Moneen vuoteen. Minulla on selviä muistoja kesistä 2010, 2011 ja 2012. Joka kesä olin menossa ainakin jonnekkin. Huono tuuri ja pienituloisuus katkaisivat tältä kesältä siivet.
Lainasin kirjastosta kirjoja ja ajattelin, että luen niitä urakalla saadakseni jonkinlaista saavutuksen ja seikkailun tuntua, mutta aika pian ne alkoivat kyllästyttämään. Olenkin siirtynyt lukemaan lähinnä oppikirjoja. Aina välillä tulee todella ahdistava muistojen ja yleisen yksinäisyyden takia, ja uni on aika epäsäännöllistä. Varmuudeksi tulee välillä otettua rauhoittava.
Olen myös yrittänyt katsoa MacGyveria eri teksteillä ja dubbauksilla, ja merkitä levyihin kynällä, mitä olen jo jaksanut katsoa. Pidän sitä opiskeluna.
Olen myös panostanut Sega Saturnin peleihin ja laitteistoon, vaikka en oikein jaksa keskittyä pelaamaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Vedän vain pienet nostalgiahöyryt, kun peli tulee postista. Tuntuu etten oikein uskalla pelata kovin kauaa, koska pelkään että vaikutelma hienoudesta häviää ja alkaa lähinnä vituttamaan koko peli(t).
Monet ovat valittaneet kuumuudesta, mutta minua ahdistaa vain se, että tuntuu ettei päivässä ole tarpeeksi tunteja kuumuudesta nauttimiseen. Yritän ajella pyörää moniin eri suuntiin ja liikkua luonnossa. Kuumuus ja aurinko luo tunnetta elävästä ja kiireisestä elämästä. Pelkään masentuvani kun ilmat taas vähän viilentyvät.
Sen lisäksi minkäänlainen opiskelu kuumuudessa ei oikein tule kysymykseen, vaan on vaikeaa ja tuntuu ajanhukkaamiselta. Toisaalta samojen lapsuusmaisemien katsastaminen joka päivä uudelleen toistaa itseään sekin.
YTM-serkkuni tulee käymään taas ensi viikonloppuna, mutta saattaa olla vaisu, koska tulee tyttöystävänsä kanssa. Toivoisin silti voivamme käydä hänen ja mummuni kanssa eräässä nostalgisessa ja tilavassa marketissa, mistä voi ostaa monenlaisia energiajuomia, halpoja sipsejä, jyrsijöiden tarvikkeita ja vauvanruokaa. Yhteinen kauppareissu oli tärkeä viime kesää värittävä muisto.
Olen monta kertaa aikonut dieettailla ja myös venytellä enemmän, mutta joka päivä pettänyt tuon lupauksen uudelleen. Minulla on tosin ollut sähköpostiyhteys nuoreen teininaiseen, ja se olisi voinut kannustaa minua tässä asiassa, mutta olen järkeillyt ettei se onnistuisi ikäeron takia, enkä muutenkaan jaksaisi huijata ja panoeinoilla itseäni tapaamiseen asti, kun välimatkaa on yli 400km. Yhteiset viestimme ovat olleet yksinkertaisia, melkein kuin lapsen kirjoittamia kuvauksia arkipäiväisistä tapahtumista ja vailla päämäärää. Toisaalta sellaista sitä elämään kaipaisi; mahdollisuutta jakaa ja ihmetellä tavallisia ja mukavia asioita ilman tärkeilevää esittämistä ja lyyrittelyä, jonka tarkoitus on saada elämä näyttämään ihmeellisemmältä kuin se on.
Joku kuukausi sitten reväytin myös sisäreiden, ja siksi en ole venytellyt niin paljon.
Pyrin tekemään ison osan painonnostosta ulkoilmassa, ollessani maalla.
Yhdistin hamsterihäkin sähkösahalle kuuluneeseen isoon pahvilaatikkoon, joten nyt sillä on tuplasti tilaa. Menneenä myöhäisiltana hamsteri pongahti äkillisesti soraiseen maahan käsistäni, kun käytin sitä ulkona. Käsistä karkaaminen ei ole ollenkaan sen tapaista, ja pelästyin hamsterin loukkaantuneen. Hamsteri ei kuitenkaan enää muistanut tippumistaan, ja pystyi vaativiin liikuntasuorituksiin palattuaan häkkiinsä.
Olen toki keksinyt sen kesämelodian tälle kesälle, mutta olen myös monena yönä miettinyt jotain omaa runoa tai sanoitettua laulua, joka voisi kuvata tämän kesän tunteita. En ole kuitenkaan päässyt siinä kovin pitkälle.
Lainasin kirjastosta kirjoja ja ajattelin, että luen niitä urakalla saadakseni jonkinlaista saavutuksen ja seikkailun tuntua, mutta aika pian ne alkoivat kyllästyttämään. Olenkin siirtynyt lukemaan lähinnä oppikirjoja. Aina välillä tulee todella ahdistava muistojen ja yleisen yksinäisyyden takia, ja uni on aika epäsäännöllistä. Varmuudeksi tulee välillä otettua rauhoittava.
Olen myös yrittänyt katsoa MacGyveria eri teksteillä ja dubbauksilla, ja merkitä levyihin kynällä, mitä olen jo jaksanut katsoa. Pidän sitä opiskeluna.
Olen myös panostanut Sega Saturnin peleihin ja laitteistoon, vaikka en oikein jaksa keskittyä pelaamaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Vedän vain pienet nostalgiahöyryt, kun peli tulee postista. Tuntuu etten oikein uskalla pelata kovin kauaa, koska pelkään että vaikutelma hienoudesta häviää ja alkaa lähinnä vituttamaan koko peli(t).
Monet ovat valittaneet kuumuudesta, mutta minua ahdistaa vain se, että tuntuu ettei päivässä ole tarpeeksi tunteja kuumuudesta nauttimiseen. Yritän ajella pyörää moniin eri suuntiin ja liikkua luonnossa. Kuumuus ja aurinko luo tunnetta elävästä ja kiireisestä elämästä. Pelkään masentuvani kun ilmat taas vähän viilentyvät.
Sen lisäksi minkäänlainen opiskelu kuumuudessa ei oikein tule kysymykseen, vaan on vaikeaa ja tuntuu ajanhukkaamiselta. Toisaalta samojen lapsuusmaisemien katsastaminen joka päivä uudelleen toistaa itseään sekin.
YTM-serkkuni tulee käymään taas ensi viikonloppuna, mutta saattaa olla vaisu, koska tulee tyttöystävänsä kanssa. Toivoisin silti voivamme käydä hänen ja mummuni kanssa eräässä nostalgisessa ja tilavassa marketissa, mistä voi ostaa monenlaisia energiajuomia, halpoja sipsejä, jyrsijöiden tarvikkeita ja vauvanruokaa. Yhteinen kauppareissu oli tärkeä viime kesää värittävä muisto.
Olen monta kertaa aikonut dieettailla ja myös venytellä enemmän, mutta joka päivä pettänyt tuon lupauksen uudelleen. Minulla on tosin ollut sähköpostiyhteys nuoreen teininaiseen, ja se olisi voinut kannustaa minua tässä asiassa, mutta olen järkeillyt ettei se onnistuisi ikäeron takia, enkä muutenkaan jaksaisi huijata ja panoeinoilla itseäni tapaamiseen asti, kun välimatkaa on yli 400km. Yhteiset viestimme ovat olleet yksinkertaisia, melkein kuin lapsen kirjoittamia kuvauksia arkipäiväisistä tapahtumista ja vailla päämäärää. Toisaalta sellaista sitä elämään kaipaisi; mahdollisuutta jakaa ja ihmetellä tavallisia ja mukavia asioita ilman tärkeilevää esittämistä ja lyyrittelyä, jonka tarkoitus on saada elämä näyttämään ihmeellisemmältä kuin se on.
Joku kuukausi sitten reväytin myös sisäreiden, ja siksi en ole venytellyt niin paljon.
Pyrin tekemään ison osan painonnostosta ulkoilmassa, ollessani maalla.
Yhdistin hamsterihäkin sähkösahalle kuuluneeseen isoon pahvilaatikkoon, joten nyt sillä on tuplasti tilaa. Menneenä myöhäisiltana hamsteri pongahti äkillisesti soraiseen maahan käsistäni, kun käytin sitä ulkona. Käsistä karkaaminen ei ole ollenkaan sen tapaista, ja pelästyin hamsterin loukkaantuneen. Hamsteri ei kuitenkaan enää muistanut tippumistaan, ja pystyi vaativiin liikuntasuorituksiin palattuaan häkkiinsä.
Olen toki keksinyt sen kesämelodian tälle kesälle, mutta olen myös monena yönä miettinyt jotain omaa runoa tai sanoitettua laulua, joka voisi kuvata tämän kesän tunteita. En ole kuitenkaan päässyt siinä kovin pitkälle.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Noiden vanhojen tv-ohjelmien ja pelien kanssa puuhaaminen ei ole mitään opiskelua vaan ajantappamista ja viihdettä.
Aikuisella ihmisellä pitäisi olla itsekuria sen verran että pysyy dieetissään ja kuntoilee säännöllisesti, etenkin jos vapaa-ajasta ei ole pulaa, ei ne teininaisetkaan lapsellisista aikuisista miehistä tykkää. Luonnossa liikkuminen on yksinäiselle hyvä homma vaikka sillä tavalla mitään kavereita ei kyllä löydykään.
Jyrsijät ovat typeriä elukoita ja kelpaavat vain kissan ruoaksi. Minulla oli lapsena gerbiilejä ja älykkäät eläimet eivät homostele ja putoile korkeilta pöydiltä niin kuin ne typerät tuholaiset.
Eilen illalla sain ehkä kesän lähimmän naiskontaktin. Nojasin autoon lakupötköjä ja energiajuoma kädessäni, ja urheilullinen naisryhmä hönki paikalle ja alkoivat pakkaamaan tavaroitaan viereiseen autoon. Jouduin väistymään vähän, koska he tulivat niin lähelle. Silloin tunsin oloni pitkästä aikaa jotenkin poikkeavaksi ja seisoin eleettömästi kuin patsas, sen tuntuessa luonnolliselta. Yhdessä vaiheessa käännyin naisia kohtaan ja olimme ihan suuteluetäisyydellä, mutta katsoin edelleen eteenpäin kuin sokeana ja tunsin jonkinlaista välinpitämättömyyttä koko sukupuolta kohtaan. Toisaalta yritin jotenkin visualisoida mielessäni, millaista seksi tuon lähimmän naisen kanssa olisi, ja jotenkin sieluni voimin riistin sen mielikuvan itselleni, tehden siitä arkisen ja epämystisen asian. Sen lisäksi naiset haisivat todella hikisiltä, ja tuntuivat itsekin tiedostaneensa asian.
Ei tuo mikään kunnon kontakti ollut. Ethän sä edes puhunut niille tai koskettanut niitä.
Millaisena muuten kuvittelet muiden ihmisten näkevän sinut? Sairaseläkeläisen, mielenterveysongelmaisen, hamsterinkesyttäjän...
Mene nukkumaan ÄlynJoona. Kukaan ei tartu syötteihisi.
Nyt sekoitat minut johonkuhun toiseen.
En tarkoittanut vittuilla enkä ole sitä mieltä etteikö itseään pitäisi arvostaa elämäntilanteesta riippumatta mutta olen silti sitä mieltä että on hyvä tiedostaa reaalimaailman arvot. Mies1985:n jutut ovat joskus kuin toiselta planeetalta.
"Olen myös yrittänyt katsoa MacGyveria eri teksteillä ja dubbauksilla, ja merkitä levyihin kynällä, mitä olen jo jaksanut katsoa. Pidän sitä opiskeluna."
Tässä tuli taas yksi Mies1985-klassikko. Tyyppi heittää jatkuvasti niin kovaa läppää, ettei mitään rotia.
Miltä kuulostaisi "Mahdollisuuksien kesä 2013"?
Tämä on itse asiassa jo ristitty Nuoruuden Kesäksi 2013.
Mikä on kesän tunnusbiisi? Onko Bloodsportin lopputekstimusa tai joku muu yhtä mahtipontinen ralli?
Gabriel Knight kakkosen soundtrack on ollut tähän mennessä.
Onko ensi vuoden teemasta vielä mitään hajua?
Tuon kun vie tulostettuna terkkarille niin saa taatusti mielenterveysnapit kouraan. Ehkä kannattaisi muuttaa intressejä vähän miehekkäämpään suuntaan, jos haluat joskus saada naisia?
Kunnollinen nainen ei vaadi mieheltä mitään ähkijäjyystärin harrastuksia, vaan hänelle kelpaa normaali mies.
Luulenpa että minullekin on tulossa tapahtumaköyhin kesä pitkään aikaan. Pelkkiä töitä tiedossa, mutta ei rakkautta. Uiminen ja kaupungilla hengailu eivät korvaa teininaisen kosketusta, mutta ainahan sen oman rakkauden voi löytää.
2004: Olin suorittanut ala-asteen. Hengailin erään 10-vuotiaan kaveritytön kanssa, johon olin ihastunut mutta annoin asian olla johtuen ikäerosta.
2005: Ei juurikaan rakkautta, mutta muuta tekemistä kylläkin. Kuvailin videokameralla kaikenlaisia muka-hauskoja elokuvia ja luontodokumetteja.
2006: Kuvailin edelleen videokameralla kaikenlaista ja puuhastelin myös peltoautojen kanssa.
2007: Yläaste suoritettu. Hengailin jälleen samaisen kaveritytön kanssa, josta oli kasvanut jo teininainen. Edelleenkään en tehnyt asian suhteen mitään. Pelasin aika paljon.
2008: Seurustelin ekan kerran. Tyttö oli meillä muutaman kerran yökylässä, samoin minä hänen luonaan. Emme silti päätyneet sänkyyn, sillä ajattelin että voitan hänen luottamuksensa kieltäytymällä seksistä. Minulle oltiin aina opetetttu että pelkkää seksiä haluava paska ei ole naisten mieleen. Tämä oli elämäni suurin virhe.
2009: Olin 1,5 päivää kesätöissä mutta en kokenut alaa sopivaksi. Seurustelin parisen viikkoa, mutta tyttö pisti poikki ja halusi olla vain kaveri.
2010: En seurustellut ollenkaan, sillä kilpa-autoilu harrastus vei kaiken aikani. Ajoin kilpaa ympäri Suomen heikohkolla menestyksellä. Olin tuona kesänä töissä koulutustani vastaavassa työssä 2kk.
2011: Ensimmäinen kesä työskennellessäni omassa firmassani. Seurustelin elokuussa pari viikkoa erään teininaisen kanssa. Suhteemme päättyi hänen ujouteen ja arkuuteen. Jälkeenpäin ajateltuna syy oli omassa alempitasoisuudessani.
2012: Yritin lämmitellä suhdettani tuohon vuoden 2011 eksään. Se ei onnistunut, joten olin aika yksin koko kesän. Tein aika paljon töitä ja kävin useasti uimassa.
Et ole seurustellut vielä kertaakaan. Seksitön suhde on kaverisuhde.
Sinulla on poikuus tallessa ja asut peräkammarissa.
Seurustelu on seurustelua jos osapuolet niin päättävät. Onko mielestäsi naisten harrastamat panokaverisuhteet automaattisesti seurustelua, kun siihen sisältyy seksiä?
Et sinä ole seurustellut vaan tapaillut vaan kamutyttöjä. Myös niiden tyttöjen pitää päättää että kyseessä on seurustelua.
Mies1985:n tyyliin voisin miettiä myös kunkin kesän omaa tunnuskappaletta. Monesta kesästä on tosiaan jäänyt mieleen tiettyjä kappaleita ja niihin liittyvä tarina.
Kesän 2004 tunnusmusiikki on ilman muuta kyseisen kesän radiohitti O-Zone - Dragostea Din Tei. Tuo kappale soi radiossa jatkuvasti ja siitä tuli aina hyvälle tuulelle. Kuuntelen sitä vieläkin toisinaan.
Kesän 2005 tunnusmusiikki on vaikeampi päättää. Ehkäpä hyvä vaihtoehto olisi suomalaisen rock-yhtyeen Technicolourin kappale Teach me love. Kappaleen nimi ja sanoitukset sopivat hyvin minuun. Kuuntelin tuota kappaletta useasti tuona kesänä.
2006-kesän tunnusmusiikiksi sopisi montakin kappaletta, mutta luulenpa että voiton vie BWO - Temple of love. Tarttuva kappale, joka soi tuona kesänä useasti radiossa.
Kesän 2007 tunnuskappale on ilman muuta Dio - Holy diver. Pelasin tuona kesänä runsaasti GTA Vice City stories -peliä ja tuo biisi soi sen soundtrackissa. Tuon kappaleen innoittamana tutustuin vanhempaan metalliin runsaastikin.
2008 kesällä seurustelin ja tyttöystäväni linkitti runsaasti erilaisia romanttisia kappaleita minulle. Hän pyysi että ehdottaisin jotain kappaletta, joka kuvaisi meidän rakkautta. En keksinyt muuta kuin Ozzy Osbournen kappaleen Here for You. Tuo on todella kaunis balladi Ozzylta ja tuo edelleen muistoja mieleen.
Kesällä 2009 tutustuin bändiin nimeltä Rage Against the Machine ja pidin eniten kappaleesta Killing In The Name Of. Varsinkin kappaleen loppuosassa monta kertaa toistuva lause "Fuck you, I won't do what you tell me!" nostaa ihon edelleen kananlihalle.
Kesän 2010 tunnuskappale on ehdottomasti Italobrothers - Stamp On The Ground. Silloin 13-vuotias kaverini linkitti kappaleen minulle ja kertoi että heidän juhannusjuhlissa tuota huudatettiin kovasti. Pidin itsekin kappaleesta heti.
Kesällä 2011 olin kaverini kanssa matkalla Kangasalalle kisoihin ja kaverini soitti kännykästään Lady Gagan kappaletta Alejandro. Tuo kappale soi päässäni koko reissun ajan ja olin juuri samoihin aikoihin ihastunut ja tutustunut teininaiseen. Jälkikäteen ajateltuna on ironista, että tuossa kappaleessa esiintyy useita espanjankielisiä miesten nimiä ja tämä eksäni vaihtoi minut ulkolaiseen poikaan.
2012 kesällä yritimme tosiaan lämmitellä suhdettamme. Hän linkitti minulle paljon kappaleita, mutta en pitänyt niistä sillä kaikki olivat lähinnä hiphop-tyylisiä. Yksi poikkeus oli Train - 50 ways to say goodbye. Tämä kappale tuo edelleen mieleen viime kesän.
Tämän kesän tunnuskappaletta on vaikea päättää. Kun ei ole rakkautta, ei mistään kappaleesta tule mitään romanttista mielleyhtymää. Voisin heittää villinä korttina Dallasin tunnusmusiikin. Se tulee väistämättä mieleen kun katsoo ulos ja näkee Mersun sekä "ranchin".
Ainakin todella hyvä muisti sulla on. Toisaalta mitäpä muutakaan voi assburgerilta odottaa?
Pitäisiköhän minun ruveta valitsemaan kaikille palstalaisille omat kesätunnarit, kuten euroviisujenkin kanssa on tehty?
Antaa palaa vaan. Luultavasti kiinnostavatkin palstalaisia yhtä paljon kuin euroviisuvalinnat tai AT-lauluväännelmät.
No ei se sinua kiinnosta, koska sinulla ei ole nimimerkkiä. Astu pois kateudesta ja katkeruudesta, ja laita nimeksi vaikka "Puskien Pösilö".
Pisti silmään nostalgisuus. Ei kannata elää menneisyydessä, eikä antaa sen määritellä tulevaisuuttaan.
Täysin offtopic, mutta... Jeesus Kristus kaikkivaltias te olette NUORIA. O_O
Jos kerran periaatteen.mies on päässyt yläasteelta 2007 ja Mies1985 on syntynyt -85...
Anteeksi, mutta mun mielestäni teidän pitäisi vielä olla vaipoissa tai päiväkodissa eikä etsimässä parisuhdetta. O_O
Vaippoja käyttävä 28-vuotias mies onkin varmaan ihan normaali näky siellä missä sinä asut.
Tämä kesä on ollut siinä mielessä poikkeuksellinen, etten ole jaksanut kauheasti stressata kesätöiden hankkimisesta vaan olen lähinnä keskittynyt graduuni (ja omien tarpeideni tyydyttämiseen). Toisaalta minua on alkanut vituttamaan enemmän sosiaalinen media ja kaikki siihen liittyvä turhanpäiväinen skeida. Siinä yhteydessä huomaa samalla kuinka jyvät erotellaan akanoista ns. menestyjien ja luusereiden välillä. Todelliset ns. menestyjät päivittävät omaa tilaansa useamman kerran päivässä, ensisijaisesti kerskuakseen miten hyvin heillä juuri sillä hetkellä menee, kun taas jotkut vähemmän menestyvät perseennuolijat lisäävät jonkin kliseisen kommentin ja silmää vinkkaavan hymiön, mistä itse menestyjä taas tykkää kun huomaa että hänen persettään nuollaan. Luuserit eivät sano/tee mitään ja ns. tavikset ehkä ilmoittavat saaneensa jonkun tentin läpi, suunnittelevansa jotain matkaa tai postaavat jotain söpöjä juhlapyhiin liittyviä kuvia itsestään.
No, vittuakos tässä. Se nyt vain on ajan henki. Samalla tavalla kuin se että musiikkiteollisuus tuntuu vuodesta toiseen suoltavan yhä paskempia artisteja ihmisten kuunneltaviksi ja niiden peräänhän ne teinitytöt sitten itkevät, tajuamatta itse sitä etteivät ne loppujen lopuksi ole sitä naapurin Tale Taalasmaata kummempia heppuja. Ei sinänsä, kyllähän 90-luvullakin tehtiin huonosta musiikista hittejä vetämällä oikeasta narusta. Elämä vain tuntui jotenkin paljon luonnollisemmalta siihen aikaan, tai ehkä vika onkin vain minussa kun ei kiinnosta päivittää sadan eri ihmisen seinälle käyväni oluella tai jotain vastaavaa.
En kuulu facebookiin enkä kuuntele radiota, niin ei ole tuollaisia ongelmia.
Mulla mennyt koko kesä käytännössä töissä ollessa ja hyvä juttu, kun saa hyvät tienestit tästä kesästä, niin voisi lähteä syksyllä laivaristeilylle ja rahaa jäisi mukavasti vielä säästöönkin.
Ai että muutaman kympin maksavan risteilyn jälkeen koko kesän töistä maksetuista palkoista jää vielä jotakin jäljelle? Pitäisikö tuo muka uskoa? Pidän enemmän ajatuksesta, että kaltaisesi elämätön työnarkomaani pannaan itse maksamaan korvausta siitä, että hän saa viettää aikaansa töihin hukuttautumalla sen sijaan, että joutuisi toden teolla kohtaamaan yksinäisyytensä.
Oletpa katkera. Ei ole sinulta pois se mitä muut puuhaavat facessa. Itsessä olen huomannut myös tuollaista menestyjä-luuseri -erottelun funtsimista, mutta lopulta kyse on intressieroista.
Kenen kanssa olet menossa risteilylle?
No niin kai se on...
Kesäsi teema: Yksi lensi yli käenpesän.
Pienen pieni kyläpahanen. Tapahtumaköyhää..