asia, mutta minulle Mission Impossible. Vaikka minulla onkin ystäviä ja yksi erittäin läheinen naispuolinen sellainen (halailtu on ja juteltu kaikesta maan ja taivaan väliltä), niin silti tuntuu, että missaan elämäni totaalisesti ympäriltäni ja kaikki menee ohi, eikä mene kohta aikaakaan, kun olen vanha ja huonokuntoinen.
Mitä ihmettä olen tehnyt väärin, että joudun kärsimään kohtuuttomasti jo pelkästä olemassaolostani?
Mitä ihmettä olen tehnyt väärin, että joudun kärsimään kohtuuttomasti jo pelkästä olemassaolostani?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvinhän sulla menee kun on kamunainenkin. Kannattaa opetella ryyppäämään ja käydä nuorten bileissä ja baareissa opettelemassa sitä naisten iskemistä. Kyllä se siitä. Älä jää kotiin pelaamaan pleikkaa tai mitä te nykynuoret sitten pelaattekaan.
Oletan, että miinukset on tullut niiltä ätmeiltä, jotka eivät ole tajunneet nuorena opetella ryyppäämään ja iskemään naisia ja ovat jääneet kotiin pelaamaan pleikkaa. Eli jos aloittaja haluaa samanlaisen kohtalon kuin tämän palstan itkujengillä niin tee päinvastoin kuin neuvoin.
Lukemani perusteella (mitään muutahan en sinusta tiedä) et ole tehnyt mitään väärää, pikemminkin ympäröivä maailma on henkisesti piessyt sinua yrittämällä muovaamaan sinut omaan muottiinsa ja houkuttelemalla sinut integroitumaan samaan lammaslaumaansa. Jos olet alta kahdenkympin niin se on ihan luonnollinen reaktio, imet jatkuvasti vaikutteita vallitsevasta ympäristöstäsi ja viestintävälineistä. Tässä mielessä pallo on myös sinulla itselläsi; täysi-ikäisen ihmisen (oletan että olet about 18 tai jotain sinnepäin) odotetaan jo voivan tekevän itsenäisiä päätöksiä omaan tulevaisuuteen liittyen, vaikka karu faktahan tietenkin on että harvat aikuisetkaan pärjäävät jatkuvasti omillaan ilman jonkinlaista sosiaalista suojaverkkoa joilta voivat saada neuvoja ja tukea pahan paikan tullen.
Sinä olet liian epäreilu itseäsi kohtaan, sen näkee jo valitsemastasi nimimerkistä. Joku voisi pitää sinua naiivina koska teet kärpäsestä härkäsen vähättelemällä itseäsi ja omaa ihmisarvoasi vain ja ainoastaan siksi ettet ole vielä tuossa iässä seurustellut. Täysin rehellisesti puhuen minä itsekin, sinua aika paljon vanhempana pidän sitä itsekin naiivina, mutta en syyllistä sinua siitä. Jos pidän sinua naiivina se johtuu siitä että elät hevonpaskamentaliteettiin perustuvassa vääristymässä, joka aiheuttaa sinulle jatkuvaa henkistä pahoinvointia, koska koet sen itsellesi auktoriteettina mutta et koe kykeneväsi integroitumaan siihen. Following me so far?
Parisuhde-ja sukupuolikokemukset ovat tänä päivänä yhä enemmän tapetilla ja ne lasketaan helposti meriiteiksi. Tähän liittyy kuitenkin paradoksi: ei se että sinulla on AIEMPAA KOKEMUSTA noista jutuista itsessään ole mikään varsinainen meriitti, ei sitä kirjoiteta mihinkään vitun CV:hen. Loppupeleissä harvaa se edes kiinnostaa. Mielestäni tärkeintä on se, että löydät jonkun ihmisen jonka kanssa oikeasti haluat olla. ÄLÄ aloita seurustelua vetääksesi mitään kulissia tai koska haluat näyttää kavereillesi olevan joku vitun McTale tai joku random YOLO-SWAG idiootti, vaan tee se jos ja kun se itsellesi tuntuu luontevalta, Ymmärrätkö?
Anteeksi että vähän korostin... yritän tässä vähän auttaa jäbää.
No yhyy ja voi itku sentään. Miksi sinä sen meille kerroit. Ei sillä sinun elämälläsi ole yhtikäs mitään merkitystä tämän mailman kaikkeuden kannalta. Sä olet niinku yks muurahaisen paska sen oman pikku kekos juurella kantamassa jotain havuja ikäänkuin ja kuvittelet, että tässä nyt eletään ikäänkuin jotain tarkeää varten ja yritetään saavuttaa asioita. Voi pojan penikka kun saat vähän ikää, niin alat ymmärtääkkin jotain asioista.
Unohda turha romanttisuus ja nössöily. Rupeat kunnon jyystärikarjuksi ja jännämieheksi, ja kohta naiset roikkuvat kilpaa lahkeessasi. Alat ryyppäämään kunnolla ja polttamaan röökiä, parit tatuoinnit hommaat ja muutenkin kohtelet naisia kuin roskaa ja käyttäydyt aina agressiivisesti. Siihen vielä moottoripyörä ja rikosrekisteri niin naiset on sulaa vahaa. Näillä et voi epäonnistua.
Vanha viidakon sananlaskukin jo sanoi, että kellä rikosrekisteri, sillä pillu.
Alle 20-vuotiaalla ei ole vielä kummaisia naistenkäsittelytaitoja. Lyöttäydy vain alle 18-vuotiaiden tyttöjen seuraan ja yritä näyttää rennolta. Ei niillä muillakaan 'pariutuneilla' ole yleensä sen kummempaa strategiaa.
loppujen lopuksi aika harva alle 20 on kunnolla vielä seurustellut, joten ei mitään hätää